Mihin perustuu idea uskoa vanhoillislestadiolaisen opin mukaan, jos Raattamaa otti synninpäästön sanat "Jeesuksen nimessä ja veressä" käyttöön, päästöavainten oltua kauan kadoksissa..poissa käytöstä.Ja samalla ne Raattaman sanoman myötä alkoivat vakiintua yleiseksi käytännösksi vanhoillislestadiolaisuudessa, näin ollen alettiin uskoa, että taivaan valtakunnan avaimet sekä Pyhä Henki olisi vanhoillislestadiolaisilla.
Mihin perustuu usko? Missä synninpäästön avaimet olivat ennen kuin Raattamaa otti ne käyttöön? Milloin ja missä niitä viimeksi käytettiin?
Toivottavasti joku viisas saa selvää mitä haluan sanoa ja kertoo, mihin tämä perustuu tämä usko ja ajatus, että vain vl uskoisilla on Pyhä Henki ja taivaan valtakunnan avaimet, jos se käsitys lähti liikkeelle vasta Raattamaan sanojen "Jeesuksen nimessä ja veressä" myötä.
Lestadius ei sanoja itse käytellyt ennen Raattamaata, jos lähteitä uskominen ja tämän asian tietävät ne, jotka lestadiolaisuuden historiaan ovat paneutuneet ja asiasta lukeneet.
Moni vl ei ole kiinnostunut edes pohtimaan asiaa, miksi?
Tähän on saatava vastaus, jotta voisi uskoa kuten vanhoillislestadiolaisuus opettaa. Kiitän vastauksista etukäteen.
Mihin perustuu usko? Missä synninpäästön avaimet olivat ennen kuin Raattamaa otti ne käyttöön? Milloin ja missä niitä viimeksi käytettiin?
Toivottavasti joku viisas saa selvää mitä haluan sanoa ja kertoo, mihin tämä perustuu tämä usko ja ajatus, että vain vl uskoisilla on Pyhä Henki ja taivaan valtakunnan avaimet, jos se käsitys lähti liikkeelle vasta Raattamaan sanojen "Jeesuksen nimessä ja veressä" myötä.
Lestadius ei sanoja itse käytellyt ennen Raattamaata, jos lähteitä uskominen ja tämän asian tietävät ne, jotka lestadiolaisuuden historiaan ovat paneutuneet ja asiasta lukeneet.
Moni vl ei ole kiinnostunut edes pohtimaan asiaa, miksi?
Tähän on saatava vastaus, jotta voisi uskoa kuten vanhoillislestadiolaisuus opettaa. Kiitän vastauksista etukäteen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Raattamaa ei muuten ollut maailmakielteinen eli ei arvostellut kaikkea maailmassa olevaa jyrkästi ja hän ei vaatinut askeettisia pukeutumis- ym ulkonaisen elämän vaatimuksia, sääntöjä. Miksi nykyään vaaditaan, että ei saa olla meikkiä, ei hiusväriä, ei sitä ei tätä..jos Raattamaakaan ei vaatinut askeettisia sääntöjä?
Näitä ulkoisia asioita alettiin kovasti korostaa 70-luvun kireinä aikoina. Sitä aikaisempaa vanhoillislestadiolaisuutta on kuvattu lempeäksi sydämen uskoksi.
Jostain syystä nämä uudet painotukset jäivät elämään ja niiden kanssa on taiteiltu nyt jo kolmisenkymmentä vuotta.
Omana mielipiteenäni sanon, että turhia ovat ja ovat paljon turhaa murhetta aiheuttaneet. Rukoilen monien muiden kanssa, että näistä vähitellen palattaisiin takaisin raikkaampaan uskoon, perimmäisten kysymysten äärelle.
joku otti esille tämän asian ja sanoi siihen tapaan, että Raattamaa ikään kuin evankeliumin ytimen, asian sillä tavalla tiivisti ja että aiemmin ollut eri sanoissa. Siis nykyinen sanamuoto peräisin häneltä. Riittääkö vastaus? En osaa kummemmin vastata. Jos haluat kummempaa vastausta, niin sitten sun on kai otettava yhteys johonkin tutkijaan, kuten Seppo Loheen.
vaan elävä usko.
"Loppuvuoden 1843 oli Laestadius Hernösandissa valmistautumassa pastoriaalitutkintoa varten. Samalla hän tutustui entistä paljon läheisemmin lukijaisliikkeeseen, Brandellin ystävän pastori Pehr Bylundin välityksellä. Muutkin alkoivat nähdä hänessä lukijaispapin. Suoritetun tutkinnon jälkeen Laestadiukselle annettiin määräys tarkastaa Lapinmaan seurakunnat. Tammikuun alussa 1844 hän oli pitämässä tarkastusta Åselessa. Kuulijoiden joukossa oli lukijaistyttö, jota Laestadius kutsui Lapin Mariaksi. Tämä oli heti tuntenut, että tuo pappi on herännyt. Maria meni puhuttelemaan Laestadiusta ja kertoi, miten hän oli etsinyt ja löytänyt Jumalan. Hänen kokemuksensa "teki niin suuren vaikutuksen sydämeeni, että minullekin valkeni: minä sain sinä iltana, jonka vietin Marian seurassa, tuntea taivaallisen ilon esimakua". Hän koki, että hän on sovitettu."
http://www.teolinst.fi/luennot/sl000216.html
niin, mutta kun sanotaan että Raattamaa saarnasi ensin sanoilla "Jeesuksen nimessä ja veressä" ja keskusteli vasta sen jälkeen Lestadiuksen kanssa asiasta. Lestadius oli tullut katsomaan kylälle, mitä hänen apulaisensa oli tehnyt ja sitten Raattamaa kertoi saarnanneensa synnit anteeksi kauan kadoksissa ollein päästöavaimin. Sitten molemmat pitkän keskustelun jälkeen tulivat siihen tulokseen, että se on Raamatun ja Lutherin mukainen oppi.
Kysymys siis on, että missä ne päästönavaimet olivat ennen Raattamaata, kukaanhan ei Raattamaalle saarnannut syntejä samoin sanoin anteeksi eli Raattamaa itse sen teki ensin? Missä ne avaimet olivat siihen asti, kertokaa ..älkää kierrelkö asiassa, olkaa niin ystävälliset. Niin siitä Raattamaan synninpäästön sanasta "Jeesuksen nimessä ja veressä" tuo tapa vakiintui lestadiolaiseen käytäntöön.
Paljon on muuten muuttunut lestadiolaisuus siitä kun Raattamaa eli ja opetti, mistähä johtune..
Kuten huomaat, Laestadius ei puhu mitään synninpäästöstä tai että hänestä olisi tullut tuolla hetkellä uskovainen. Sinun kannattaisi lukea antamasi hyvä linkki kokonaan ajatuksen kanssa.
olevansa vastuussa, oli aluksi varovainen, pelkäsi avaintenkäyttöä, vaikka olikin kokenut vahvasti uskoontulon. Mutta asia varmistui hänelle yhdessä Raattamaan kanssa pohtiessa.
Luepas uudelleen ajatuksen kanssa varsinkin viimeinen lause:
Tammikuun alussa 1844 hän oli pitämässä tarkastusta Åselessa. Kuulijoiden joukossa oli lukijaistyttö, jota Laestadius kutsui Lapin Mariaksi. Tämä oli heti tuntenut, että tuo pappi on herännyt. Maria meni puhuttelemaan Laestadiusta ja kertoi, miten hän oli etsinyt ja löytänyt Jumalan. Hänen kokemuksensa "teki niin suuren vaikutuksen sydämeeni, että minullekin valkeni: minä sain sinä iltana, jonka vietin Marian seurassa, tuntea taivaallisen ilon esimakua". Hän koki, että hän on SOVITETTU."
Laestadius koki omien sanojensa mukaan taivaallisen ilon esimakua. Tuo sovitetuksi tulemisen tulkinta on kertojan. Tämä tarkennukseksi. Tulkinta lienee oikea. Tämä oli Laestadiuksen armokokemus. Ok.
Jos vertaat tämänpäivän puhujiin jota ääniväristen kertovat ajan, paikan ja rippi-isänsä, kuinka he ennen uskoneen synninpäästön sanojen kautta saivat liittyä tähän (vl) joukkoon, niin ero on huikea.
Laestadius ei tiennyt edes Marian nimeä. Laestadius ei myöskään sano, että Marian usko oli hänelle ehto autuuden saamiseksi. Tuskinpa lukijaisuuskaan oli tärkeää, ei Laestadius sitä ainakaan korosta. Tärkeintä oli henkilökohtainen armokokemus. Tältä palstalta löytyy esimerkkejä kuinka Laestadiuksen työkaverit Erkki Antti ja Pekka Raattamaa tulivat uskoon eri tavalla, henkilökohtaisten armokokemustensa kautta.
Laitapa kohta, niin saan lukea.
Mitä tarkkaan ottaen haluat tietää?
"Laestadiuksen työkaverit Erkki Antti ja Pekka Raattamaa tulivat uskoon eri tavalla, henkilökohtaisten armokokemustensa kautta."
http://koti.mbnet.fi/vltietoa/historia/hist.html
http://koti.mbnet.fi/vltietoa/historia/ennen_uskottiin_toisin.html
Jos tarkoituksesi on kuitata linkit "vain Admatan" sivuina, niin lainaan pätkän Risto Selinin Ihmeellinen maailma teoksesta.
Alkuperän perusteella ei voi arvioida väitteen todenmukaisuutta, koska väitteen esittäneen henkilön tai muun tahon ominaisuuksilla ei ole mitään tekemistä niiden pätevyyden kanssa. ”Rotujen välillä ei ole älykkyyseroja, koska väitteen esitti rasistisen järjestön puheenjohtaja.” Väitteen esittäjän ominaisuudet ja motiivit voivat selittää väitteen esittämisen, mutta ne eivät suoraan kiistä niiden tiedollista asemaa, todenmukaisuutta. Väitteen pätevyys riippuu ainoastaan sitä koskevasta todistusaineistosta.
kirjassaan: "Pohjolan pasuuna"
Pekka Raattamaan uskoontulosta pieni katkelma, mikä oli hieman pidempi prosessi ennen sitä, kuin tähän kirjoitan. Pidemmmästi voit itsekin lukea samaisesta kirjasta kappaleesta: "Muita apulaisia"
"Rauhattomana hän ryntäsi kerran illalla ulos. Kunpa hänellä nyt olisi partaveitsi käsillä! Mutta kuin omaa tahtoa vailla hän ajautui kohti ainoaa valonsädettä, mikä enää näkyi yössä, ja siitä tuli hänen pelastuksensa. - Huoneessaan valvoi vieläkin paimen lauman (Lestadius) nukkuessa. Ja pimeässä harhailija työntyi vapisten sisään. Katumuksen kyyneliä vuodattaen hän ripittäytyi, purki sydämensä pohjiaan myöten. Veljen kehotukset ja Laestadiuksen neuvot johdattivat hänet kääntymykseen maaliskuussa 1847."
Jaa-a. Nyt on sitten kahdenlaista tietoa. Kuka tuossa on kertojana? Tekikö Pekka sitten useamman parannuksen? Onkohan kertoja halunnut hieman draamaa kertomukseen, itse en helvetin pelossa etsisi partaveistä. Ja synninpäästöstä Juhani ja Lars Leevi keskustelivat vasta 1847 jälkeen.
on henkilökohtainen.
"Ja synninpäästöstä Juhani ja Lars Leevi keskustelivat vasta 1847 jälkeen."
Luulisin että tuossa kekustelussa oli kysymys synninpäästön julistamisesta yli seurakunnan. Ei suinkaan rippi ollut tuntematon asia papille :)
Se on sitten varmaan uskonasia.
http://lestadiolaisuus.info/henkilot/laestadius/
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000018627540
vl- opista. Kirkon papitkin yrittivät lopettaa aikoinaan Lestadiuksen saarnat ja kokoontumiset kirkossa ja hyvä ettei vanginneet hurmahenkisyyden levittäjänä. Kaikenlaisia valheita ja juttuja keksittiin. Katosihan Lestadiuksen Hulluinhuonelais- kirjoituksistakin mystisellä tavalla osia, joita sitten aikain kuluessa on löytynyt pitkin maailmaa. Ovatko nekään olleet enää alkuperäisessä asussaan palautuessaan.
Siellä, missä on Jumalan seurakunta ja oikea opetus, siellä on vihollisella monta majaa ympärillä eksyttämässä.
Niin oli opetuslastenkin aikaan. Apostolisia kirjoituksia myös pimitettiin ja vääristeltiin ja opetuslasten päälle keksittiin kaikenlaisia valheita.
Mutta sen, minkä Herra on nähnyt hyväksi ja tarpeelliseksi, on Hän ihmisille ilmoittanut. Tyytykäämme siihen.