Onko totta, että SRK opettaa kasteesta näin:
"Kaste on hyvän omantunnon liitto Jumalan kanssa ja siinä Jumala vahvistaa lapsen uskon ja nostaa hänet seurakunnan hoitoon. Kasteen armosta langennut ihminen voi saada uskon lahjan takaisin parannuksen kautta."
Raamattuhan ei opeta kasteesta tällaisin korostuksin.
Ja voiko olla totta, että ehtoollisesta opetetaan SRK:ssa näin:
"Ehtoollinen on Jeesuksen asettama muistoateria. Se on tarkoitettu uskovaisille uskon vahvistukseksi."
Raamattu ei opeta myöskään ehtoollisesta tällaisin korostuksin Lutherista nyt puhumattakaan.
"Kaste on hyvän omantunnon liitto Jumalan kanssa ja siinä Jumala vahvistaa lapsen uskon ja nostaa hänet seurakunnan hoitoon. Kasteen armosta langennut ihminen voi saada uskon lahjan takaisin parannuksen kautta."
Raamattuhan ei opeta kasteesta tällaisin korostuksin.
Ja voiko olla totta, että ehtoollisesta opetetaan SRK:ssa näin:
"Ehtoollinen on Jeesuksen asettama muistoateria. Se on tarkoitettu uskovaisille uskon vahvistukseksi."
Raamattu ei opeta myöskään ehtoollisesta tällaisin korostuksin Lutherista nyt puhumattakaan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tarkoititko STK vai SRK? STK opetti työstä mitä opetti, mutta sakramenteista se tyystin vaikeni.
Tässä puhutaan Pyhän Hengen kasteesta, ei vesikasteesta.
"Kasteen armosta langennut ihminen voi saada uskon lahjan takaisin parannuksen kautta."
Miksi asiayhteydessä ensin puhutaan ensin vesikasteesta ja sitten yhtäkkiä hypätään henkikasteeseen, parannuksen kasteeseen.
vesikaste on vesikaste ja henkikaste on henkikaste.
siinä puhutaan molemmista. Lapsi on aina uskomassa ilman vesikastettakin, koska lapsi ei synnistä mitään tiedä. Onhan nuo asiat tulleet täällä esille jo moniin kertoihin.
Sakramentit vastaanotetaan uskolla, ei sovitus sakramenteista tule.
osoite oli ehkä väärä. Olen samaa mieltä.
"Sakramentit vastaanotetaan uskolla, ei sovitus sakramenteista tule."
Oletko ylimielinen? Luuletko, ettei kirjoittaja erota vesikastetta ja Pyhän Hengen kastetta toisistaan. Taidat olla vl-uskossa.
Kyllä se on Kristus, joka vanhurskauttaa jumalattoman.
Ei mikään ihmisen teko tai ihmisen usko. Usko ottaa lahjana vastana Kristuksen vanhurskauden.
Samoin kaste ja ehtoollinen välittävät Kristuksen, niissä on läsnä itse Kristus.
Joo vain. Näin met uskoma asioitten olevan.
SRK:n kasteopetuksessa keskeiseksi korostukseksi nouseekin kastamattoman lapsen usko. SRK:n ehtoolliskäsityksessä keskeiseksi muodostuu ehtollisen korostus muistoateriana. Samaa opetti Calvinkin ja sitä Luther kiivaasti vastusti. Mutta lopettakaa jo kinastelu näistä aiheista.
ihan samalla tavalla.
Kaikki kansat syntyvät Herralle Siionissa (Ps 87). Valkopukuisten joukossa (IlmK) on joka kielestä ja kansasta ihmisiä, sillä Jumala korjaa omansa jo lapsuudenuskossa monista kansoista joille ei edes saarnata valtakunnan evankeliumia, heidän epäuskonsa tähden.
Raamattu puhuu hyvin kauniisti lapsen autuaallisesta tilasta: ” Sinä olet vetänyt minut ulos äitini kohdusta. Sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla. Sinun päälles (huomaasi) minä olen heitetty äitini kohdusta. Sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta” (ps.22:10-11).
”Minä tunsin sinun jo ennen kuin minä sinun valmistin äitis kohdussa, ja pyhitin sinun, ennen kuin sinä äidistäs synnytkään” (Jer.1:5).
-Jos joku on Jumalan oma ja pyhittämä, on hänelläkin Henki ja usko.
Noilla 2 Sam 12:23 jakeen sanoilla "Minä menen hänen tykönsä, mutta ei hän palaja minun tyköni" Noilla Davidin ympärileikkaamaton lapsi pääsi taivaaseen. Samalla David itse tunsi olevansa armahdettu noinkin suuresta rikoksesta kuin huoruudesta ja Urian murhaamisesta. Kertoo sovituksesta Vanhan Testamentin ajalla, sekä samalla sen, että kastamaton lapsi on autuas.
Kertomus Mooseksesta ja hänen vaimostaan Sipporasta, sekä heidän pojastaan (2.Moos.4:24-26) antaa puhuttelevan kuvan sakramentin hylkäämisestä. Jumala oli kutsunut Mooseksen Midianin maasta johdattamaan kansaansa Israelia Egyptin orjuudesta. Matkalla yöpaikassa tapahtui, että Herra hyökkäsi Mooseksen kimppuun ja tahtoi tappaa hänet. Silloin Sippora suoritti pojalleen ympärileikkauksen ja kosketti esinahalla Moosesta alhaalta sanoen: "Veriylkä ympärileikkauksen tähden". Tuomio ei kohdistunut lapseen, vaan sakramentin laiminlyöneeseen isään.
Kastamattomana kuolleet
”Mitä meidän on sanottava kastamattomana kuolleista lapsistamme, jotka jo äidin kohdussa tai synnyttyään, eivät ehdi saamaan kastetta?”
Tähän on helppo antaa vastaus sekä ennen kahdeksan päivän ikää kuolleista juutalaisten lapsista, että meidän ennen kastetta kuolleista lapsistamme. He eivät näet tee syntiä ympärileikkauksen tai kasteen liittoa vastaan. Sillä lain mukaan heidät tuli ympärileikata vasta kahdeksantena päivänä, kuinka Jumala voisi silloin tuomita ne, jotka kuolivat ennen sitä. Sen tähden meidän tulee uskoa heidän pikku sielunsa heidän taivaallisen Isänsä käteen ja tahtoon, joka on armollinen, kuten tiedämme. Tähän kuuluu myös se mitä Paavali sanoo hienolla, lempeällä tavalla niistä, ”jotka eivät ole tehneet syntiä samalla tavalla kuin Aadam” (Room.5:14), ja Jaakobista ja Eesausta hän sanoo: ”ennen kuin he olivat tehneet hyvää tai pahaa” (Room.9:11).
Tosin pikkulapset tuovat mukanaan maailman synnynnäistä perua olevan synnin, jota me sanomme perisynniksi. Mutta on kuitenkin suuri asia, etteivät he vielä ole tehneet syntiä (ympärileikkausta tai kastetta koskevaa) lakia vastaan. Sillä koska Jumala luonnoltaan on laupias ja armollinen, hän ei tuomitse heitä kadotukseen sen vuoksi, että he ovat jääneet joko vanhassaliitossa vaille ympärileikkausta tai Uudessa liitossa vaille kastetta.
Lähde: Luther St. Luisin laitos I, 1040 – Kun Lutherilta kysyttiin, pitäisikö lapsi kastaa, ennen kuin se on ehtinyt kokonaan syntyä, hän vastasi kieltävästi.
Mikä on Alttarin Sakramentti?
Se on Uuden Testamentin toinen sakramentti, jonka meidän Herramme Kristus on säätänyt ja asettanut, jossa Hän tutkimattomalla tavalla antaa meille, siunatun leivän kanssa, totisen ruumiinsa syödä, ja siunatun viinan kanssa verensä juoda: että me sillä tavalla Kristuksen kanssa yhdistettyinä muistuttaisimme itsellemme Hänen piinansa ja kuolemansa, uskomme vahvistukseksi ja elämämme parannukseksi.
Kuinka meidän tulee menetellä kun astumme Herran pöytään?
Vastaus: Sitten kun olemme saaneet saarnanviralta synninpäästön, niin meidän tulee
1. astua edes totisessa parannuksessa, poispannen kaikki vieraat ja maailmalliset ajatukset.
2. itse sakramentin nauttimisessa jumalallisella, raittiilla ja siveällä käytöksellä, ajatellen, ettei meillä ole ihmisten, vaan Jumalan kanssa tekemistä, ja 3. koska me sieltä lähdemme, meidän tulee iloita hengessä Jumalan uudistetusta armosta, ja sydämestämme häntä kiittää sen edestä, pitäen hyvää aikomusta ja tahtoa vaeltaa uudessa elämässä.
opettaa se Luther paljon muutakin. Mies kirjoitti niin paljon että hänen teksteistään jokainen löytää haluamansa.
Kasteesta Luther sanoo näinkin:
"Nyt siis käsitämme, miten äärettömän suurenmoinen asia kaste on. Se tempaa meidät Perkeleen kidasta, omistaa meidät Jumalalle, kukistaa synnin ja ottaa sen pois. Joka päivä se sitten vahvistaa uutta ihmistä ja jatkaa vaikutustaan, kunnes pääsemme tämä elämän kurjuudesta iankaikkiseen ihanuuteen. Siksi jokaisen on pidettävä kastetta joka päivä päälle puettavana vaatteena. Sitä hänen on kannettava aina, mikäli hän mielii, että hänestä jatkuvasti löytyisi uskoa ja sen hedelmiä, että hänen vanha ihmisensä tukahtuisi ja että uusi varttuisi hänessä. Jos me näet aiomme pysyä kristittyinä, meidän on harjoitettava sitä tekoa, joka on tehnyt meidät kristityiksi. Jos joku lankeaa siitä pois, hänen on palattava siihen takaisin. "
(lähde: Iso Katekismus)
Ja sanoo Luther vielä uskosta ja kasteesta näinkin:
"Nuo viisastelevat hurmahenkemme väittävät kuitenkin, että yksin usko pelastaa, teot ja ulkonaiset asiat eivät ollenkaan vaikuta siihen. Vastaamme tähän väitteeseen näin: On aivan totta, että pelastusta ei mikään muu vaikuta kuin usko - tästä kuulemme kohta lisää. Mutta nämä sokeiden taluttajat eivät huomaa sitä, että uskolla tulee olla jokin kohde, eli jotakin, mistä se voi pitää kiinni ja minkä varassa se voi luottavaisesti seistä. Näin usko siis kiinnittää koko huomion veteen. Se uskoo, että vesi on kaste, täynnä pelkkää pelastusta ja elämää, ei kuitenkaan sinänsä, tästähän on jo kylliksi puhuttu, vaan sen vuoksi, että vesi on yhdistynyt Jumalan sanaan ja asetukseen ja että Jumalan nimi on liittynyt veteen."
(lähde: Iso Katekismus)
Joku tuolla palstalla kirjoitti, että usko yksin pelastaa.