Maitobaari.

Maitobaari elää ja voi hyvin. Kuten aikaisemminkin, julkista keskustelua karttavat kuin ruttoa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Maitobaari

Länsiväylä 3.12.1997, Elina Hatakka: Insinöörien uskonnollinen herätysliike herättää hämmennystä

Soukkalaisiin kokoontumistiloihin viime lokakuussa muuttanut Maitobaari-niminen uskonnollinen ryhmä lähti pitkäaikaisesta kokoontumispaikastaan, Olarin seurakunnan Matinkappelista ajauduttuaan ristiriitaan seurakunnan kanssa. Hankausta ryhmän toimintatavoista johtuen on ollut pian kymmenen vuoden ajan, erityisesti parin viime vuoden aikana. Osasyynä epäsopuun on se tosiasia, että joukko liikkeen jäseniä on hakenut seurakunnasta apua päästäkseen pois Maitobaarista. Monet Maitobaarin jäsenet ovat myös ottanet yhteytta Uskontojen uhreihin.

--Tämä liike on lähtenyt Tampereelta, jossa se toimi Lasarus nimisenä (lyhennys sanoista laulu, sana, rukous) ja sitä pyörittävät nyt siellä Espoossa osin samat insinöörit, kertoo Uskontojen uhrien puheenjohtaha Terttu Forsell, joka asuu Tampereen seudulla.

--Minä ihmettelen, mikä näissä diplomi-insinööreissä viiraa, täälläkin mukana oli paljon tekulaisia, hän toteaa.

Olarin seurakunnan tiloissa jo 80-luvun lopulta ensin Maanantaipiirinä ja nyt pari vuotta Maitobaarina toimineen ryhmän päävetäjät ja saarnamiehet ovat insinöörejä. Toisena yhteisenä tekijänä on, että monen liikkeen johtohahmon perhetaustalla on kirkonmiehiä. Jäsenistö yli 100 hengen ryhmään on tullut koko pääkaupunkiseudulta, erityisesti yliopisto-opiskelijoiden piiristä. Maitobaarin johtaja on tekniikan lisensiaatti, tutkija Jussi Virtanen Teknillisestä korkeakoulusta ja hänen naapurinsa, myös Lystinmäessä asuva kakkosjohtaja Juha Korhonen on hänkin diplomi-insinööri. Sama koulutus on myös liikkeen opettajalla Tapani Koivuniemellä.
Kyllä me seurakunnassa näemme, että kyseessä on tietty protesti, emmekä suhtaudu siihen kevyesti tai yliolkaisesti tai tuomiten, sanoo kirkkoherra Antti Kujanpää Olarin seurakunnasta, jonka tiloissa Maitobaari on toiminut.