Vihdoin saatiin sivu Suur-Saloon liittyen. Toivottavasti vielä myöhemmin keskusteluakin.
http://www.suur-salo.fi
http://www.suur-salo.fi
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
jää vain keskustelun asteelle. kuntaliitos mitä hyötyä/haittaa. salolaisena nään vaan haittoja verot nousee köyhien kuntien myötä.
kuusjokelaisena. joudumme vaan maksamaan vilhon ym katuremontteja ja meiltä lähtee palvelut. ainoa plussa joka VOISI olla jos koko uudessa kaupungissa kiertäisi ainakin tunnin välein paikkuri, pääsisi täältäkin julkisin kulkuneuvoin sitten kirjastoon, joka tietysti olisi enää vain vilhonkadulla.
Salo ei ympäristökuntiensa vuoksi koskaan köyhdy, sillä ne ruokkivat kiitettävästi Salon kaupankäyntiä; marketit, torit, elokuvat, erikoisliikkeet, työvoima. Miksi ympäristökunnat eivät yhtälailla voisi hyödyntää sen kunnallista palveluinfraakin. Tällainen kehitys tuskin köyhdyttäisi kuntien kauppiastoimintaa, pk-teollisuutta tai jo olemassaolevaa infraa: Salon kunnalliset toiminnot tuskin riittävät vastaamaan usean tuhannen uuden ihmisen terveyden- tai sosiaalihuollollisiin tarpesiin. Kuntaliitos on sitäpaitsi varmasti edessä ja on parempi tehdä se sovussa, kuin nahistellen siitä pakon edessä ja tehdä nahkapäätöksiä kuten esimerkiksi Kiskon jätehuollon hoitamisesta tehtiin. Sokeasti ei liitokseen siis tule ryhtyä, vaan sen ympärille tarvitaan asiantunteva kansalaisfoorumi, jonka kautta kuntalaiset voivat vaikuttaa ja esittää päättäjille kysymyksiä. Kyse ei ole kuntien virkamiesten hyvinvoinnista vaan kuntalaisten elämästä. Kannattaa käydä kunnat.net sivustolla, jolta asiasta saa tietoa ja "vettä myllyynsä".
vielä on lääkäri ja terveydenhoitajapalveluja (ja hyvin toimivia) pikkukunnissa. Mutta valtiovallan käskyhän on että alle 20 000 asukkaan kuntiin ei terveydenhuoltoa tule, ei kannata.
siinä sitten ensin mietimme miten kaikki mummot ja pappat perämetsiltä pääsevät Saloon ja kaikki jonotamme verenpaine ym mittauksiin entistä paljon kauemmin.
takuuvarma asia on että nämä palvelut loppuu muualta paitsi Salosta.
sitten se kiikalan pappa joutuukin taas liikennevaloihin tientukoksi hermoheikoille , muulloinkin kuin iltatorille tullessaan : )
vielä hymyilyttää mutta ei sitten kun tarina on tosi.
Se, että terveydenhuollonkin takia halutaan suurempia kuntia ei tarkoita sitä, että palvelut kunnan sisällä keskitetään yhteen paikkaan. Onhan Salossakin ne hajautettu. Suurempi kuntakoko antaa esimerkiksi vakaamman pohjan talouden suunnitteluun. Pienen kunnan budjetti menee kerrasta sekaisin, jos vaikkapa yksi talo kärähtää ja sieltä kärrätään muutama uhri palovammatehon kautta kuntoutukseen. Ja suuremmassa yksikössä onnistuu henkilökunnan sijaistaminen, koulutus yms. helpommin.
jo kertoo kaikki mikä on suuren suurta yhdistettyä ei pidemmässä juoksussa toimi. Joku jää aina reunalle. Ovathan nämä kunnanisät sanoneet haastatteluissa että kuntalaisesta ollaan liitoksen jälkeen kaukana.
Suurehkojen yksiköiden vetäminen on aina uusi asia, eikä kukaan kunnanisistämme voi osata sanoa vielä toteutumattomasta liitoksesta juuta tai jaata.
Se on kuitenkin varmaa, että liitos muuttaa heidänkin statustaan ja saattaa "pelottaa" siinä missä tavallisia ihmisiä pelottaa epävarmuus terveydenhuollon, vanhustenhoidon, koulutoimen ja kulttuuritarpeiden takaamisesta. Jälkimmäisiä on kuitenkin höyläilty mennen tullen niin että lastut ovat lennelleet pitkin 90-lukua.
Puhuisivat kunnaisät viimeksimaintuista asioista vähän enemmän eivätkä junailisi omia palkkojaan niin innokkaasti.
Sanoisin edelleen, että http://www.kunnat.net/ sivustoilta asiasta saa sen verran tietoa, kuin siitä yleensä voi sanoa. Sivut ovat asialliset eikä silleä pelotella.
Mietin aluksi, että miksi ns. "kunnanisätkin" ovat niin innokkaasti liitoksen puolella. Menettäähän heistä jokunen siinä samassa työpaikkansa.
Kunnes katsoin lehdessä ollutta riviä heidä kuvistaan ja tajusin: Heistä suurin osa taitaa alkaa olemaan eläkeiän kynnyksellä :D
Mitä tuohon nyt sanoisi...tarkoitatko että puolestamme neuvottelevat Moosekset, jotka eivät tule mukaan luvattuun maahan kanssamme ;)
Naapurimaassamme Ruotsissa tehtiin kovin ottein kuntauudistus kahdessa vaiheessa vuosina 1952 ja 1974. Ensimmäisessä vaiheessa kuntien määrä vähennettiin 2498:sta 1037:ään. Toisessa vaiheessa ote oli vieläkin reippaampi. Ruotsissa on nyt 290 kuntaa, joista "splitattuja" eli palautettuja kuntia on 16.
Ruotsissa asujamisto on jakautunut tasaisemmin ja kaupungit ovat keksimäärin pienempiä kuin meillä. Vain Tukholma ja Göteborg ovat suurkaupunkeja. Tukholmassa asuu vajaat 800000 ihmistä ja Göteborgissa vajaat puoli miljoonaa. Muut kaupungit ja kunnat ovat asukasluvultaan huomattavasti pienempiä. Maaltapako heillä ei ole samalainen ylivirittynyt ilmiö heillä kuin meillä. Toki 60-luku oli sielläkin vaikea ja kaupungillistuminen oli kovaa ja moni tila jäi metsittymään, mutta nyt heillä on toisin.
Tätä nykyä Ruotsin kunnilla menee myös hyvin. Vain 17 niistä antoi "tulosvaroituksen" tänä vuonna. Ruotsissa, jossa talous kymmenisen vuotta oli kuralla, katsotaan tätä nykyä kehityksen vievän työvoimapulaan oikeasti, eikä vain polittitissa puheissa kuten meillä.
Kenties saamme kuntaliitoksin enemmän elinvoimaa jäljellä olevaa asujamistoa ajatellen ja edes aavistuksen verran tasaisemman kuntakehityksen tätä nykyä olevan "perverssin" asutuspolitiikan sijaan. Leikillisesti ajateltuna Suomen valtio saa kohta aloittaa nevottelut maakaupoista Tallinnan kaupungin kanssa lopun Suomen sijoittamisesta Lasna- ja Mustamägeen. Sieltähän pääse runsaassa tunnissa Helsinkiin, eikä edessä ole edes parkkiongelmia kuten niillä, jotka keinottelevat itsensä esimerkiksi Lohjanharjulta itäväylää pitkin pääkupunkiseudun aamuruuhkaan ihmettelemään, että mistä tänään saisin parkkipaikan.
Olin vain NIIN huolissani uusista tyttömistä :)
Ei vaiskaan, minut yllätti se juuri, etä he eivät olleet huolissaan työpaikoistaan.
Harvinaisen sekavat ohjeet;miten ostoilmoitus
laitetaan kirjautumisen jälkeen.Siis ohje vaihe
vaiheelta armeijan tapaan.