Hei vauvamme syntyi elottomana 2.8-2006 ja syitä emme vielä tiedä. Tutkimuksia tehdään parhaillaan ja niissä kestää joku tovi.
meille olisi ollut esikoinen ja kauan ýritetty ja toivottu. En jaksa edes enempää kirjottaa oon niin poikki ja masentunut. Lähden sairaalaan vielä varmaan lepäileen kun pyydetty sinne tarkkailun koska en yksinkertasesti pysy enää tajuissani asian kanssa. En syö en nuku en mitään.
Mies myös kovin hiljainen ja surullinen.
En tiedä miten elämä tästä jatkuu.
vai jatkuuko ollenkaan.
Kaikki vauvan tavarat muistuttavat vauvasta kaiken aikaa.
Toivon ettei kukaan muu joudu tätä kokemaan.
Ja muistakaa että jokainen elämä on lahja ja älkää pitäkö itsestään selvyytenä että vauva syntyy terveenä.
Olisi vaikka ottanut mieluummin vammaisen lapsen kuin tämän tuomion.
Rakkaudella: "äitisi" :,(
meille olisi ollut esikoinen ja kauan ýritetty ja toivottu. En jaksa edes enempää kirjottaa oon niin poikki ja masentunut. Lähden sairaalaan vielä varmaan lepäileen kun pyydetty sinne tarkkailun koska en yksinkertasesti pysy enää tajuissani asian kanssa. En syö en nuku en mitään.
Mies myös kovin hiljainen ja surullinen.
En tiedä miten elämä tästä jatkuu.
vai jatkuuko ollenkaan.
Kaikki vauvan tavarat muistuttavat vauvasta kaiken aikaa.
Toivon ettei kukaan muu joudu tätä kokemaan.
Ja muistakaa että jokainen elämä on lahja ja älkää pitäkö itsestään selvyytenä että vauva syntyy terveenä.
Olisi vaikka ottanut mieluummin vammaisen lapsen kuin tämän tuomion.
Rakkaudella: "äitisi" :,(
Vastaukset 13
Vanhimmat
suruusi! Ota vastaan kaikki tuki mitä saat. Vauva ei ollut tarpeeksi vahva aloittamaan elämää maan päällä, mutta kuten itsekin sanoit, hän on enkelivauva, joka pysyy aina kanssasi. Voimia!
Osanottoni suureen suruunne!!
Mikään ei varmasti voi sinua juuri nyt lohduttaa mutta toivon sinulle kovasti voimia kestää suuri menetyksesi.
vauvalla on nyt asiat paremmin. Pitäkää huolta toisistanne, ettei mieskään jää surunsa kanssa yksin.
Suren kanssasi (lämmin halaus)
Otan osaa menetykseenne.
Ensinnäkin otan osaa suureen suruusi, en edes voi kuvitella miltä sinusta tuntuu :-(
Ei sinun tarvitse laittaa äiti sanaa heittomerkkeihin koska olet jokatapauksessa äiti eikä se asia koskaa muutu vaikkei vauvasi täällä olekaan. Päivä kerrallaan ja kyllä se elämä vielä voittaa vaikkei nyt siltä tunnukkaan.
olen tosiaan pahoillani....Jollain tavalla tiedän miltä sinusta tuntuu...meille tapahtu viime lokakuussa ja maailma tuntu siltä et se ois pysähtynyt siihen!Meidn pieni kaveri kuoli vk 40.. Mut kyl se elämä eteenpäin menee...paitsi surussa:( Mun helppoitus oli se et kun meidän pikkuinen poika haudattiin pääsin hoitamaan haudan, niin se tuntu siltä et mul on jonkilainen vastuus....samalla tavalla kun et pitää immettää ja vaihtaa vaippaa ja kertoo miten paljon rakastan sua ja miten paljon rakastin....
Olet äiti missä tapauksessa vaan...Ja muista se aina....ja miehesi on isä...teistä tuli vanhemat...
Elämä hymillee kyl jossain vaiheessa vielä... Minun pelastus oli se et haluisin uudestaan raskaaks....kai sen takia kun odotta niin kauan ja kuiteskin jää sitten ilman sitä mitä on odottannu...
TSEMPPIÄ JA HALAUKSIA!!!!
Otan oikein paljon osaa! En osaa kun kuvitella kuinka paha on olla. Mutta elämä menee eteenpäin ja olo helpottuu ajan myötä. Paljon voimia teille molemmille!
En edes voi kuvitella miltä teistä tuntuu. Paljon voimia teille molemmille!
Paljon voimia ja jaksamista teille molemmille.
kyyneleet valui kuin luin juttusi.
mikään ei voi tämän hetkistä tuskaasi helpottaa,ei sanat,ei ystävät ei tutut.tukena he ovat varmasti muttei kukaan voi tietää miltä sinusta voi tuntua.miehesi mukaanlukien.
voimia sinulle.kuulostaa aika lohduttomalta tässä tilanteessa mutta voimia voimia ja iso halaus.
ja voimia jaksaa. Anna aikaa ja ole lempeä itsellesi; tällä hetkellä on saatava surra rauhassa ja antaa itselle aikaa - tulla kuntoon sekä saada voimia ja iloa takaisin. Vaikka nyt ei sille ehkä tunnukaan vielä tulee päivä, kun aurinko paistaa, ja se tuo taas uutta ja kaunista elämään tämän hetken siirtyessä kultareunaisiin muistoihin. Toivon teille molemmille voimia uskoa huomiseen.