mähän se työtön on eikä mun perhe.
Ja se tuloraja on nykyisin niin pieni mistä katsotaan etti tukia tarvitse HERÄTYS eletään 2006 lukua.Sanoo niin moni virkailijakin.
Mähän ne maksut maksoin oamsta työstäni työttömyysvakuutus maksunkin??kelle?? työkuluista ja verot jne.
Kertokaa jo onko perheenne hajonnut?sillä siihenhän se kohta johtaa..en minä ainakaan maksata valtavia omia kulujani perheellä..
pakko työllistettavä itsesä?
mitä ootte tehnny?
kyllä hätä keinot keksii sanonta, mutta lakinne kusee pahasti.
Ja se tuloraja on nykyisin niin pieni mistä katsotaan etti tukia tarvitse HERÄTYS eletään 2006 lukua.Sanoo niin moni virkailijakin.
Mähän ne maksut maksoin oamsta työstäni työttömyysvakuutus maksunkin??kelle?? työkuluista ja verot jne.
Kertokaa jo onko perheenne hajonnut?sillä siihenhän se kohta johtaa..en minä ainakaan maksata valtavia omia kulujani perheellä..
pakko työllistettavä itsesä?
mitä ootte tehnny?
kyllä hätä keinot keksii sanonta, mutta lakinne kusee pahasti.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Minulla ja miesystävällä on omat asunnot. mun kämppä on kylläkin lähes tyhjillään, kun olemme enimmäkseen miehen asunnossa. Mies on töissä minä työtön, tällähetkellä ansiosidonnainen ja asumistuki.
Vuokranantajia tämä järjästely ainakin rikastuttaa. Ja itse en pysty olemaan miehen armoilla, kun kummallakin on omat lähes aikuiset lapset. jotka tarvitsevat myös usein apua esim. puhelinlaskuun.
Tällä hetkellä elän kiikun kaakun sellaisilla tuloilla kuin sossun minimi ja olen iloinen ettei tarvitse sossussa käydä. Tämä on nykyaikaa ja olemme sopeutuneet nyt tähän.
Jotkut järjestäneet niin että toinen avopuoliso (esim. työssä oleva), asuu virallisesti kirjoilla vapaa-ajan paikassa.
Eipä hänellä tullut ollessaan sosiaali- ja terveysministerinä mieleen miksi työttömät ja sosiaalituella asuvat perheelliset asuvatkin erillään ;)
Taisi omat liksat olla sen verran suuria, ettei moista ymmärtänyt.
niin ihan älytöntä.Minusta tää alkaa jo tuntua *tappamiselta/priorisoinnilta* sillä, mulla on perussairauksia kaikkein pahin on, diabeetes,pelkoja on makaanko kohta sairaalan osastolla, sekä astma..yms..vakavaa ja ne jää nyt hoitamatta..ja muita menoja, kuten muillakin.Puhtauteen/vaatteet jne liittyviä.
Karsittu on paljon menoista.Sillä lapset pistetty etusijalle perheessä.Työtä on pakko löytää.Eikä auta itku markkonoilla.
Puhut monen ihmisen puolesta. Itselläni om synnynnäinen kehityshäiriä selässä, en voi nostaa enkä kantaa raskaita taakkoja. Istumatyö olisi kaikkein pahin.
Olen salannut vikani ja tehnyt pätkätöitä ja työllistämistöitä monenlaisella menestyksellä. Nyt sain nollattua päiväni ja olen saanut ansiosidonnaisen luojalle kiitos.
Työtä tein 10kk ja työssä joudun raahaamaan ostoksia, painavia kasseja kaupasta. Tein kuuden tunnin työpäivää enkä saanut mitään muuta korvauksia, vaikka minulle on fysiatri todennut työkunnon alenemaa ja suositellut osa-aika eläkettä. Mutta ei sitä eläkettä voi hakea jos ei ole vakituista työtä. Ja turhaahan se olisi kun sitä ei luultavasti tule, tai jos tulee se on niin huono ettei sillä tee yhtään mitään.
Silmissäni on myös silmän painetta ja tipat. Kerran sanoi lääkäri, että pitäsi käydä silmälääkärillä puolen vuoden välein. nyt on mennyt niin monta vuotta että en edes muista milloin olin viimeksi, ehkä noin viisi vuotta on tainnut mennä. Ja hammaslääkäristä puhumattakaan. Gynegologilla en ole ollut koskaan, kun ei ole ollut tarvetta.
Mutta kun ei ole varaa, ja sossuun en kuulu kun tulot ovat hitusen yli toimeentuloturva minimin.
Nyt etsin osa-aikatyötä ja sijaisuutta, niin ei tarvita lääkärintarkastuksia. Osa-aikatyössä ei sitten mene asumistukikaan, niin se on ainakin hyvä. Väärin se kuitenkin on, jos oikeasti kuuluisi saada se eläke siitä toisesta puolesta.
diabetes ollut yli 40v. Liitännäis sairauksia riittää. Sydämmen ohitus leikkaus 7v taaksepäin, oikeaa jalkaa viipaloitu 4 kertaa, nyt ollaan polven alapuolella. Toissa keväänä sain uuden munuaisen, sitä ennen olin dialyysissä 2,5v, tämän kevään aikana on vasen jalka leikattu 3 kertaa, nyt odotan 3:tta ihon siirtoa jalan ulko syrjään koska kaksi aiempaa epäonnistuneet,tulot on pienet siksi odotan että saisivat säästettyä tämän toisen jalan että pääsisin palaamaan työ elämään
Voimia sulle.
Se on nyt niin, että sinä et maksa mitään henkilökotaista vakuutusta työttömyytesi varalle, vaan kaikki menee samaan pottiin.
Toisekseen: Suomessa ei ole kansalaispalkkaa, perustuloa tms.
"pakko työllistettavä itsesä? "
Nimenomaan.
eli viimeiset 4 vuotta työttömänä ja tulot sillä ajalla tasan 0 euroa.
Elän mieheni tuloilla ja siispä olenkin säästänyt menoissa, eli ei harrastuksia, ei vaatteeita, ei matkoja, ei lääkärissä käyntejä, ei mitään mikä kuluttaisi rahaa paitsi se minkä pakosta joudun ruokaa ostamaan.
Rankkaahan tämä on mutta päivä kerrallaan ja katsotaan vieläkö huomenna olen ollenkaan olemassa.
Miten tätä tulottomuutta voi hyödyntää????verotukseen kai voi laittaa kuluja..onko ne sillon tulon-hankkimiskuluja vai kotitalous vähennyksiä????onko kellään kokemusta???
Tulottomuudesta ei todellakaan ole mitään hyötyä !
Puolison hyväksikään ei voi mitään kuluja laittaa.
Esim. Kävin omilla varoillani kurssin joka oli 120 km matka joka päivä. Matkakuluja ei ollut mistä vähentää niin vähentämättä jäi.
Kotitalousvähennystä en saanut remontoidessani ja sitä ei voinut myöskään käyttää puolison hyväksi.
Veronmaksukyvyn alentumisesta ei voi saada vähennystä koska ei ole mistä vähentää ja sitä ei voi käyttää puolison hyväksi.
Mitään tulonhankkimiskuluja ei tietenkään ole kun ei ole mitään tulojakaan.
Puoliso ei myöskään voi vähentää mitään elatusmaksu kuluja koska mitään elatusmaksua ei ole määrätty koska vetottaja ei tunne mitään puolison elatusvelvollisuutta. Sellainen kuitenkin käytännössä on kun puoliso on tuloton.
Lapsen ollessa kysymyksessä, vähennys on mahdollinen elatusvelvolliselle.
Eli kyllä niin on, että ei verottaja heivaa mitenkään jos puolison joutuu elättämään.
Itse tein pakon edestä niin, että avomieheni on muualla kirjoilla. Oli pakko kun kaikki tuet olisi loppuneet kuin kanan lento ja työmarkkinatukikin olisi pienentynyt vain muutamaan euroon päivässä ja olisin ollut mieheni elättinä. Miehenkään palkka ole edes huima kun alle 2000 euroa brutto ja sillä olisi pitänyt vuokra ja muut laskut maksaa ja kahden ihmisen eläminen vielä päälle. Huh huh ei olisi mitään tähän perheseen enää jäänytkään noiden jälkeen. Naimisiin ollaan haaveiltu menevämme jo vuoden, mutta ei taida olla taloudellisesti mahdollista niin kauan kun toinen ilman työtä. Kiitos yhteiskuntamme että joudumme ns väärillä perusteilla nostamaan itselleni työmarkkinatukea täysmääräisesti sen huimat 374 euroa kuussa.
No huh huh! LUin näitä teidän tekstejä ja ei kyllä uskoisi, että eletään 2006-luvun Suomessa. Itsekin olen suuntautumassa työelämää pitkän kotielämän jälkeen ja laskin että saisin työm.tukea vajaat 200e, millä pitäisi elättää 7-henkinen perhe.
Kansanedustajat ne vaan nostaa itselleen palkkaa ja me täällä elää kituutellaan nöyryyttävillä tuilla. Kenenkäs älykön keksimä systeemi tämäkin lie, joutaisi roviolle samantien.
Kaikille paljon jaksamisia ja voimia, oma elämä tuntuu kuitenkin helpolta kun terveyttä riittää.
täällä ollaan samassa tilanteessa, kohta en saa mitään puolison tulojen mukaan,täytyy varmaan kohta hankkia erilliset asunnot,sitä ihmettelen kun kukaan ei ala kerätä adressia tms työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamiseksi,ollaanko me liian kilttejä? siinähän tehdään vääryyttä sille ansaitsevallekkin puolisolle,joka kenties vielä hankkii palkkansa raskaalla ruumiillisella työllä ja joutuu sitten maksamaan kaiken, hermothan siinä menee kummaltakin ja se ero tulee ennen pitkää todelliseksi