Kyllä menee pienen ihmisen pää pyörälle tämän vl-uskonnon kanssa. Millään ei ole mitään mitään merkitystä. Koko elämä kaikinensa on täyttä paskaa ja epäuskoisten syntistä touhua.
Mitä on elämä? Mitä on terveydenhuolto? Mitä on koulunkäynti? Mitä on Rakentaminen? Mitä on maanpuollustus? Mitä on autot ja liikenne? Mitä on elämä?
Elämän tarkoitus on vl-uskossa roikkua katkeraan loppuun asti lauman mukana ettei joudu helvettiin.
Mutta jos elät normaalisti, sivistyneesti, raamatunopetuksiin ja lähimmäsenrakkauteen nojautuen olet väärässä ja joudut helvettiin. Miksi elämällä ei ole vl-uskossa mitään merkitystä vaikka kaikille muille ihmisille ajallinen elämä on tärkeää. Vl-uskossa elämä on pakollinen välivaihe joka on roikkuttava laumassa vaikka katkeruudessa ettei joudu helvettiin.
Mitä on elämä? Mitä on terveydenhuolto? Mitä on koulunkäynti? Mitä on Rakentaminen? Mitä on maanpuollustus? Mitä on autot ja liikenne? Mitä on elämä?
Elämän tarkoitus on vl-uskossa roikkua katkeraan loppuun asti lauman mukana ettei joudu helvettiin.
Mutta jos elät normaalisti, sivistyneesti, raamatunopetuksiin ja lähimmäsenrakkauteen nojautuen olet väärässä ja joudut helvettiin. Miksi elämällä ei ole vl-uskossa mitään merkitystä vaikka kaikille muille ihmisille ajallinen elämä on tärkeää. Vl-uskossa elämä on pakollinen välivaihe joka on roikkuttava laumassa vaikka katkeruudessa ettei joudu helvettiin.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Ota rauhallisesti! :-) Palauta mieleesi, että vanhoillislestadiolaisuus on yksi uskomusjärjestelmä uskomusjärjestelmien joukossa.
Maailmassa on tilastoitu olevan yli 35 000 erilaista uskontoa.
Vanhoillislestadiolaisuudella on oma syntyhistoriansa ja juurensa. 1800-luvun agraariyhteisön ja maalaisköyhälistön herätysliikkeestä on kasvanut suuri hengellinen liike, jossa on yli 100 000 kannattajaa.
Kristinuskon kannattajia on maailman kuudesta miljadista ihmisestä noin kolmannes.
Arkielämä ei ole haveksittava välivaihe, päinvastoin, sillä elämä on Jumalan lahja ihmiselle. Ihminen on yksi laji Jumalan luomassa luonnossa, ja ihmisen elämän on täysin ainutkertainen, joakaisella yksilöllä. Toista sellaista ei ole kuin sinä.
Arjessa me elämme yhdessä toisten ihmisten, lähimmäistemme kanssa, arjessa iloitsemme ja suremme ja kannamme toisistamme vastuuta. Iloitsemme elämän onnesta ja jaamme vaikeiden hetkien vastoinkäymisiä ja kuormia.
Arjella on kultainen reunus. meillä ei muuta ole tässä ajassa, emmekä muusta tiedä: emme tiedä millaista on tuonpuoleisessa. Meidän ei tarvitse sitä pohtia, sillä tämä elämä on meille annettu.
Elämä on hyvä asia. Jokainen ihminen on Jumalan luoma, ja hänen tulee elää elämänsä itsensä näköisesti, vastuullisesti suhteessa lähimmäisiinsä. Jokainen joka uskoo Kristuksen olevan Jumalan poika ja kuolleen synteinsä tähden, saa osakseen armon ja anteeksiantamuksen siitä, että olemme kelvottomia Jumalan lain täyttäjiä. Lakia emme voi täyttää, ja meillä on onneksi Suuri Välimies jonka ristinkuoelman kautta on synnit anteeksi! Ole siis vapaa jumalanlapsi.
minkä kuvan ulkopuolinen ihminen saa VL uskonkilvoituksesta.
Joku lukija vois pian luulla että sinun suolaton ruokauhri (makeilla sanoilla liehakoitseminen) on sitä evankeliumia jota VL saarnaa :-)
Mutta yksi ajatus asiaan liittyen: Kun on Jumalan rauha sydämellä niin ei olla helvetin pelon vuoksi uskomassa, vaan elävässä toivossa odotamme pääsyä. Kun rakkaus on täydellinen (puhdas omatunto) ei ole pelkoa.
Ristin taakka on kuitenkin väistymätön todellisuus jokaisen kohdalla joka tahtoo seurata Herraa.
Vaikka katson tätä hommaa sisäpuolelta ei lauma anna minulle Jumalan rauhaa. Voin vakuutta sinulle että tiedän mistä puhun, sen verran paljon olen vl-uskonnon kanssa ollut tekemisissä, jokapäivä.
Ongelma on juuri siinä että Jumalan rauhakin on lauman sisällä pakko löytää vaikka olisi kuinka rauhaton. Ei se Jumalan rauha väkisellä tule sydämmeen.
Sano mitä sanot, mutta Raamatussa on vankat perusteet sille näkemykselle, että Jumala loi meidät ihmiset ei toisiamme tuomitsemaan ja rusikoimaan vaan kantamaan toistemme taakkoja.
Mikä on ongelmasi? Oletko menettänyt uskon veeällään vai kristinuskoon?
huomaan että et ole saanut rauhaa.
"Ongelma on juuri siinä että Jumalan rauhakin on lauman sisällä pakko löytää vaikka olisi kuinka rauhaton."
Rauhattomuus voi myös olla henkistä. Saat ihan vapaasti olla rauhaton jos oot sitä puhtaalla omallatunnolla.
Mutta rauha Jumalan suhteen tarkoittaa että koet Jumalan rakkauden itseäsi kohtaan. Syntisi ovat anteeksi ja vaellat valkeudessa ja sinulla on osallisuus Hänen kanssa. Jos näin on sinä rakastat myös muita Jumalan lapsia ja meillä on osallisuus keskenämme...
Se rakkaus josta raamattu puhuu, on se (taivaallinen) rakkaus jolla Jeesus rakasti meitä.
Johannes opettaa että tätä rakkauta ihminen ei voi osoittaa Jumalalle jota hän ei näe, vaan jos me Jumalaa rakastamme, niin tämä rakkaus kohdistuu Jumalan lapsiin.
_ _vaan jos me Jumalaa rakastamme, niin tämä rakkaus kohdistuu Jumalan lapsiin _ _
Mutta et varmaankaan tarkoita että uskovaisen tulee rakastaa vain niitä hänen kanssaan samoin uskovia.
Jeesus opettaa Vuorisaarnassa:
”Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin? Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin?” (Matt.5:46 – 47)
Tämä Jeesuksen sana panee meidät vakavasti tutkiskelemaan Siionin käytäntöjä. Ei samalla tavoin uskoviin kohdistettu rakkaus vielä paljoa ihmiseltä eikä herätysliikkeeltäkään vaadi.
ei voi olla samanlaista kuin keskeinäinen rakkaus, joka pohjautuu synteinpäästöön. Rakkaus muihin ilmenee siten että soisi jokaisen löytävän Jumalan armon.
Olen sitä mieltä että tämä palsta ei ole oikea lähetystyön kenttä, mutta rakkaus ulkopuolisiin on myös sitä että ei julista väärää rauhaa, vaan kutsuu Jumalan valtakuntaan. Muistutta parannuksen välttämättömyydestä jne.
Anteeksi anominen ja antaminen silloin kun riitaa ulkona olevan kanssa sattuu on myös rakkautta.
Mutta ymmärrät varmaan että sinullekin on oma perheväkisi rakkaampi kuin toiset perheet.
----
En tiedä miten uskot, mutta esim. kukaan Lutherilainen ei voi saarnaansa mutta siten että saarna muslimit taivaaseen. Ei edes vetoamalla noihin Jeesuksen sanoihin.
Ihme höpinää viestisi lopussa, ulkopuolisen lukija ei ainaan voi tajuta mihin tähtäät. Mitä muslimeista? Ei ole puheettakaan ollut!!
Opiskelet varmaan vasta näitä juttuja, ja pian jo osaat tämän:
Luther = isolla alkukirjaimella (erisnimi), mutta:
luterilainen = adjektiivi, pienellä alkukirjaimella, ja h on pudonnut tässä käännöslainassa pois.
Niin se on. Mulla vain pisti silmään loppuosa kirjoituksestasi jossa selitit toivosi perustan:
"Jokainen joka uskoo Kristuksen olevan Jumalan poika ja kuolleen synteinsä tähden, saa osakseen armon ja anteeksiantamuksen siitä, että olemme kelvottomia Jumalan lain täyttäjiä. Lakia emme voi täyttää, ja meillä on onneksi Suuri Välimies jonka ristinkuoelman kautta on synnit anteeksi! Ole siis vapaa jumalanlapsi."
Eilen toisessa keskustelussa oli nimittäin tällainen määritelmä elävästä ja kuolleesta uskosta:
- Ihminen on lahjana saanut Kristuksen vahurskauden vaatteen, jota hän puhdistaa kaikesta synnistä ja liasta.
- Ihminen ei ole saanut sitä. Tällainen määrittelee itse mikä on synti, elää niin että 'syntiä' ei tee, ja rukoilee anteksiantamusta koska hän on niin vähän Herraa ja lähimmäistä palvellut.
---
Itse, omin sanoin sanot että Kristuksen usko on pyrkiä lakia täyttämään, ja siinä missä epäonnistut, paikkaat vanhaa vaatetta.
puutteeni!
En tiedä onko minulla ehkä koskaan elämässäni ihmisen perusoikeutta, ajatuksenvapautta jos pysyn vl-uskon sisällä vielä seuraavat 50 vuotta. Kaikki tulee valmiina pakettina Jumalan valtakunnasta joka vain täytyy ottaa vastaan. Ymmärrän kyllä sellaisen kun ihminen saa parannuksen armon ja hän kokee hengellisen ilon löytäessään peltoon kätketyn aarteen. Vaan meidän kohdalla tilanne on toinen jotka olemme täällä pellossa kasvaneet lapsuudesta asti. Ahdistaa tämä pelto kun näkee että ihmiset elävät maailmassa aivan normaalia elämää uskoen Jeesukseen ja silti heillä on vapaus myös normaaliin elämään ja itsensä toteuttamiseen.
En tiedä jaksanko tätä peltoa kyntää loppuelämäni jos en saa tietää millaista on muualla maailmassa lähinnä henkisesti. En katsele maailmaan synnin luvallisuuden toivossa vaan en ymmärrä että Jumala ei sallisi uskovaiselle ajatuksenvapautta ja normaaleja elämän asioita.
Ei ollut minullakaan rauhaa eikä hyvää oloa ry:llä. Vaativa ja kyyläävä, ahdistava henki päällä koko ajan. Entä ne seurakuntapäivien "vapaat keskustelut". Vapauden irvikuvia.
Luin paljon ja keskustlein ystävieni kanssa. Löysin ulospääsyn. Täällä käyn lukemassa näitä viestejä ja ristin käteni: minä en olisi mielenterveydeltäni selvinnyt jos olisin porukkaan jäänyt.
Kauans se kestää irrottautua, kun on lapsuudesta asit siihen kasvatettu ja kaikki verkostot ja ihmissuhteet liittyvät siihen. Sen kestää kun on pohjjia myöten asian miettinyt. Kun ei pysy terveenä psyykkisesti sisällä, on paras kiireesti kerätä tavaransa ja juosta. Kauhu tulee yhä mieleen kun ajattelenkin. Olin niin lähellä sairastua ja tuhoutua.
Aurinko paistaa risukasaankin!
Nyt elämä maistuu, ja sen arvon näkee aivan uudella tavalla.
Toivon että sinä löydän oman tiesi, sillä jokaisen on itse tiensä löydettävä. Lähetän sinulle rohkaisevia fiiliksiä!
Selvä. Uskot raamatun ilmoitukseen, mutta vl tulkinta siitä ei tunnu (täysin) oikealta. Sosiaalinen paine estää kuitenkin eroamasta liikkestä. Pelkäät tuottavasi tuskaa läheisillesi, jotka uskovat/joiden oletat uskovan vilpittömästi vl-liikkeen ekslusiiviseen seurakuntaoppiin. Sellainen ahdistaa.
Oma tilanteeni poikkeaa sinusta siinä, että olen agnostikko. Ajallinen elämä vl-yhteisössä ahdistaa mutta helvetinpelkoa ei ole. Harmi vain haaskata todennäköisesti ainoa elämä noudattaen outoja sääntöjä.
päälle, niin oli oikea kirjoitus. Raamatun sana ja sydämeni todistaa.
mutta meni vika väliin
Meitä on tosiaan paljon muitakin ihan oikeita uskovia, vaikka itse sanonkin.
Lähde katselemaan ja tutustumaan muualle, muihin ev.lut srk:n piireihin. Ei tarvi pelätä ikään kuin vahingossa tai huomaamattasi joutuvasi mukaan mihinkään sellaiseen, jossa et halua mukana. Voit aivan vapaasti ja rauhassa laajentaa ja avartaa ympyröitäsi.
Seuraa esim. Sana-lehden ilmoittelua, se tulee moniin kirjastoihin.
Suosittelen seuraavaa kirjaa:
Saara Karppinen: Ahtaasta uskosta avarammalle
Löysin äskettäin papereita siivotessani lappusen, jolle vuosia sitten olen kirjoittanut seuraavat lainaukset jostain teol.toht. ja psykologi Erik Ewaldsin kirjasta:
Lahjakkuus, jota ei käytetä, leiviskät, jotka on maahan kaivettu, elämätön elämä johtaa syyllisyyteen.
Usko on riskin ottamista.Eläminen on riskin ottamista. Neurootikko ei uskalla ottaa riskiä. Neurootiko siirtää asiat huomiseen, sen, mitä haluaisi tehdä.
Leiviskänsä käyttävä elää ja toimii nykyhretkessä.
Hieno sitaatti. Mikäänhän ei ihmistä niin katkeroita kuin elämättä jäänyt elämä. Jos ei itse elä täysillä omana itsenään, kyttäilee muiden elämää...
Ewalds oli erään ystäväni tuttuavia ja tämä arvosti häntä myös viisaana sielunhoitajana.
Niin uskomattomalta kuin saattaa kuulostaakkin haluaisin nimenomaan kokea Jumalan mittaamattoman armon kohdalleni niin että olisi totta se että Jeesus on vapahtanut ristillä kaikkien ihmisten synnit jotka Häneen uskovat. Siinä tilanteessa on vain Vapahtajamme ja syntinen ihminen ja omakohtainen usko.
Jos usko on kuin peltoon kätketty aarre pitäisi omakohtainen usko olla omistettavissa oikein uskomalla vain Jumalan armoon turvautuen eikä niin että siellä pellolla ihmiset pesevät toistensa vaatteitta vuosikaudet samoilla fraaseilla jotka muuttuvat lopulta ontoksi.
Olen ehkä tilanteessa että poistun tästä ihmisten joukosta ja turvaan vain ainoastaan omaan Vapahtajaani ja Jumalan armoon. Se on paljon kun on pienestä asti opetettu että jos ei ole laumassa on matkalla helvettiin. Mutta jos tarpeeksi uskaltaa uskoa ja heittäyttyy ilman ihmisten muodostamaa tukijoukkoa vain uskalluksella omakohtaisen uskon varaan luottaen siihen että on Jumalan eikä ihmisten asia mitata sellaisen usko jolla kelpaa taivaaseen.
Omatuntoni on syvässä ristiriidassa sen kanssa että onko usko omakohtaista vai opetettua valmiiksi pakattua uskoa jonka päätarkoitus on hyvän julkisivun säilyminen Ry:llä ja sukulaisten keskuudessa.
Ei ihmisen elävä usko eikä myöskään hengellisyyden ulottuvuus katoa minenkään jos jättää taakseen ahdistavan uskonnollisen yhteisön. Rohkeutta sinulel omalla tielläsi!
Hyvä VL-teologi, huomasitko ehkä! Tästä samasta aiheesta oli juuri uudessa Päivämiehessä pienni kirjoitus. Lopun sitaatti turha, muuten hyvä kirjoitus.
http://www.srk.fi/index.php?p=perhepeili_322006
Ei monikaan lähde toista tarkoituksella rusikoimaan mutta hengellinen oikeellisuus aiheutta hengellisistä rusikointia. Vain me oppi on yksi pahimmista rusikointivoimista. Vain me sulkee automaattisesti ulkopuolelle ja aiheuttaa psyykkistä pahoinvointia monelle. Toisinpäin vain me myös rusikoi kun pakkokäännytyskin on luvallista kun ollaan niin hyvällä asialla kuin pelastamassa sielua helvetistä.
Lapsia hyväksikäyttäneetkin ajattelevat pääsääntöisesti olevan hyvällä asialla ja tarjoavansa vain rakkautta lapselle. Eivät tajua lapselle aiheuttamaansa vahinkoa ja kärsimystä vaan luulevat tekevänsä hyvää.
kaunis ajatus ja ideaali sinulla. Seurakunnassa se ei valitettavasti toteudu.
Jokainen joutuu olemaan yksin huoliensa ja sisäisten prosessiensa ja ahdistustensa kanssa ja varjelemaan itseään, ettei kukaan niistä edes saisi tietää. Kylläpä lähes kaikki sen omissa nahoissaan tuntevat, että uskovaisissa ei ole ystäviä, vaan arvostelijoita ja siksi on parasta aina varjella omia asioitaan uskonsisarilta ja uskonvaljiltä, koska kukaan ei koskaan avoimesti tahdo mitään asioita puhua ja käsitellä, vaan ainoostaan arvostella ja varoitella väärästä tiestä.
Ihmisyyttä ei seurakunnassa ole muuta kuin normiuskovaisille, jotka hekin oikeesti on äärikaukana siitä normista, mitä näyttelevät muille: pelkkää ulkokultaista farisealaisuutta.
Arjen huolissa ja sisäisissä ihmisen prosesseissa ei uskovainen uskovaista auta. Jos saa tietää toisen huolista ja ahdistuksista joku, niin kohtapa muutkin sen tietävät: juoruileminen on seurakunnan nautinto. Se on käytäntö. Sitten vaan joutuu katseiden kohteeksi ja arvostelun kohteeksi.
Sydämetöntä ja rakkudetonta on seurakunnan jäsenten elämä toisiaan kohtaan.
Minä neuvoisin sinua rukoilemaan ja pyytämään rukouksessa sitäkin, että sinut johdatettaisiin sellaisen ihmisen luo, jolle voisit puhua näistä painavista asioista. Toisia painaa toiset asiat kuin toisia. Kamppailet kuitenkin siinä rajalla, kummalle puolelle lopulra jäät. Löytyy sanojia, jotka sanovat tule tänne täällä on helpomapaa, sitten niitä, jotka sanovat että ei kannata helppo tie...
Sun on tehtävä tuo tien valinta itse. Jos valitset helpomman tien, voi olla että et siltä tieltä enää pääse tälle kaitaisemmalle tielle. Ei suotta sielunvihollinen käy vaikean tien kulkijoille helppoa tietä osoittamaan. Ei, koska se haluaa lisää porukkaa helpoille teille. Jeesuksellekki sielunvihollinen näytti kaikkea ja lupasi kaikkea. Kyllä se lupaa, mutta lopulta kaikki lupasukset ovat turhaa.
Mieti sitä, miten turhaa onkaan sitten, jos/kun olet helpon tien huipuilla ja saavuttanut kaiken sen maallisen hyvän, jota lähdit tavoittelemaan? Mitä jos olosi ei ole sittenkään tyydytetty ja hyvä? Olisiko helpompaa ottaa sorretun osa ja tyytyä siihen mitä annetaan? Kaikki tarpeellinen annetaan ajallaan kuitenkin. Joosefillekin annettiin ja hän joutui erityisen paljon kärsimään uskonsa tähden. Veljet eivät hänestä pitäneet, unennäkijästä ja isän lellikki/suosiopojasta... Jopa vankilan tyrmään heitetiin, kaunis mies, kun huoruudesta kieltäytyi. Varmasti siinä on Joosef miettinyt ja tuskaillut, kärsinyt osansa kovuutta.
sellaisessa "uskossa" ollaan? Eihän se ole kristinuskoa.
Ei vastaa aamenta sielussani pelottelusi. Tiedän jo etukäteen jos jätän joukon, uskostani en luovu, tulee se tie olemaan vaikea ja kaita. Myöskään en jaa näkemystäsi siitä että vl-joukkon taival on sorrettua. Kyllä vl-uskossa on myös pilkkan kärsimystä mutta on omaa oksaa joukolla sahattu aivan tarkoituksella mitä hullunkurisimilla säännöillä ja ristiriitaisuuksilla jotka kyllä herättävät hämmästystä järkevään ajatteluun tottuneiden keskuudessa. Oikea kaita tie ja uskon kilvoitus saa vastaansa Kristuksen pilkkaa. Pilkka joka muodostuu vaikkapa ristiriitaisista televisiokannanotoista ei ole Kristuksen pilkkaa vaan eksyneen joukon vääristä päätöksistä johtuvaa ajallista pilkkaa.
Sorretun osassa olemisesta saatu itsetyydytys ei myöskään ole todellista. Kyllä vl-ihmiset osaavat esim. suvussaan sortaa ja painostaa vähemmistöön kuuluvia uskonnollisia näkemyksiä varsin tehokkaasti.
Vahvistat kirjoituksellasi avaukseni näkemykseni että vl-uskon ulkopuolisella Jumalan luomalla elämällä ei ole mitään merkitystä maailmassa. Kaikki muut elävät vain välivaihetta helvettiä varten. Omakohtaisella uskolla en halua uskoa tätä todeksi vaikka lauma niin opettaa olevan. Nimemomaan haluan uskoa omakohtaisesti omantuntoni kanssa sopusoinnussa, se voi olla kaita tie mutta uskon että omakohtainen usko palkitaan kerran ilman että on pakottenuna kollektiiviseen joukkopsykoosiin.
jo sitä, että et ole meidän lailla uskomassa. Olet eri tavalla uskomassa ja meitä vastaan. Pitäisi olla yksi usko. Ja kuten sanomme sun tulisi tehdä parannus, lisätäkseni tähän Paavalin sanat; lähde meitä ja Herraa seuraamaan opissa, elämässä ja kärsimisissä. Jos sä sanot, että myös helluntalaisia, babtisteja ja advetisteja voi seurata, niin sitten sun sanoma olisi kai näin: lähde meitä advetisteja, babtisteja ja helluntalaisia seuraamaan opissa elämässä ja kärsimisissä... Nutta silloin olisi lisätty ainakin tuo oppien kirjo tuohon Raamatun sanaan.
Rehellinen tietenkin tulee olla. Eihän jaetulla sydämen tilalla voi tehdä matkaa. Siinä saa miettiä, että jatkaako matkaa piilossa tässä meidän porukassa nimi-vl:nä vai miten. Mutta mitä se sinua hyödyttäisi?
..Tai ainakin luulen niin. Vl-uskonto on tosiaan elämäkielteinen usko. Saarnoissakin aina painotettiin että kun kärsitään kovasti täällä ajassa niin suuri palkinto odottaa. Eli kärsitään pilkkaa ulökopuolisilta, kärsitään suuren perheen aiheuttamista ongelmistä, kärsitään kotona kun muut ikätoverit ovat katsomassa paikkakunnalle tulleen sirkuksen esiintymistä. Raamatun paikka johon useasti viitataan (tai viitattiin) kuuluu: "Joosef katsoi paljoa paremmaksi käsrsiä vaivaa ja pilkkaa Jumalan joukon kanssa kuin ajallista tarvetta synnissä nauttia."
_elämäkielteinen usko.
Ei pitäisi uskon olla elämänkielteistä. Sellainen on paha harha. Elämä on Jumalan antama lahja, ja muistamme talenttivertauksen: kaikki lahjakkuudet, taipumukset ja voimat hyvän käyttöön tässä ajassa mikäli se meistä riippuu.
_ _Saarnoissakin aina painotettiin että kun kärsitään kovasti täällä ajassa niin suuri palkinto odottaa.
Niin, sillä tarkoitetaan sitä että elämäään sisältyy eittämättä kärsimystä. Monenlaista syvää kräsimysstä ja kipua. En usko että kukaan pääsee elämän läpi esim. joutumatta painimaan katsomuksensa kanssa. "Suden hetki".
_ _ Eli kärsitään pilkkaa ulökopuolisilta, kärsitään suuren perheen aiheuttamista ongelmistä, kärsitään kotona kun muut ikätoverit ovat katsomassa paikkakunnalle tulleen sirkuksen esiintymistä.
Ei, ei ja ei. Tuollainen kärsimys on täysin turhaa. Ei Jumala sitä odota. Meillä on elämässämme oikeita kärsimyksiä, ei tarvitse "keksiä" tuiollaisia Lutherin sanoin "maalatuita" syntejä. Kärsimyksessä on kyse suuremmista asioista. Jumala ei ole tarkoittanut että lapset ovat huolissaan ja kärsivät, lasten kuuluu saada turvaa ja iloa vanhemmiltaan. Meidän kaikkien aikuisten vastuulla on että lapsemme (ja laajemmin myuös kaikki maailmassa elävät lapset) saavat hyvän lapsuuden.
_ _ Raamatun paikka johon useasti viitataan (tai viitattiin) kuuluu: "Joosef katsoi paljoa paremmaksi kärsiä vaivaa ja pilkkaa Jumalan joukon kanssa kuin ajallista tarvetta synnissä nauttia."
Joosefin tarina kertoo siitä että uskovaisen tulee valita oikeeamielisyys eikä pidä mennä kannatttamaan vääryyttä eikä epäoikeudenmukaisuutta.
Oikeasti Jeesuksen opetusten kautta oivaltaa, mikä suuri mutta samalla vastuullinen lahja on elämä, Jumalalta, Luojalta lahjaksi saatu. Me olemme täällä huolehtiaksemme itsestämme ja toisistamme. ".. ja lähimmäistäsi kuten itseäsi" tarkoittaa, että myös omasta itsestä tulee pitää hyvää huolta, omasta jaksamisesta, henkisestä kasvusta ja mahdollisuuksiensa tavoittamisesta.
Tuo heppu oli Mooses. Mooses joutui pakenemaan koska tappoi egyptiläisen. Hän yritti salata tappotyön. Mistään omasta valinnasta ei ollut kysymys kun hän faaraon hovista lähti. Tosin, koska hän joutui pakenemaan lakia, niin tulee mieleen, että ei hän kovin korkeassa asemassa ollut faaraon hovissa. Faaraon tyttären poika pakenee tuon ajan oikuskäytäntöä?
alkaa palata mieleen. Eli hän ei halunnut olla "suhteessa" jonkun faaraon hovin kauniin naisen kanssa. Ja jätti egypin rikkaudet ja johti sen sijaan israelilaiset egyptistä takaisin kotimaahansa suorinta tietä :) Yksi meri oli kyllä välissä mutta se hoitui kätevästi.
No tämä oli sitten Joosef, jota vaadittiin petipuuhiin.
Vähän sekaisin nämä tapahtumat. niin Mooses oli siis faaraon tyttären adoptiolapsi jolla olisi ollut helppo elämä faaraon hovissa samaan aikaan kun muu israelin kansa kärsi egypiläisten sorron alla. Vanhassa testamentissä on hyvin vahvana oppi Jumalan omaisuuskansasta. Tästä voisi johtaa kysymyksen pidättekö nykyiset vl:lät itseänne Jumalan valittuna kansana?
1. Piet. 2:9
Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa, määrätty julistamaan hänen suuria tekojaan, joka teidät on pimeydestä kutsunut ihmeelliseen valoonsa.
Tuo koskee vaatimattomasti sanottuna tämän päivän veeälliä. Ei sitä lihallinen ihminen tahdo käsittää. ;)
Kyllä monet muutkin uskovat olevansa Jumalan valittuja.
Siinä että uskoo olevansa ja että oikeasti on, on iso ero :-D
Ryhmittymiä, jotka uskovat olevansa ainoita oikeita uskovaisia on maailmassa tuhansittain. Heitä on kristinuskon lisäksi myös muissa uskonnoissa.
Kristityistä yksi veeälliin verrattava "ainoa oikea" löytyy esimerkiks mennoniiteista, Yhdysvalloista. Katsopa tästä:
http://www.theholdemans.com/teaches.htm#1.
Monet "ainoat oikeat uskot" ovat SRK:n tavoin syyllistyneet myös jäseniinsä kohdistuvaan hengelliseen painostukseen ja järjettömiin määräyksiin, joilla ei ole mitään perustaa Raamatussa. Monissa ei myöskään kunnioiteta uskovaisen oikeutta henkilökohtaisiin valintoihin mitä tulee seksuaalisuuteen, avioluolison valintaan, ehkäisyyn jne.
On oikeastaan hämmästyttävää, kuinka samanlaisia piirteitä näissä monissa itseään ainoana oikeana pitävissä ryhmissä onkaan...
Tässä lisätietoa:
http://patriot.net/~bmcgin/pearl-noonetruechurch.html
Ei olekaan olemassa mitään "kirkkoa" tai "seurakuntaa", on vain pyhä henki, joka kulkee ihmisestä ihmiseen, ja ihminen tekee aina joskus jotain mikä estää pyhän hengen pääsyn ihmiseen tai karkoittaa sen.
Kyllähän inhimillisessä mielessä on hyvä ihmisten toimi yhdessä ja puhua "tiestä ja matkasta", lukea ja selittää Jumalan sanaa. Tukea toisiaan ja yrittää kehitellä yhdessä tapoja auttaa kärsiviä lähimmäisiä. Se on kirkko. Me kaikki olemme kirkko.
Muistamme miten koskeettavasti teo.tri, kirjailija Anna-Maija Raittila on kirjoittanut: "Koko maailma on yksi suviseurateltta", tarkoittaen ihmisten keskinäistä kohtalonyhteyttä ja sitä että armon saa jokainen ehdoitta, jokainen joka uskoo.
mahtaa sitten oikeasti olla? Kaikki kyllä kovasti uskovat.
Pilkkaa ei kukaan kärsinyt ole sen takia, että uskoo Jeesukseen... Pilkka, jos sitä saa osakseen tulee kyllä sitten näistä ihmissääntöjen noudattamisesta, eikä suinkaan uskon takia... Tajuatko... Erotan toisistaan uskon Jeesukseen ja Raamattuun ja toinen asia sitten on usko puhujaveljiin ja seurakunnan neuvoihin siitä, miten tulee elää (kehoitukset olla meikkaamatta, olla kuuntelematta maallista musiikkia, ehkäisykielto jne.).
Pilkka, jos sitä saa kokea ei tule uskosta Jeesukseen ja Raamattuun (ei meitä ketään pilkata uskon tähden siis), vaan pilkkaa tulee osaksi, kun noudattaa seurakunnan neuvoja ja ohjeita. Ne neuvot ja ohjeet ei ole mun mielestä peräisin Jumalasta, vaan ihmisistä ja useiden niiden noudattamisen katson olevan ihmisten seuraamista ja Jumalan hylkäämistä... Mut en siitä enempää, koska ei sitä kukaan tajua, vaikka yrittäisin selittää...
Vastaa aamenta vl frraseja käyttääkseni. Kyllähän sitä kestäisi vaivaa ja pilkaa jos uskoisi olevansa oikealla tiellä ja jos pilkka kohdistuisi siihen että uskoo Jeesukseen.
On paha puolustautua, kun pilkka kohdistuu ihmissääntöihin joita ei itsekään ymmärrä.
entäpä jos,vanhoillislestadiolaisuus onkin saatanasta,saatanan pirullinen salajuoni,lapset aivopestään,entäpä jos taivaanportilla pietari ohjaakin vanhoillislestadiolaiset helvetin tulimereen, normi ihmiset paratiisin ihanaan loistoon,sitäpä mietti sit loppueläman kuolemaa odotellessa;-)
Minusta vl on mielhille järjestettty uskomissysteemi, joka tarjoaa mahdollisuuden pitää kotona nöyrää piikaa ja itse elää elämäänsä aivan kuin ennen poikamiehenä.
Uskomusjärjestelmä tarjoaa kotona ylivallaan ja nakkikioski on aina auki yötä päivää, jos tulee tarpeita. Muuten voi tulla ja mennä miten vain.
jos et usko kuitenkaan samalla tavalla?
Siksikö, että vl:issä on paljon kauniita vapaita naisia, joita katella??
Ei ole irrouttautuminen helppoa kun on lapsesta asti tähän kasvatettu mutta ajatukseni ei ole olleet pitkään aikaan yhdenkaltaiset sen kanssa mitä tässä joukossa opetetaan.
viisaammaksi. "Älkää itseä ylen viisaana pitäkö"
"Joka sanoo sinä tyhmä, sen osa on siitä järvestä, joka on tulta ja tulikiveä."
Sanonpa suoraan miten asia on: elikkä sun olis tehtävä parannus. Sun suus puhuu sydämes kyllyyttäs. Hedelmistä puu tunnetaan. Valo mikä Raamatusta loistaa, loistaa myös pimeimpiin paikkoihin osoittaen synnin.
Kirjoituksiasi seuratessa huomaa, kuinka asioita pohtiessasi olet uskaltanut lähteä raikaalle ja terveelle tielle.
Siunausta ja rohkeutta sinulle etisessäsi totuutta!
Muista, että myös Lutheria peloteltiin muinoin opetuksella, että "lauman ulkopuolella (ts. katolisen kirkon) ei ole pelastusta".
Meitä ex-vl:iä, jotka olemme tulleet tuntemaan elävän Jumalan ja Jeesusken sovitustyön omalle kohdallemme, on paljon.
Kaikki kunnia pelastuksesta yksin Hänelle ! :)
Uskossa kilvoittelu ja Herran seuraaminen ei koskaan ole helppoa, mutta Hän on luvannut olla joka päivä omiensa kanssa.
Jeesuksen sovituskuolema ei todellakaan ole lapsuudenkotisi uskonnollisen ryhmän erityisoikeus :)