Koneen nosto ?

Ei kone teräspotkurilla ota teoriassakaan sen enempää kierroksia kuin alullakaan ja käytännössä ottaa paremman pidon takia vähemmän. Siksi ei ainakaan jyrkempään teräkseen kannata vaihtaa jos vaihtamaan rupeaa.

Potkurimyyjät tykkää teräkseenvaihtajista.

Yleensä veneliikkeet noudattavat filosofiaasi ja pulttaavat moottorin "turvallisuusmielessä" niin alas, että se haittaa kulkua. Näin on ollut kaikissa veneissäni. Ensi töiksi on tarvinnut tarkistaa moottorin korkeusasema ja muutaman sentin nostolla pitoon ei ole tullut ongelmia mutta kulku on keveytynyt huomattavasti.

Ymmärrän veneliikkeen tilanteen. Jos kavitaatiota kaarteessa esiintyy, tulee valituksia. Tosi hankalaa selittää asiakkaalle, että veneellä ei pidä harjoittaa pujottelua. Paljon helpompi olla kertomatta, että bensaa tuhlataan ja veneen saisi kulkemaan kovemmin jos suostuttaisiin siihen, että jossakin tiukassa kaarteessa satunnaisesti veto häviää.

?? Perustele.

että teräspotkurin pito on huonompi. Asiahan on juuri päin vastoin, minkä takia teräspotkureita käytetäänkin.

Teräs/Al-potkurien vertailu ei ole kovin yksinkeraista. Jos potkurien muotoilu olisi sama, olisi yhdentekevää mistä materiaalista se olisi valmistettu. Näinhän ei kuitenkaan ole, vaan koko teräspotkurin hyöty perustuu mahdollisuuteen valmistaa lavat ohuempana kuin Al-potkurissa. Kun pinta-alakin yleensä on eri, ei ole mitään mahdollisuuksia yleistää pätevästi väittämää, että teräpotkuri antaisi enemmän kierroksia. Joissakin tapauksissa näin käy joissakin ei. Hyvä Esimerkki on Ballistic, jonka lapojen kärjistä on "leikattu" kulma pois. Nämä potkurit antavat selvästi korkeamman kierrosluvun kuin vastaavan nousuinen Al-potkuri, mutta hyöty saadaan vasta kun käytetään aavistuksen korkeampaa nousua ja hydynnetään myös ohutlapaisen potkurin yleensä parempaa pitoa nostamalla konetta ylöspäin, jolloin alaosan vedenvastus pienenee.
Mikäli Konetta ei nosteta potkurin pidon sallimassa määrin jää teräpotkurin hyöty useassa tapauksessa marginaaliseksi.
Mitalilla on myös toien puoli. Teräspotkuri kestää kivelle ajoa paremmin kuin heikommasta materiaalista valmistettu. Tämän seurauksena voi koneen alaosan sisuskalut joutua kohtuuttomalle rasitukselle kun sulakkeena toimivaa potkuria ei olekkaan.
Toinen asia liittyy potkurin painoon. Al-ja komposiittipotkurit ovat oleellisesti kevyempiä kuin teräksiset. Potkurin paino on ratkaisevassa osassa lisäämässä voimima jotka vaikuttavat vetopyörästön sakarakytkimen kulmiin kun vaihdetta kytketään päälle, eli on paljon todenäköisempää että kytkimen kulmat pyöristyy huolimattoman tai taitamattoman vaihteen kytkennän yhteydessä koska kytkimen kulma pääsee hyppäämään yli ja kuuluu narahdus. Teräspotkurin käyttäjän on siis syytä pitää koneensa tyhjäkäyntikierrosluku mahdollisimman alhaalla ja muistaa vaihtotilanteessa toimia siten, että narahduksia ei kuulu. Tämä pätee tietysti aina, myös Al-potkurin käyttäjälle, mutta teräspotkurin käyttäjän kone on suuremmassa vaarassa.

Jyrä kirjoitti:

Teräs/Al-potkurien vertailu ei ole kovin yksinkeraista. Jos potkurien muotoilu olisi sama, olisi yhdentekevää mistä materiaalista se olisi valmistettu. Näinhän ei kuitenkaan ole, vaan koko teräspotkurin hyöty perustuu mahdollisuuteen valmistaa lavat ohuempana kuin Al-potkurissa. Kun pinta-alakin yleensä on eri, ei ole mitään mahdollisuuksia yleistää pätevästi väittämää, että teräpotkuri antaisi enemmän kierroksia. Joissakin tapauksissa näin käy joissakin ei. Hyvä Esimerkki on Ballistic, jonka lapojen kärjistä on "leikattu" kulma pois. Nämä potkurit antavat selvästi korkeamman kierrosluvun kuin vastaavan nousuinen Al-potkuri, mutta hyöty saadaan vasta kun käytetään aavistuksen korkeampaa nousua ja hydynnetään myös ohutlapaisen potkurin yleensä parempaa pitoa nostamalla konetta ylöspäin, jolloin alaosan vedenvastus pienenee.
Mikäli Konetta ei nosteta potkurin pidon sallimassa määrin jää teräpotkurin hyöty useassa tapauksessa marginaaliseksi.
Mitalilla on myös toien puoli. Teräspotkuri kestää kivelle ajoa paremmin kuin heikommasta materiaalista valmistettu. Tämän seurauksena voi koneen alaosan sisuskalut joutua kohtuuttomalle rasitukselle kun sulakkeena toimivaa potkuria ei olekkaan.
Toinen asia liittyy potkurin painoon. Al-ja komposiittipotkurit ovat oleellisesti kevyempiä kuin teräksiset. Potkurin paino on ratkaisevassa osassa lisäämässä voimima jotka vaikuttavat vetopyörästön sakarakytkimen kulmiin kun vaihdetta kytketään päälle, eli on paljon todenäköisempää että kytkimen kulmat pyöristyy huolimattoman tai taitamattoman vaihteen kytkennän yhteydessä koska kytkimen kulma pääsee hyppäämään yli ja kuuluu narahdus. Teräspotkurin käyttäjän on siis syytä pitää koneensa tyhjäkäyntikierrosluku mahdollisimman alhaalla ja muistaa vaihtotilanteessa toimia siten, että narahduksia ei kuulu. Tämä pätee tietysti aina, myös Al-potkurin käyttäjälle, mutta teräspotkurin käyttäjän kone on suuremmassa vaarassa.

olipa painoeroa oikein 370g alun hyväksi kun punnitsin. se vaihteistotuho tulee siitä jos on oikein pitävä potkuri ja liikaa tyhjäkäyntiä.
itse käytän superkavitoivia potkureita ja en voi kytkeä vaihteita ollenkaan koneen käydessä tuho tulisi heti ja näissä potkureissa on pito sitä luokkaa että jollen nostaisi konetta lähdössä sutimaan niin kone ei koskaan jaksaisi vääntää itseään tehoalueelle.

Muutama kysymys: Mikä Jammu sulla on ja mikä vene. Kuinka korkealla kavitaatiolevy on veneen pohjan suhteen, esiintyykö jyrkässä mutkassa pidon katoamista nykyisellä potkurilla, onko sinulla koneessa trimmi, saatko trimmillä nostettua koneen niin ylös huippunopeudella että pito katoaa. Mikäli moottori ei menetä pitoa mutkissa etkä saa nostettua konetta niin ylös trimmillä että pito katoaa, voi konetta nostaa. Mikäli kavitaatiolevy on pinnan alla, voi konetta nostaa.