Lauantain Hesari otsikoi:
Nuhaa ja päänsärkyä jyväskyläläisessä koulussa
-Suomessa on törmätty yhä useammin ongelmaan, jossa mattoliimat, tasoitteet, betoniin jätetty suhteellinen kosteus ja muovimatto reagoivat toisiinsa niin, että matto alkaa hajota ja päästää terveydelle haitallisia yhdisteitä.
Kuopion Teknologiakeskus Teknian kehityspäällikkö Anneli Tuomaisen mukaan tämä on yleistä.
"Liima ja tasoite on laitettu liian kostealle betonille", hän kertoo.
Säännösten mukaan BETONIN SUHTEELLINEN KOSTEUS saa olla ENINTÄÄN 80 %. AIEMMIN SE SAI OLLA SUUREMPI.
Tuomaisen mukaan tapauksia tulee enemmän esille, koska asiasta on saatu tutkimustietoa ja ongelmien kohdatessa on osattu paremmin yhdistää mistä on kysymys.
Jyväskylässä Tikan koulussa asian kanssa on painittu vuosia. Koulun laajennusosa valmistui 2002, ja VUODEN KULUTTUA HENKILÖKUNTA ALKOI OIREILLA.
Viime keväänä terveydenhoitaja teki kyselyn, jonka mukaan työntekijät ovat kärsineet väsymyksestä, nuhasta, äänenkäheydestä, iho-oireista, yskästä, päänsärystä, silmien kutinasta ja lämpöilystä. 40 TYÖNTEKIJÄSTÄ VAIN KAHDELLA EI OLE OLLUT MINKÄÄNLAISIA OIREITA.
Jysäskylän kaupunki alkoi tutkia koulua, kun henkilökunta sai oireita.
"Outoja hajuja on täällä ollut. Se herätti myös, että jotain on pielessä", allergiseen nuhaan sairastunut rehtori Pirkko Kilpikoski kertoo.
Nyt lähes kaikkien luokkien lattiat avataan. Muovipinnoitteet, liima ja tasoite poistetaan ja lattia kuivataan ja päälle laitetaan klinkkeripinnoite.
Koulussa on 415 oppilasta. Sitä, ovatko he saaneet oireita ei ole tarkemmin tutkittu.
Minulle oli uutinen se, että betonin kostetus saa nykyisinkin olla 80 % ja aikaisemmin se on saanut olla vielä suurempi.
Betonielementtirakentaminenhan alkoi maassamme 1960-luvulla. Ja tuolloin maassamme todettujen astmojen määrä alkoi nousta vuosi vuodelta KELA:n erityskorvattavan lääketilaston mukaan ja nousee yhä.
No esim. viljoissa suhteellisen kosteuden, homehtumisen estämiseksi, pitää olla alle 14 %.
Artikkelissa todettiin vuonna 2002 valmistuneen koulun aiheuttaneen henkilökunnalle oireilua vasta vuoden päästä, jota oireilua työterveyshuolto alkoi kartoittaa Örebro-kyselyllä vasta viime keväänä, eli henkilökunta sai juosta oireilujensa takia työterveyshuollossa kolmisen vuotta ennenkuin työterveyshuolto alkoi kiinnittää huomiota työpaikka-alatistukseen. Kartoituksen mukaan oireilu on tyypillistä astmaa edeltävää oireilua.
Jyväskylän kaupunki näyttää olevan sitä mieltä, että oireilujen syynä ovat betonin märkyyden takia mattoliimojen, tasoitteiden ja muovimattojen synnyttämät haitalliset yhdisteet.
No siellä missä on kosteutta on myös kosteusvauriomikrobeja, joka altistus aiheuttaa aivan samankaltaista oireilua kuin nuo rakennusmateriaaleista irronneet haitalliset yhdisteetkin.
Artikkelista ei käy ilmi onko niiden olemassaoloa Jyväskylän kaupunki vaivautunut edes tutkimaan millään tavoin.
Kun Jyväskylän kaupunki on pakkoaltistanut epäpuhtaalla sisäilmalla henkilökuntaansa jo nelisen vuotta, niin tuo vuosittainen "flunssatiheys" per työntekijä ja sen seuraukset, eli toistuvat poskiontelo- ja keuhkoputkitulehdukset jätetään yhä edelleen mittaamatta, kun käytetään TTL:n Örebro-kyselyä.
Ja kummalliselta tuntuu myös se, että henkilökunnalla ei näytä olevan edes nivel- ja lihasoireilua.
Rakennus on pakkoaltistanut myös 415 oppilasta, maamme tulevia työntekijöitä.
Mikäli Jyväskylän kaupunki toimisi oikein, niin joka oppilaan kotiin lähetettäisiin lapsen oireilua mittaava kyselykaavake, joka mittaa myös "flunssatiheyttä" aina antihistamiini- ja astmalääkkeiden käyttöä myöten.
Koulun rehtori, Pirkko Kilpikoski, ilmoitti sairastuneensa allergiseen nuhaan.
Allergisen nuhan toteaminen on helppoa.
Ammattinuhan toteaminen, kun niitäkin on kahta eri lajia, onkin taas toinen juttu.
TTL:hän tutkii ammattinuhaakin vain tunnin seurannalla jättäen muutaman tunnin päästä aiheutuvan nuhareation tutkimatta.
Nuhaa ja päänsärkyä jyväskyläläisessä koulussa
-Suomessa on törmätty yhä useammin ongelmaan, jossa mattoliimat, tasoitteet, betoniin jätetty suhteellinen kosteus ja muovimatto reagoivat toisiinsa niin, että matto alkaa hajota ja päästää terveydelle haitallisia yhdisteitä.
Kuopion Teknologiakeskus Teknian kehityspäällikkö Anneli Tuomaisen mukaan tämä on yleistä.
"Liima ja tasoite on laitettu liian kostealle betonille", hän kertoo.
Säännösten mukaan BETONIN SUHTEELLINEN KOSTEUS saa olla ENINTÄÄN 80 %. AIEMMIN SE SAI OLLA SUUREMPI.
Tuomaisen mukaan tapauksia tulee enemmän esille, koska asiasta on saatu tutkimustietoa ja ongelmien kohdatessa on osattu paremmin yhdistää mistä on kysymys.
Jyväskylässä Tikan koulussa asian kanssa on painittu vuosia. Koulun laajennusosa valmistui 2002, ja VUODEN KULUTTUA HENKILÖKUNTA ALKOI OIREILLA.
Viime keväänä terveydenhoitaja teki kyselyn, jonka mukaan työntekijät ovat kärsineet väsymyksestä, nuhasta, äänenkäheydestä, iho-oireista, yskästä, päänsärystä, silmien kutinasta ja lämpöilystä. 40 TYÖNTEKIJÄSTÄ VAIN KAHDELLA EI OLE OLLUT MINKÄÄNLAISIA OIREITA.
Jysäskylän kaupunki alkoi tutkia koulua, kun henkilökunta sai oireita.
"Outoja hajuja on täällä ollut. Se herätti myös, että jotain on pielessä", allergiseen nuhaan sairastunut rehtori Pirkko Kilpikoski kertoo.
Nyt lähes kaikkien luokkien lattiat avataan. Muovipinnoitteet, liima ja tasoite poistetaan ja lattia kuivataan ja päälle laitetaan klinkkeripinnoite.
Koulussa on 415 oppilasta. Sitä, ovatko he saaneet oireita ei ole tarkemmin tutkittu.
Minulle oli uutinen se, että betonin kostetus saa nykyisinkin olla 80 % ja aikaisemmin se on saanut olla vielä suurempi.
Betonielementtirakentaminenhan alkoi maassamme 1960-luvulla. Ja tuolloin maassamme todettujen astmojen määrä alkoi nousta vuosi vuodelta KELA:n erityskorvattavan lääketilaston mukaan ja nousee yhä.
No esim. viljoissa suhteellisen kosteuden, homehtumisen estämiseksi, pitää olla alle 14 %.
Artikkelissa todettiin vuonna 2002 valmistuneen koulun aiheuttaneen henkilökunnalle oireilua vasta vuoden päästä, jota oireilua työterveyshuolto alkoi kartoittaa Örebro-kyselyllä vasta viime keväänä, eli henkilökunta sai juosta oireilujensa takia työterveyshuollossa kolmisen vuotta ennenkuin työterveyshuolto alkoi kiinnittää huomiota työpaikka-alatistukseen. Kartoituksen mukaan oireilu on tyypillistä astmaa edeltävää oireilua.
Jyväskylän kaupunki näyttää olevan sitä mieltä, että oireilujen syynä ovat betonin märkyyden takia mattoliimojen, tasoitteiden ja muovimattojen synnyttämät haitalliset yhdisteet.
No siellä missä on kosteutta on myös kosteusvauriomikrobeja, joka altistus aiheuttaa aivan samankaltaista oireilua kuin nuo rakennusmateriaaleista irronneet haitalliset yhdisteetkin.
Artikkelista ei käy ilmi onko niiden olemassaoloa Jyväskylän kaupunki vaivautunut edes tutkimaan millään tavoin.
Kun Jyväskylän kaupunki on pakkoaltistanut epäpuhtaalla sisäilmalla henkilökuntaansa jo nelisen vuotta, niin tuo vuosittainen "flunssatiheys" per työntekijä ja sen seuraukset, eli toistuvat poskiontelo- ja keuhkoputkitulehdukset jätetään yhä edelleen mittaamatta, kun käytetään TTL:n Örebro-kyselyä.
Ja kummalliselta tuntuu myös se, että henkilökunnalla ei näytä olevan edes nivel- ja lihasoireilua.
Rakennus on pakkoaltistanut myös 415 oppilasta, maamme tulevia työntekijöitä.
Mikäli Jyväskylän kaupunki toimisi oikein, niin joka oppilaan kotiin lähetettäisiin lapsen oireilua mittaava kyselykaavake, joka mittaa myös "flunssatiheyttä" aina antihistamiini- ja astmalääkkeiden käyttöä myöten.
Koulun rehtori, Pirkko Kilpikoski, ilmoitti sairastuneensa allergiseen nuhaan.
Allergisen nuhan toteaminen on helppoa.
Ammattinuhan toteaminen, kun niitäkin on kahta eri lajia, onkin taas toinen juttu.
TTL:hän tutkii ammattinuhaakin vain tunnin seurannalla jättäen muutaman tunnin päästä aiheutuvan nuhareation tutkimatta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.