http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200608134994316_ko.shtml
Ei taida olla Isokallio kepulainen? Lienee niitä kauhean kamalia koklipejä? Keskittäisi (siunatkoon) kaiken toiminnan pääkaupunkiseudulle. Miten kävisi silloin kepukuntien peräkamarinpoikien?
Ei taida olla Isokallio kepulainen? Lienee niitä kauhean kamalia koklipejä? Keskittäisi (siunatkoon) kaiken toiminnan pääkaupunkiseudulle. Miten kävisi silloin kepukuntien peräkamarinpoikien?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Vaikkei Isokallio mikään ruudinkeksijä olekaan, tuossahan hän lähinnä esittää viisaampiensa näkemyksiä.
Asutuksen keskittyminen etelään ja kerrostaloihin on yksi tulevaisuudessa välttämätön trendi. Tämä ei kuitenkaan ole sama asia kuin nykyinen kaupunkimaisen elämänmuodon synnyttämä taloustoiminta. Tulevaisuudessa ei ole varaa siihen että ihmiset muodostaisivat taloutta arkitoimista jotka maaseudulla tavallisesti hoitaa jokainen talous itse.
Tulevaisuudessa talouden reunaehtoja säätelee yhä selvemmin ihmispopulaation ja luonnon välinen ekologinen suhde, eikä ihmisen korvien välissä tapahtuva kysyntä, tarjonta ja hinnanmuodostus.
Itse asiassa Keskusta, jos sillä olisi riveissään yksikin ekologi tai yleensä intellektuelli, voisi toimia suunnannäyttäjänä kun kehitys kuitenkin jo lähivuosikymmeninä ohjautuu välttämättömyyden pakosta Isokallion kuvailemaan suuntaan. Asustusta voitaisiin todellakin kekittää etelään sen sijasta että se vain keskittyy etelään.
Mutta se maalla asuva peräkammarinpoika on tietysti paljon "edistyksellisempi" vaihtoehto kuin kaupungin pizzapaikan eteen isäpappansa autolla pörisyttelevä pullamössönuorukainen. Ja kunnankirjaston kylmänkalseassa salissa filosofian klassikoita tavaileva kyläkoulun kasvatti on viisaampi kuin kaikki Hesarit ahneesti selaava ja viisikymmentä myntilistan kärjessä keikkuvaa viihderomaania lukaissut mainosvalojen kasvatti.
Keskusta voisi julkistaa ohjelmia kaupunkilaisen kulutuskasvuun perustuvan elämänmuodon ja talouskasvun pysäyttämiseksi. Siinä missä koklipit tarjoavat ainoana vaihtoehtona ruuhkasuomea ja kaiken arkitoiminnan muuttamista talouseksi, siinä Keskusta voisi esim. vaatia kaupunkien omakotitaljen ja -alueiden sosialisoimista ja varaamista ainoastaan muuttoliikenteen käyttöön. Kukaan ekologisesti valistunut ihminen ei asu, eikä kenenkään tietämättömän saisi sallia asuvan omakotitalossa. Kaupunkien kerrostalottaminen on ainoa tulevaisuuden mahdollisuus.
Sitä Keskusta voisi esittää.
Isokallio on visioinnissaan täysin oikeassa. Uusien öljyesiintymien löytämiset vähenevät koko ajan, mutta kulutus kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Tunnettujen öljyvarojen suuruus ei ole edes tiedossa, koska tuottajamaat haluavat pitää tällaiset tiedot salaisina. Monet asiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että öjy alkaa loppua jo parin-kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Ja kun se siihen mennessä koko ajan vähenee ja kysyntä lisääntyy, hintaa moninkertaistuu ja nousee koko ajan kiihtyvällä tahdilla.
Ölyn loppumisen jälkeiseen aikaan varautuminen pitäisi aloittaa kiireen vilkkaa. Voittajia ovat myös ne valtiot, jotka tähän ensimmäisinä ryhtyvät.
Öljyn loppuminen iskee auto-, lento- ja meriliikenteeseen ensimmäisenä. Autoliikenteeseen se iskee pahiten, koska tiestökin on öljypohjaista. Muoviämpäreitäkään ei ehkä kannata heittää noin vain roskiin, nekin voivat olla tulevaisuudessa arvotavaraa.
Suomessa liikennevälimatkojen lyhentäminen eli asutuksen tiivistäminen on kuten Iskokalliokin viittaa, välttämätöntä. Raideliikennettä pitää kehittää voimakkaasti. Rautateiden risteyspaikoista tulee jälleen keskeisiä paikkoja Suomessa. Junat ja metrot eivät tarvitse kulkekseen öljyä kuin voiteluaineena ja se lienee korvattavissa muilla voiteluaineilla.
Öljyn loppuminen laventaa taas maailmaa, kun liikkuminen on sitä tähän asti supistanut. Tulevaisuuden liikkuja on informaatio, ei niinkään ihmiset. Tavaratkaan eivät luultavasti liiku siten kuin nyt.
Suomalainen maatalous muuttuu sen jälkeen myös kilpailukykyisemmäksi, kun kuljetuskustannukset alkavat rassaamaan brassilihaa ym. Suomalainen maatalous ei vaan halua poliittisesti valmistautua tähän öljyttömään aikaan. Öljyvetoiseen konevoimaan yhä enemmän tukeutuva maatalous ei silloin pärjää. Ehkä silloin vihdoin aletaan tajua pienviljelyvaltaisuuden todellinen arvo. Öljyn loppuminen pistää ökyisännät kyykkyyn, kun suomalainen politiikka ei siihen kykene.
Asutus valuu pakostakin yhä etelämmäs ja yhä tiivistyen muuallakin. Kun tähän ei haluta vapaaehtoisesti, se tapahtuu pakolla. Viisaat myyvät tonttinsa korvesta nyt, kun niistä saa vielä jonkun hinnan ja ostavat etelämmästä asunnon vielä, kun sen saa kohtuuhinnalla. Öljyttömänä aikana korpipaikkakuntien tontit ovat nollan arvoisia. Yhteiskunnalla ei ole varaa kuskata koululaisia päivittäin kymmeniä kilometrejä autoilla.
Isokallio unohtaa, että koko Suomi on äärimmäisen syrjässä. Olemme peräkammarin poikia ja tyttöjä kaikki.
Öljyn loppumisen myötä saattaakin tapahtua sellainen muutos, että kaupunkiväestö pakenee jonkinlaisen elämän mahdollisuuden antavalle maaseudulle. On pakko asua siellä missä ruoka on. Sitä ei enää kuljetellakaan edes takaisin pitkin maata.
Maalaiset valmistautukaa:
Olette kohta kaikkien ystäviä. Kumminkaiman serkutkin tulevat kylään kuka milläkin kyydillä - polkupyörällä, köyhimmät kävellen.
Olet väärässä siinä, että ruoka ei muka kulkisi. Kyllä se kulkee. Parhaat viljelymaat sijaitsevat silloin rautatieyhteyksien varrella. Jokunen lisäraide varmaan tarvitaan sitä varten. Tunturiviljely loppuu meiltä silloin kokonaan ja maanviljely keskittyy niille alueille, jotka tuottavat parasta satoa.
Konevoimainen maatalous muuttuu huonommin kannattavaksi, minkä vuoksi maatalous työllistää myös niissä oloissa enemmän ihmisiä. Sen vuoksi on kovin valitettavaa, että Kepu on aina suosinut ökyisäntiä ja maaomistuksen keskittymistä. Kun maaomistus on keskittynyt Wahlrooseille, Ingmaneille ja Ehrnrootheille, se tarkoittaa tulevaisuudessakin sitä, että maaseudun rahat kuitenkin virtaavat kaupunkeihin.
ottamaan muoviämpärinsä kauniisen käteen ja palaamaan takaisin tunkion päälle!
Jännää että pidät Isokalliota visionäärinä, vaikkei esim. tässä esilläolevassa kirjoituksessa ole kaiketi ainoatakaan Isokallion omaa ajatusta. Eikä hän ole muiden ajatuksista kyennyt esittämään edes johdonmukaista valikoimaa.
Sama vaivaa vähän noita sinun visioitasi. Hoppuuttelet täällä päivittäin maaseudun tyhjentämistä ja suositat viljelyn keskittämistä maapallolla sinne missä todelliset maailmanluokan wahlroosit ja ehrnroothit sitä hallitsevat. Öljyn väheneminen ja loppuminen muuttavat kuitenkin kaikki nämä kuviot. Siitä mitä todellisuudessa tapahtuu on esitetty erilaisia visioita, mutta mikään vaihtoehto ei sisällä sellaisia rusinoita pullista -vaihtoehtoa johon Isokallion tai sinun "visiosi" viittavat.
Emme esimerkiksi tiedä loppuuko öljy vai käykö mahdottomaksi koskaan polttaa sitä loppuun. Voi olla että Lappi muuttuu viljelysmaaksi ennen kuin öljy loppuu. Tai voi olla että siellä missä nyt viljellään maapallon valtasadot, viljely käykin mahdottomaksi esim. tuhohyönteisten lisääntymisen takia. Tai voi tapahtua sellaisia seurausketjuja, joita emme osaa teoriassakaan arvioida. Sitten on vielä katastrofien mahdollisuus: on todellakin mahdollista että vielä miespolven kuluessa ilmastomuutos pysäyttää golf-virran, jolloin koko Pohjois-Eurooppa jäätyy kymmenen kilometrin paksuiseksi ankkajääksi muutamassa vuodessa. Tämä ei siis ole mitään apokalyptista mustamaalailua, vaan täysin pätevien tiedemiesten esittämä yksi mahdollinen skenaario.
Joten kun kuohkaat näitä Kepu-alas -poliisia ohjelmajulistuksiasi, jossa maaseutua tyhjennellään ja kaupunkielämän virikkeisyyttä ihannoidaan, muistapa että olet heikoilla jäillä ja perustelusi hyvin kyseenalaisia. Ainoa mitä ihmisille nyt voisi oppina julistaa on yksikertainen sanoma kaiken talouskasvun hillitsemisestä ja yhä suuremman sosiaalisen tasoituksen tarpeesta. Ne eivät ole teoreettisia päämääriä, vaan käytännön välttämättömyyksiä tilanteessa jossa emme oikeasti tiedä miten maapallon tulee käymään. Kaikkinainen typerä vouhotus talouskasvun autuaaksitekevyydestä yms. (tai siitä miten yhteiskunnissa yhdet muka elävät toisten kustannuksella jne) kannattaisi kokonaan lopettaa ja saarnata vain yhtä sanomaa: talous alas, sosiaalinen tasoitus vahvemmaksi. Jos talouskasvu jatkuu, luonto ei kestä, jollei sosiaalisen tasaukseen olla valmiita, yhteisöt romahtavat eikä mikään suunnitelmallinen maailman pelastaminen ole enää mahdollista.
kirjoittamista!
-"Parhaat viljelymaat sijaitsevat silloin rautatieyhteyksien varrella. Jokunen lisäraide varmaan tarvitaan sitä varten. Tunturiviljely loppuu meiltä silloin kokonaan ja maanviljely keskittyy niille alueille, jotka tuottavat parasta satoa."
-" Kepu on aina suosinut ökyisäntiä ja maaomistuksen keskittymistä."
Sinä siis pidät hyvänä asiana sitä , että maanviljelys keskittyy, niinkuin kepukin on suosinut?
Vai tarkoitako, että suuret tilat pitäisi pilkkoa pieniksi "siivtolapuutavjha" palstoiksi!?
Kiinnostuneet voivat tutustua öljyn loppumisen jälkeiseen maatalouteen nytkin vaikkapa Bulgarian ja Romanian syrjäseuduilla. Homma pelaa vaikkei yhtään öljyä syövää konetta ole käytössä.
Milläs ihmeellä rakennetaan junarata joka pellon reunaan? Voi tuota järjen köyhyyttä!
Maataloutta pitää olla pitkin Suomea senkin vuoksi, koska sääolosuhteet vaihtelevat. Jos kaikki keskitetään yhteen paikkaan, kato aiheuttaa pahaa jälkeä. Harvoin kato kohtaa koko Suomen aluetta.
Olen aina tyytyväinen, jos joku näkee kirjoituksissani huumoriakin. Silloin vastailen aina mielelläni lisätiedusteluihin.
Kepu on suosinut maatalouden keskittymistä ökyisännille. Minä taas olen suosinut maatalouden maantieteellistä keskittymistä. Nämä ovat ihan eri asioita.
Suuria tiloja ei voi enää pakolla pilkkoa, ellei perustuslain säätämisjärjestyksessä nähdä jonkinlaisen uuden maanjaon tarvetta. Siirtolapuutarhat ovat harrasteviljelyksinä ihan hyviä. Olennaisinta olisi ollut kuitenkin se, että maatalouttamme ei alunalkaenkaan olisi kehitetty tehomaatalouden suuntaan sitä suosivakisi. Silloin pienviljelytiloja olisi jäänytenemmän yksityisomistukseen ja sopivankokoisia tiloja olisi jo valmiina.
Uskon kyllä, että maan viljely onnistuu ilman öljy. Vähän vanhempi sukupolvi ja minäkin siihen mukaan lukien on nähnyt ihan täällä koti-Suomessa miten se pelaa. Se ei olekaan tässä ongelma. Ongelma on maaomistuksen keskittyminen konevoimalla toimiviin suurtiloihin. Niissä maanviljely ei onnistukaan enää ilman öljyä aivan niin yksinkertaisesti kuin Bulgarian syrjäseuduilla. Maaomistuksen hajanaisuus loisi paremmat edllytykset öljyttömän maatalouden aikaan.
Junaratoja ei tarvitse rakentaa joka pellon laitaan. En ole sellaista kirjoittanutkaan. Kaupunkien ruokahuollosta vastaavat kannattavimmat maatilat sijoittuvat junayhteyksien varrelle. Muiden vähemmän kannattavien tilojen tehtäväksi jää alueellinen ruokahuolto. Rataverkkomme on tarpeeksi kattava jo nyt. Viljakuormat saadaan vielä kymmenien kilometrienkin säteeltä junaan vaikka hevosvetoisesti.
Maataloutta voi olla pitkin Suomea. Rataverkkoa tutkimalla voi havaita, että maatalous sijoittuisi pitkin Suomea Lappia lukuunottamatta. Jos Lapissa alkaa sääolot olla otollisemmat kuin etelässä, sinne pitää myös vetää sitten raidetta.
No, en ala väittelemään Isokalliosta. Tuskin se, onko hän visionääri vai ei, on tässä kovin olennaista. Pääasiahan tässä oli se, että hän esitti visionäärisiä ajatuksia, omiaan tai lainattuja.
Muuten viittaat ilmastonmuutoksen mahdollisuuteen. Se on yksi mahdollisuus ja jääkauden koittaessa asiat Suomen osalta ovat finito. Sitten ainoa suunta kulkea on etelään. Siihen kai olisi paras keino varautua hankkimalla riittävä kielitaito ja vähän matkakassaa. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat ennalta arvaamattomia tai vaikeasti ennustettavia. Sen sijaan öljyn loppuminen on jokseenkin varmaa ja seuraukset osin ennustettavia. Öljyn loppuminen merkitsee kuljetuskustannusten lisääntymistä ja liikkumisen vähentymistä, ellei vaihtoehtoisia ja edullisia energiamuotoja keksitä ja vähän äkkiä sittenkin.
Emme voi varautua kaikkiin mahdollisiin asioihin kuten otsonikehän kerralla tuhoavaan gammasäteilyyn. Täysin epävarmaan jääkauteen varautuminen ei ole nykytodennäköisyyksien valossa kovin viisasta. Sen sijaan hyvin todennäköiseen öljyn loppumiseen on järkevä varautua.
Olet oikeassa siinä, että talouskasvua voitaisiin hillitä ja sosiaalista tasoitusta harjoittaa. Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että näiden lisäksi pitäisi menoja pyrkiä karsimaan. Nykyisen maatalouspohjaisen haja-asutuksen tukeminen ja ylläpito ovat samanlaista kerskakulutusta kuin tyhjänaikaisten tavaroiden ostelu. Haja-asutuksen menotiedottomuus on vastuuttomuutta, joka vain kasvattaa kainkenlaista kulutusta. Liikkumisen kallistuessa tämän vaikutukset moninkertaistuvat.
Se mitä toiset tekevät joidenkin muiden kustannuksella on osa parjaamaasi talouskasvua, se on vain suurelta osin menovaikutteista, mikä pakottaa muun yhteiskunnan yhdellä suunnalla yhä suurempaan talouskasvuun, että kaikki voitaisiin elättää eritasoisista menovaikutuksista huolimatta.
Olen sanonut omille lapsilleni, että he voivat asua täysi-ikäisinä ollessaankin kotona niin pitkään kuin haluavat esim. opintojen ollessa kesken. Tämä on mikrotaloudellista menovaikutusten minimointia, koska asumiskustannukset ovat Suomessa isot. Samalla logiikalla menovaikutuksia pitäisi koko Suomen tasolla pyrkiä vähentämään.
Kehitysmaiden itsenäistä maataloutta olen puolustanut. Olen kuitenkin aina vastustanut ajatusta siitä, että kehitysmaiden maataloutta tulisi kehittää kv. suuryhtiöpainotteisesti. Päinvastoin perusteeni on ollut siinä, että saataisiin ensialkuun esim. EU:n harjoittama dumppaus loppumaan. Nytkin maataloustuotteita kuljetetaan, mutta suunta on kehittyneistä maista kehitysmaihin näiden oman tuotannon estämiseksi.
Kun kuljetuskustannukset kallistuvat kv. työnjako maataloudenkin osalta vähenee. Suomalainen maatalous tulee omeaehtoisesti kannattavammaksi. Kyllä minä tällaista maataloutta kannatan Suomessa ja olen itse asiassa koko ajan puoltanut. Nykyisellä tukijärjestelmällä ja maatalousprotektionismilla ei ole mitään tekemistä sosiaalisen tasauksen kanssa. Päinvastoin kehitys on vienyt koko ajan siitä poispäin kohti parjaamaasi omaisuuden keskittymistä.
Kuulin juuri eilen kommentteja niiltä jotka ovat nähneet Al Goren filmin. Siksi ilmastomuutos on nyt ajatuksissani päällimmäisenä. Filmi on kuulemma hyvä juuri siksi että siltarumpupoliitikkokin filmin nähtyään joutuu sen tosiasian eteen, että ajattelua on muutettava ihan toiselle pohjalle. Realismi ei olekaan sitä että ajatellaan miten seuraavat hankinnat rahoitetaan.
Yhteinen nimittäjä kaikille noille todellisille uhkakuville on se että ainoa mitä pitäisi tehdä on lyödä kaikki mahdolliset kapulat kasvutalouden rattaisiin ja huolehtia paljon paremmin sosiaalisesta tasauksesta. Homma ei onnistu jos huijataan itseä niillä tavallisilla talousajattelun falskeilla valheilla: että on ensin tuotettava jotta olisi jotain jaettavaa, tai että yhteiskunnassa on aktiivitoimijoita joiden kustannuksella toisia elätetään, jne.
loisi paremmat edllytykset öljyttömän maatalouden aikaan".
Sinulla on taito olla vaikka mitä mieltä samasta asiasta yhdessä viestiketjussa.
Pätkiikö lähimuisti, kun tuntuu, että sinä et muista mitä kirjoitit pari tuntia sitten?
vuoroin keskittää, vuoroin hajoittaa
Mitä kieliä pitäisi sitten opetella?
Vinkkejä täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkausi
Hajoitetaan omistusta, keskitetään alueellisesti.
Onko liian vaikeaa?