Kauppakorkeaan pääsee hyvin pienellä panostuksella sisään. Jos miettii vaikkapa Lapin yliopistoa tai muita "maakuntakorkeakouluja". Olisi mielenkiintoista tietää, miten ko. kouluista työllistyy verrattuna Helsingin tai Turun kauppakorkeisiin? Sisäänpääsyrajat ovat niissä aikalailla eri luokkaa, kuin maakunnissa.
Jos valmistumispaikka ei vaikuta mitenkään, niin aika erikoista, ja siinä tapauksessa sääliksi käy niitä ahkeria tai älykkäitä ns. hyvissä kauppiksissa! Hyvä tyyppi saa työtä riippumatta valmistumispaikasta, mutta paras opiskelija-aines yhteishaun myötä pakkautuu pakostikin etelä-Suomeen.
Ja kyllä. On olemassa lahjakkaita ihmisiä, jotka eivät halua muuttaa pois synnyinseudultaa ja valitsevat siksi maakuntakauppiksen. Mutta nyt ei ole kyse heistä, vaan opiskelija-aineksesta yleensä.
Kertokaa mielipiteitä tai tietoja! En yritä provoilla, mutta muutama opiskelusta innostumaton ystäväni meni heittämällä sisään kauppikseen yhteishaun myötä miltei lukematta. Ärsyttää, kun itse näki niin saakelisti vaivaa omaan opiskelupaikkaansa (sisään 6%).
Jos valmistumispaikka ei vaikuta mitenkään, niin aika erikoista, ja siinä tapauksessa sääliksi käy niitä ahkeria tai älykkäitä ns. hyvissä kauppiksissa! Hyvä tyyppi saa työtä riippumatta valmistumispaikasta, mutta paras opiskelija-aines yhteishaun myötä pakkautuu pakostikin etelä-Suomeen.
Ja kyllä. On olemassa lahjakkaita ihmisiä, jotka eivät halua muuttaa pois synnyinseudultaa ja valitsevat siksi maakuntakauppiksen. Mutta nyt ei ole kyse heistä, vaan opiskelija-aineksesta yleensä.
Kertokaa mielipiteitä tai tietoja! En yritä provoilla, mutta muutama opiskelusta innostumaton ystäväni meni heittämällä sisään kauppikseen yhteishaun myötä miltei lukematta. Ärsyttää, kun itse näki niin saakelisti vaivaa omaan opiskelupaikkaansa (sisään 6%).
Vastaukset 25
Vanhimmat
Kuten kaikki hyvin tietävät, ovat Pohjois- ja Itä-Suomi tyhjenemässä ainakin nuorista ihmisistä. Jo edesmennyt presidentti Kekkonen oli huolissaan siitä, että yliopistosivistys ja -opetus keskittyvät Etelä- ja Lounais-Suomeen.
Mielestäni on hyvä asia, että esimerkiksi työllistymistä lisäävillä keinoilla yritetään säilyttää koko laaja Suomi asutettuna. Tähän kokonaisuuteen liittyy käsittääkseni myös ns. maakuntayliopistojen perustaminen 1970-luvulla. Ne ovatkin pystyneet osoittamaan tieteellisen tutkimuksensa korkeatasoiseksi. Eteläsuomalaiset eivät tietenkään arvosta niitä yhtä korkealle kuin omia yliopistojaan mutta eiväthän he muutenkaan ymmärrä, että vanhan fraasin mukaisesti kehäkolmosen ulkopuolella olisi elämää.
Mitä tulee kysyjän esittämään kauppatieteiden opetukseen maakunnissa ja sieltä valmistuneiden työllistymiseen, voin todeta, että työllistymisen suhteen ei ole ollut ongelmia. Savon Sanomissa oli viime viikolla artikkeli Kuopion ja Joensuun yliopistoista valmistuneista kauppatieteiden maistereista. He ovat työllistyneet hyvin ja jääneet lähes 80-prosenttisesti omiin maakuntiinsa töihin. Se on hienoa.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, joka edustaa kauppatieteiden osalta Suomen ehdotonta huippua, hyväksyy em. yliopistoista valmistuvien tutkinnot. Lappeenrannan kauppatieteilijät ovat olleet yli 80-prosenttisesti työllistyneitä jo ennen valmistumistaan. Siihen eivät pysty välttämättä Turku tai Helsinkikään.
Totta on, että vain Helsingissä, Turussa, Lappeenrannassa, Tampereella ja Vaasassa voivat kauppatieteiden opiskelijat valita monien pääainevaihtoehtojen väliltä. Muissa tarjonta onkin sitten reilusti suppeampaa. Voi aina kysyä, kannattaisiko Lapin, Kuopion, Joensuun, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen keskittyä joihinkin muihin aineisiin kuin kauppatieteisiin.
Oma lukunsa ovat sitten ruotsinkieliset kauppakorkeat. Ruotsia äidinkielenään puhuvien on yhtä helppoa päästä niihin opiskelemaan kauppatieteitä kuin kysyjän kavereiden oli päästä opiskelemaan Lapin yliopistoon. Mutta onko se keneltäkään pois? Jokainen saa vapaasti valita opiskelupaikkansa. Kuitenkin tosiasia on, että nykyään ei ole kovin helppoa päästä opiskelemman mihinkään yliopistoon suurista hakijamääristä johtuen.
Hankenin pääsykokeesta kiertää tarina, että pääsykoe päivänä rehtori tepastelee ulko-ovelle ja huutaa :" Kom in!" ja oppilaat, jotka tajuavat kävellä sisälle saavat opiskelupaikan!
Tämä oli aika hauska. Kiitoksia!
Suomen alueen ensimmäinen maakuntayliopisto oli Turun Akatemia joka perustettiin 1640.
Käsite maakuntayliopisto osoittaa lähinnä huonoa yleissivistystä. Yliopistot on ympäri maailmaa kaikkina aikakausina perustettu aina oman alueensa kouluttajiksi, tutkimuksen tekijöiksi ja talouden vetureiksi. Poikkeuksena, joka vahvistaa säännön, ovat Turun yliopisto ja Åbo Akademi jotka on perustettu ennen kaikkea kulttuuripoliittisista syistä, mutta ne on laajennettu nykyiseen mittaansa aluepoliittisista syistä.
Aikoinaan kun koulutetun työvoiman ja tutkimuksen tarve oli vähäinen ja keskittyi tärkeimpään kaupunkikeskukseen riitti Suomelle yksi yliopisto jonka looginen sijoituspaikka oli Turku, sittemmin uusi pääkaupunki Helsinki. Koulutuksen ja tutkimuksen tarve on kuitenkin jatkuvasti kasvanut ja laajentunut pk-seudun ulkopuolelle. Sen vuoksi 1950-luvulla Turun yliopistoja laajennettiin ja Oulun yliopisto perustettiin. Samoista syistä 1960-luvulla yhteiskunnallinen korkeakoulu siirrettiin Tampereelle ja 1970-luvulla omat yliopistot perustettiin myös Itä-Suomeen ja Lappiin.
Samanlainen kehityskulku on tapahtunut mm. muissa pohjoismaissa. Muissa pohjoismaissa ja vaikkapa Iso-Britanniassa vanhimmissa yliopistoissa on kehitetty sisäistä myyttiä siitä miten vanhimmat yliopistot olisi perustettu aikoinaan pelkästään sivistystarkoituksia varten kun taas uudemmat yliopistot olisivat pelkkiä teknillistaloudellisia aluepoliittisia lisäkkeitä. Ilmeisesti samantapaista identiteetin rakentamista on kehitetty myös Helsingin yliopistossa Suomessa.
Besserwisseri tästä enää puuttuikin. Ei-poliitikon kirjoitus oli asiallinen ja hyvä ja kaikki varmasti ymmärtävät mitä siinä tarkoitetaan. Tuollainen HBL:n knoppitiedolla brassailu lähinnä vain ärsyttää.
Yliopistoa, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa Kuopiossa, voi ihan hyvin kutsua kansanomaisella nimikkeellä maakuntayliopisto. Ei se loukkaa ketään tai vähennä yliopiston arvoa.
Huolestuttaa, koska selkeästi paras aines kasaantuu Helsinkiin yhteishaun myötä. Pisterajoissa on yli kymmenen pisteen heittoja etelän ja pohjoisen välillä. Jossain vaiheessa sen on pakko vaikuttaa työllistymiseen. Ei ehkä vielä, mutta sitten kun nyt koulussa olevat aloittavat itse rekrytoimaan. Oppilaspaikatkin lisääntyivät reippaasti taannoin.
Riittääkö kaikille ekonomeille töitä? Kun/jos on liikaa tarjontaa, jollain keinolla on pakko karsia hakijoita. Alkaako traden ja KTM:n välinen raja hämärtyä?
On totta, että laadukasta opetusta on saatava ympäri Suomen. Pienemmissä maakuntayliopistoissa on ainakin se etu, että opetusryhmät pysyvät pienempinä. Resuja voikin olla sitten vähemmän.
Ei ole minulta pois, että opiskelupaikkoja on tarjolla muillekin. Annoin ehkä väärän kuvan siitä. Tottakai olen onnellinen ystävieni puolesta, mutta lukematta kauppikseen oli aika absurdi ajatus muutama vuosi sitten. Arvostuksen koulutusta kohtaan on pakko laskea. Näin väittää kyökkipsykologi. :)
Ruotsinkielisistä on jauhettu näillä palstoilla jo aivan tarpeeksi. Heillä on omat koulunsa ja meillä omamme. Jos ruotsin kieli on hallussa, mikä estää pyrkimästä Hankeniin. Itse aloitan siellä maisteriohjelman syksyllä, koska nykyisin tuplatutkinnot ovat niin helposti saatavilla ja työn ohella tehtäviä. Enkä olisi ikinä jaksanut HKKK:n valintaprosessia maisteriohjelmiin, maksaa GMAT-testeistä jne... Eri seulalla siis mennään ja kävellään sisään. Kiva mulle.
Jos kaikille KTMille riittää töitä tulevaisuudessa niin hyvä! Kiinnostaa vaan muidenkin fiiliksen asiasta. Kaupallinen ala tarvitsee aina tekijöitä, mutta mitä kaikki ko. alan ihmiset tekevät, kun tradejakin alkaa olla paljon.
Hyvä kirjoitus!
Omalla kohdallani arvostus kauppatieteellisiä tiedekuntia kohtaan meni runsas vuosi sitten, kun pääsin sisään Vaasan yliopistoon täysin lukematta. Vieläkään en ole edes nähnyt ainuttakaan niistä viidestä pääsykokeirjasta, joihin kysymykset perustuivat.
Nyt armeijan jälkeen olen kuitenkin menossa Helsinkiin opiskelemaan aivan muuta alaa, jonne en vielä viimme vuonna päässyt vaikka pääsykokeisiin luinkin.
Vaasaan olen ilmoittautunut poissaolevaksi jo toista vuotta, sillä eihän sitä tiedä vaikka innostuisin suorittamaan tuplatutkinnon.
Ja minä pääsin oikikseen Sudenpentujen käsikirjan lukemalla ja lääkikseen Kallea lukemalla ja ...
Mitähän vielä?
Suoritin taloustieteiden perusteet lukematta kirjoja. Raksi ruutuun tentit on kivoja. Jos et veikkaa, et voi voittaa.
Samalla tavalla sieltä varmasti työllistyy. Helsingin opiskelijoilla on työpaikat valmistumsivaiheessa, koska työpaikat on keskittyneet aika vahvasti pk seudulle. Opetuksen tasossa ei ole merkittävästi eroa. Helsingissä on tietysti enemmän valinnanvaraa pää- ja sivunaineita valitessa.
Siinäpä taas oikein MUTU:lla kerrotaan asioita, joille ei kirjoittajalta löydy mitään kokemuspohjaa.
Jättäisitte kommentoimatta, kun ette asioista mitään tiedä.
Monesti "maakuntayliopiston" opetus hakkaa laadussa Helsingin vastaavan sata-nolla.
http://www.uwasa.fi/ajankohtaista/uutisia/etusivu/uutisia24072006.html
Toivottavasti resurssejakin alettaisiin jakaa sinne, missä on potentiaalia.
:)
Tiedätkö kuinka hyvin Hankenista työllistytään ja kuinka helposti sinne pääsee? Ja onko Uusimaa nyttemmin liitetty Hämeeseen ja Varsinais-Suomi Satakuntaan?
Ymmärrän pätemisen halusi koulutusalasi pienellä sisäänpääsyprosentilla. Tästä huolimatta suosittelisin tutustumista työmarkkinoiden realiteetteihin. Työllistymiseen ja palkkaukseen vaikuttavat aivan eri syyt kuin sisäänpääsyn prosentuaalinen vaikeus. Tällöinhan taidealat olisivat kärjessä työllistymis- ja palkkaustilastoissa yhdessä historian ja taidehistorian kanssa. Hammaslääkäriksi pääsi muutama vuosi sisälle joka toinen hakija, lääkäriksi noin joka kolmas, mikä ei millään tavalla heijastu alojen työllistymistilanteeseen tai palkkaukseen.
Kauppislaisten työllistymisen tämän hetkisellä tilanteella ei puolestaan ole paljoakaan korrelaatiota alan tulevaisuuden suhteen. Viime vuonna KTM:iä valmistui rapiat 1800. Kauppatieteen alan koulutuspaikat on lähes kaksinkertaistettu lyhyen ajan sisällä. Lopputuloksena muutaman vuoden kuluttua valmistuu noin 3200 KTM:ää vuodessa. Eli tuloksena on paljon työttömiä KTM:iä sekä KTM:iä jotka tekevät tradenomin hommia. KTM:n koulutukselle tehdään sama kuin YTM/VTM:lle ja humanistisen alan FM:lle, eli ylikoulutuksella viedään pois tutkinnon arvostus ja saadaan aikaiseksi naurettavia kisoja eri yliopistojen välille. Toisin sanoen vaikka työllistymisessä ei vielä nyt välttämättä olisi eroa eri yliopistoista valmistuneiden kesken tulee eroja tulevaisuudessa olemaan, ei suinkaan sisäänpääsyprosentin vaan ylikoulutuksen seurauksena.
Kiitos vain, mutta yleissivistyksessäni ei ole mitään vikaa. Miten teitä besserwissereitä eksyykin joka palstalle... No, mutta asiaan.
Olet tainnut eksyä aiheesta pahemman kerran. Kunhan vertailun vuoksi laiton sisäänpääsyprosenttini kirjoitukseeni. Jos olisin jaksanut odotella pari vuotta pidempään, olisin varmasti hakenut kauppakorkeakoulujen yhteishaussa, koska sisäänpääsy olisi ollut varma. Sen on pakko vaikuttaa johonkin!
Sisäänpääsyprosentilla ei ole mitään tekemistä työllisyyden kanssa. Alallani on hyvin työtä ja palkkauskin on kohdallaan, mutta eri paikoista valmistuneiden KTMien työllisyydestä kysyinkin. En omastani.
Morkattuani minua pääsit lopuksi asiaankin:
"Toisin sanoen vaikka työllistymisessä ei vielä nyt välttämättä olisi eroa eri yliopistoista valmistuneiden kesken tulee eroja tulevaisuudessa olemaan, ei suinkaan sisäänpääsyprosentin vaan ylikoulutuksen seurauksena."
Kiitos vastauksestasi!
Olen lisäksi kirjoilla Hankenilla, joten tiedän kyllä kuinka helppo sinne on päästä. Työllistymiseni tulee olemaan silti parempaa oman alani kautta, kuin Hankenin kautta. Talousosaaminen on kuitenkin aina hyvästä, joten tottakai mahdollisuudet helppoihin opiskelupaikkoihin täytyy käyttää hyväkseen!
Kohta kaikilla on tuplatutkinto, kun tiettyihin kouluihin täytyy vain kävellä sisään. Varsinkin kun tylsän kandiopinnot on jo suoritettu.
Odotellen oikiksen yhteishakua...
>Työllistymiseen ja palkkaukseen vaikuttavat aivan >eri syyt kuin sisäänpääsyn prosentuaalinen vaikeus. >Tällöinhan taidealat olisivat kärjessä työllistymis- >ja palkkaustilastoissa yhdessä historian ja >taidehistorian kanssa. Hammaslääkäriksi pääsi >muutama vuosi sisälle joka toinen hakija, lääkäriksi >noin joka kolmas, mikä ei millään tavalla heijastu >alojen työllistymistilanteeseen tai palkkaukseen.
Mistäköhän revit tuon, että lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavaan koulutusohjelmaan pääsi kolmasosa? Jopa helpoimmissa lääkiksissä eli Oulussa ja Kuopiossa sisäänpääsyprosentti on alle 25. Helsingin lääkis on sitten prosentuaalisesti vaikeampi kuin yksikään kauppatieteellinen laitos Suomessa (kärjistyy entisestään kun Helsinkiin hakeneista vähennetään ruotsinkielisten kiintiö, jossa sisäänpääsyprosentti on tuntuvasti korkeampi kuin suomenkielisillä).
Nykyään kyllä, mutta kuten kirjoitin, muutama vuosi sitten. Tässäpä sisäänpääsytilastoa esimerkkinä vuodelta 2000. Tuolloinkin on pitänyt asiat toki osata hyvin, haihattelijahakijoita on ollut vaan varmastikin vähemmän:
Lääketieteellinen:
Yliopisto, pyrkineet, hyväksytyt:
HY 476 105
OY 346 101
KY 341 105
TY 559 121
TaY 307 83
Hampaalle:
HY 78 35
OY 79 44
Ei nuo lääkis tai hammaslääkis hakijamäärän perusteella olleet todellakaan vielä muutamia vuosia sitten mitään suosikkialoja.
Kuinka nämä luvut heijastavat esimerkkiäsi siitä, että joka kolmas pääsisi lääkikseen ja joka toinen hampaalle?
Tai siis kuinka ne heijastavat muutaman vuoden takaisia prosentteja? Näen tilastoissa suuria eroja väitteisiisi; taidat siis valehdella.
No, jos et kerran viitsi laskea niin tossa sulle prossat tuolta vuodelta 2000. Hesassa, Turulla ja Tampereella lähempänä neljäsosaa kuin kolmasosaa. Prosentteina alla:
Lääkis:
HY 22%
OY 29%
KY 31%
TY 22%
TaY 27%
Hammas:
HY 45%
OY 56%
En muuten ymmärrä tuota sisäänpääsyprosentilla brassailua. Nyt nuo vuonna 2000 prosenttien valossa helpolla, mutta varmasti töitä sisäänpääsyn eteen tehneet lekuri- ja hammasopiskelijat ovat nyt lähes kaikki valmistuneet ja päässeet töihin hyvällä palkalla. Mikä siinä on ongelmana? Vastaavasti nyt aloittavat lekuri- ja hammaslekuriopiskelijat tulevat valmistumaan aikana jolloin lekureista on hieman ylitarjontaa eikä keikkahommia tipu nykymalliin. Toisin sanoen heidän palkkansa tippuvat, todennäköisesti mutta ei varmasti. Hammaslekureista taas on silloin jonkin verran pulaa ja heidän palkkansa nousevat, kenties, ehkä.
Aivan samoin nyt vaikkapa jonkun Lappeenrannan teknillisen yliopiston di-linjoille pääsevät (onko se nyt 80% sisälle) ja sieltä valmistumaan kykenevät tulevat takuuvarmasti työllistymään hyvin ja pääsemään ihan hyville liksoille, eivät välttämättä yhtä hyville kuin DI:t nyt mutta paremmin kuin vaikkapa aineenopettajiksi opiskelevat. Tulevat di:t kun joutuvat työllistymään nyt insinööreille meneviin hommiin. Vastaavasti aineenopettajia on niin paljon että ne eivät voi kilpailuttaa työnantajia tulevaisuudessakaan.
Ei ne työmarkkinat toimi kilvoittelun kautta voittoon periaattella vaan ihan kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Jos haluatte elämän täyskeskoturvaa menkää aloille joilla on hyvä ammattiliitto, vaikkapa Lääkäriliitto. Toisaalta sekään ei aina toimi, Paperiliitollakaan ei mene nykyään niin vahvasti.
Minulla on tähän asti ollut käsitys että yliopiston tai tiedekorkeakoulun opetuksen ja koko oppilaitoksen hyvyyttä voidaan arvioida vain sen mukaan millaista väkeä sieltä tulee ulos valmistuneena, eikä sen mukaan millaista sinne menee sisälle. Varmasti jälkimmäinen jonkin verran vaikuttaa, mutta eikö silloin jos ns. "maakuntakauppis" pystyy saamaan aikaan samantasoisia ekonomeja heikommasta oppilasmateriaalista kuin pääkaupunkiseudun oppilaitos huippuhakijoistaan, kerro pikemmin että opetus on vähintäänkin hyvin hanskassa.
Mitä työhön pääsemiseen tulee, niin kuten nimikkeestäni voi huomata en ole itse ekonomi, mutta tunnen useita valmistuneita ja ainakin itse olen tullut heitä seuratessani siihen tulokseen, että jos maakuntakauppiksen ekonomi muuttaa Helsinkiin, hän työllistyy yhtä hyvin kuin siellä alunperinkin opiskellut ekonomi. Samoin pääkaupunkiseudun ekonomi muuttaessaan tänne periferiaan työllistyy vastaavasti yhtä hankalasti kuin paikallisesta oppilaitoksesta valmistunut ekonomi.
Oikeastaan ainoa eroavuus työllistymisessä mitä olen havainnut ekonomien kohdalla, liittyy siihen että opiskeluaikana nämä pääkaupunkiseudun kylterit löytävät helpommin ja paremmin opiskelemaansa alaan liittyviä sivu- ja kesätöitä.
Että näin!
Eiköhän sisäänpääsyn helppoudella/vaikeudella joku korrelaatio valmistumisprosenttiin ja myös valmistuvaan ainekseen ole. Aika uskomatonta jos ei olisi.
HKKK:lle pääsevä on lähes poikkeuksetta joko ahkera tai fiksu, kun taas Lappiin/Joensuuhun/Ouluun... pääsevä voi olla yhtä hyvin molempia, mutta ei niitä ainakaan sisäänpääsyyn ole tarvinnut. Muualle hakevat joko epävarmat, paikkakuntalaiset ja ne, ketkä tietävät ettei HKKK:lle tai Turkuun ole mitään asiaa.
"eikö silloin jos ns. "maakuntakauppis" pystyy saamaan aikaan samantasoisia ekonomeja heikommasta oppilasmateriaalista kuin pääkaupunkiseudun oppilaitos huippuhakijoistaan, kerro pikemmin että opetus on vähintäänkin hyvin hanskassa. "
Pystyykö se saamaan huonommasta aineksesta yhtä hyvää? Onko opetus niin hyvää?
Toisaalta harva vastavalmistunut osaa muutenkaan yhtään mitään, jos ei ole ollut töissä. Joten työnteko on se mikä opettaa ja kannattaa!!!! Vaikka Sailas sanoisi mitä!
Korkeakoulun sijainti vaikuttaa kylläkin hakupäätökseen huomattavasti enemmän kuin opiskelupaikan todellinen tai kuviteltu taso.
Esimerkiksi Tampereelle tai Ouluun hakee paljon sellaisia jotka haluavat muuttaa kyseiselle alueelle, olipa taustalla sitten äidin läheisyys, seurustelukumppani samalla opiskelupaikkakunnalla tai muu halu sijoittua seudulle. Usea Turkuunkin hakija hakee nimenomaisesti alueen kouluun koska haluaa aikanaan työllistyä alueelle. Samat seikat pätevät toki muihinkin kasvukeskuksiin kuten Helsinkiin. Vastaavasti monet jotka eivät pääse vaikkapa Uudenmaan maakuntakauppikseen tyytyvät mieluummin AMK-paikkaan lähellä kuin lähtisivät yrittämään esimerkiksi Varsinais-Suomen maakuntakauppikseen.
Valmistumisprosentin uskoisin olevan kauppatieteellisellä alalla jatkossakin korkea. Tarvittaessa rimaa on paljon helpompi laskea kuin vaikkapa DI-koulutuksessa.
jokavuotisia juuri valittujen tai opintojen alkuvaiheessa olevien kauppislaisten tyypillisiä vertailuja "kuka pissaa pisimmälle". No onhan tämäkin vaihtelua tradenomien morkkaamiseen ja eri pääaineita lukevien keskinäiseen kiistelyyn.
"Eiköhän sisäänpääsyn helppoudella/vaikeudella joku korrelaatio valmistumisprosenttiin ja myös valmistuvaan ainekseen ole. Aika uskomatonta jos ei olisi."
Niin, mutta mikä korreloi ja minkä kanssa?
Valmistumisprosentin mataluus tai valmistumisen pitkittyminen ei taida olla ongelma missään kauppiksessa. Valmistuvan aineksen paremmuuttakaan on vaikea arvioida, sillä usein myös varsin heikosti kauppiksessa sekä aiemmissa opinnoissa menestyneet ekonomit pärjäävät hämmästyttävän hyvin myöhemmässä työelämässä, ja päätyvät yllättävän hyviin työpaikkoihin. Toisaalta vastaavasti käy niin, että monet taustaltaan 6 ällän ja kympin keskiarvon nopeasti valmistuneet ekonomitytöt saattavat joutua tekemään pääaineesta riippuen yllättävän pitkään valmistumisensa jälkeen myynti- tai avustavia toimistotöitä.
Eli mistä "valmistuvan aineksen" erosta puhut?
"Muualle hakevat joko epävarmat, paikkakuntalaiset ja ne, ketkä tietävät ettei HKKK:lle tai Turkuun ole mitään asiaa."
Luulen että hyvin harva näihin "muualle" päässeistä epävarmoista, paikkakuntalaisista tai ei HKKK:hon asiaa olevista tulee pettymään itse opetukseen. Voi olla että jos asunut koko elämänsä Helsingissä, niin vaikkapa Vaasa voi tuntua pieneltä ja syrjäiseltä pussinperältä asuinkaupunkina, mutta harva on moittinut opetuksen tasoa.
Olen oikeastaan aika pitkälti toisaalla vastanneen höblän kanssa samoilla linjoilla, siitä mitkä seika vaikuttavat opiskelupaikan valintaan.
"Pystyykö se saamaan huonommasta aineksesta yhtä hyvää? Onko opetus niin hyvää?"
Toisinaan jopa parempaakin, esim. joustavampien sivuaineopintojen sekä pienillä yliopistoille tyypillisen opintojen suunnitteluun ja suorittamiseen liittyvän dynaamisuuden takia.
"Toisaalta harva vastavalmistunut osaa muutenkaan yhtään mitään, jos ei ole ollut töissä. Joten työnteko on se mikä opettaa ja kannattaa!!!!"
Totta, tosin jonkin asian teoriapuolen hyvä hallitseminen on uskomaton etu, jonka vasta käytännössä huomaa.
Näin lopuksi toivoisin että tällä palstalla kirjoittelevista saisi useampi valmistuneiden taitoja kritisoiva vaikkapa valmistua itse ensin, tai edes aloittaa ne opinnot, joiden tasoa kritisoi.