Kun eduskuntavaalit piakkoin alkavat vaikuttaa poliitikkojen puheisiin, niin suosittelisin keskustalle, että se ottaisi tarkkaan harkitun kannan sen suhteen, miten puolue linjaa suhtautumisensa työvoiman liikkuvuuden edistämiseen, eli työllisyyden lisäämiseen ja työttömyyden vähentämiseen.
Tosiasiahan on - Oiva Härkösen "kokonaistaloudellisista" löpinöistä huolimatta - se, että kansantalouden kannalta on aina kokonaisuuden kannalta edullisinta, mitä nopeammin yritykset saavat työvoimatarpeensa täytetyksi silloin, kun yritykset kasvavat ja kasvun mahdollisuudet näyttävät jatkossakin hyviltä.
Nyt on maassa muistaakseni 60000-80000 vapaata työpaikkaa, joita ei voida täyttää, koska oikealla tavalla koulutettua väkeä ei ole yritysten toimipaikkakunnilla ja muualta Suomesta ei haluta muuttaa, vqikka olisi työpaikka tiedossa.
Tämä on paha ongelma, jos se jatkuu, sillä työvoiman puute hidastaa talouskasvua ja vähentää verotuloja, kun kuitenkin samaan aikaan joudutaan maksamaan työttömyystukea niille, joille olisi töitä tarjolla toisella paikkakunnalla.
Hallitus on käsittelemässä ongelmaa ja löytää toivon mukaan hyviä lääkkeitä työvoiman joustavan liikkumisen lisäämiseksi, että talouskasvu jatkuisi ja hyvinvoinnin edellytykset paranisivat.
Minua vaan huolestuttaa muutamien keskustajohtajien populistinen vaalihöpinä siitä, ettei ihmisiä saisi kannustaa liikkumaan sinne, missä on töitä, vaan yritysten pitäisikin tuoda työ sinne, missä on työttömiä.
Oiva, Emeritus ja jokunen muukin näyttää nielleen tuon potaskan "with hook, line and sinker", mutta itse epäilen, että keskustan kannatuksen kasvu kaupungeissa taittuu ja kääntyy laskuun, jos keskustan johto jatkaa 60-luvun suoljetun talouden jäänteenä olevaa asennettaan yritysten sijainninohjauksesta ja aluepoliittisista yritystuista pitääkseen keskustan vakaat kannatusalueet asuttuina.
Vai voisiko olla niin, ettei keskusta luota omaan toimintaansa, kun se ilmeisesti epäilee, etteivät maalta työn perässä kaupunkeihin muuttaneet keskustalaiset enää pysyisikään keskustalaisina?
Tosiasiahan on - Oiva Härkösen "kokonaistaloudellisista" löpinöistä huolimatta - se, että kansantalouden kannalta on aina kokonaisuuden kannalta edullisinta, mitä nopeammin yritykset saavat työvoimatarpeensa täytetyksi silloin, kun yritykset kasvavat ja kasvun mahdollisuudet näyttävät jatkossakin hyviltä.
Nyt on maassa muistaakseni 60000-80000 vapaata työpaikkaa, joita ei voida täyttää, koska oikealla tavalla koulutettua väkeä ei ole yritysten toimipaikkakunnilla ja muualta Suomesta ei haluta muuttaa, vqikka olisi työpaikka tiedossa.
Tämä on paha ongelma, jos se jatkuu, sillä työvoiman puute hidastaa talouskasvua ja vähentää verotuloja, kun kuitenkin samaan aikaan joudutaan maksamaan työttömyystukea niille, joille olisi töitä tarjolla toisella paikkakunnalla.
Hallitus on käsittelemässä ongelmaa ja löytää toivon mukaan hyviä lääkkeitä työvoiman joustavan liikkumisen lisäämiseksi, että talouskasvu jatkuisi ja hyvinvoinnin edellytykset paranisivat.
Minua vaan huolestuttaa muutamien keskustajohtajien populistinen vaalihöpinä siitä, ettei ihmisiä saisi kannustaa liikkumaan sinne, missä on töitä, vaan yritysten pitäisikin tuoda työ sinne, missä on työttömiä.
Oiva, Emeritus ja jokunen muukin näyttää nielleen tuon potaskan "with hook, line and sinker", mutta itse epäilen, että keskustan kannatuksen kasvu kaupungeissa taittuu ja kääntyy laskuun, jos keskustan johto jatkaa 60-luvun suoljetun talouden jäänteenä olevaa asennettaan yritysten sijainninohjauksesta ja aluepoliittisista yritystuista pitääkseen keskustan vakaat kannatusalueet asuttuina.
Vai voisiko olla niin, ettei keskusta luota omaan toimintaansa, kun se ilmeisesti epäilee, etteivät maalta työn perässä kaupunkeihin muuttaneet keskustalaiset enää pysyisikään keskustalaisina?
Vastaukset 40
Vanhimmat
ja elämää niin kuin Keski-Euroopassa?
Ei kyse ole asuttamisesta, vaan kasvuyritysten tarvitseman lisätyövoiman saannista.
Työttömiä on edelleen 3-400000 laskutavasta riippuen, joten maaseudun työllistämisideoitakin kaivataan, mutta se on jo toinen juttu.
Ihmisellä on perhe, ystävät sekä tuttu ja turvallinen elinpiiri. Sitten kun hän muuttaa, inhimilliset siteet katkeavat, mikä seikka ei useinkaan ole hyväksi. Tai jos perheen pään muuttaessa koko perhe seuraa, koskee sama tragedia koko perhettä. Liikkukoot siis firmat ja pysykööt ihmiset paikoillaan.
...ja sinänsä kunnioitettava.
Mutta firmat eivät taida liikkua, joten työvoiman vajaus taittaa talouskasvulta kärjen, alentaa valtion verotuloja, jolloin tarvitsemme suhteellisesti enemmän rahaa työttömyyden hoitoon, kun työllisyys ei parane.
Jokaisella olkoon oikeus asua siellä missä hän haluaa, mistä nyt ei ole ollenkaan kyse, vaan siitä ottaako keskusta myönteisen kannan sen suhteen, että niitä, jotka itse haluavat muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle autettaisi siinä.
"Jokaisella olkoon oikeus asua siellä missä hän haluaa, mistä nyt ei ole ollenkaan kyse, vaan siitä ottaako keskusta myönteisen kannan sen suhteen, että niitä, jotka itse haluavat muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle autettaisi siinä."
Eli helpotettaisiin siirtymistä esim. verotuksellisin keinoin. Niin kauan kuin homma toimii vapaaehtoisuuden periaatteella, se on ihan jees juttu. Pääasia, ettei ihmisiä velvoiteta muuttamaan työn perässä. Kannustaminen käy, edellyttäminen ei.
"että niitä, jotka itse haluavat muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle autettaisi siinä".
Jaba-Heinäluoman on puhunut. Ugh!
Ei taida olla eroa EK:n ja SAK:n suhteen siinä, että työvoiman liikkuvuutta haluttaisi lisätä?
Pääasia, että asiaan suhtaudutaan avoimin mielin, kaikki vaihtoehdot analysoiden ja sitten ripeästi toimien.
Jos keskusta alkaa jarruttaa työvoiman liikkuvuutta puolue- ja valtapoliittisten syiden vuoksi, niin se on minusta aika tyhmää keskustalta.
Miten Fagernäs ehdottaa sen suhteen, kuinka kotipaikkansa jättävälle perheelle hyvitetään tyhjilleen jäävä omakotitalo? Valtioko sen lunastaisi reaaliarvoonsa?
Omistusasunnot jäykistävät työvoiman liikkuvuutta. Siihen mietitään ratkaisuja parhaillaan.
Asuntomarkkinathan toimivat sikäli inhoittavasti, että ellei tyhjäksi jäävälle asunnolle ole suurta määrää ostajia, niin sen hinta jää melko arvottomaksi, jos ostajaa nyt yleensä ollenkaan löytyy.
Ihmisten kannattaisi siis tulevaisuudessa miettiä, missä sijoittaa omistusasuntoon ja missä ei. Toisaalta vuokra-asuminenkin on Suomessa järjettömän kallista, mistä lie johtuu sekin.
..määräävät hinnat jos et vielä tuota tiennyt.
Taisin kirjoittaa epätarkasti, kun jouduit itsestäänselvyyksiä minulta kyselemään.
"Jos keskusta alkaa jarruttaa työvoiman liikkuvuutta puolue- ja valtapoliittisten syiden vuoksi, niin se on minusta aika tyhmää keskustalta."
-------------------------
...että ymmärtäisit keskustalaisen aluepolitiikan olevan sitä, mitä maaseudun ihmiset haluaisivatkin sen olevan. Jos he sitten huomaavat, että keskusta on ainoa porukka joka heidänkin asiaa ajaa, ei ole ihme että he kannattavat keskustaa.
Minun mielestäni valtiovallan tulisi tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka mahdollistavat työn tulevan ihmisten luo, eikä Heinäluoman mallin mukaan.
Suurin osa ihmisistä eivät muuttaisi mihinkään kotiseudultaan, jos ei olisi pakko (työn perässä).
"Re: Suomalaiset Ruotsissa
Lähettäjä: Oiva Härkönen 14.1.2003
> Tosiasiassa Kepun ainoa aikaansaannos oli ajaa yli 300 000 Suomen kansalaista pakkotyöhön Ruotsiin...
> =
> ...että sellainen Kepu tällä kerralla...
60- ja 70-luvuilla maassa oli niin voimakas rationalisointi maa- ja metsätaloudessa, että oli hyvä, että vapautuvat ihmiset pääsivät Suomea parempiin töihin Ruotsiin. Siihen aikaan vielä vaatimattomalla tasolla oleva yhteiskuntamme ei pystynyt heitä kaikkia nielemään muihin ammatteihin. Eivät he pakkoöihin sinne menneet. Jos olisimme itse yrittäneet elättää ne 300000, olisimme vieläkin paljon alemmalla tasolla kuin Ruotsi. Jaakko tuo tämän asian YXin säestämänä kerran viikossa esiin. Koittakaa pojat keksiä jotain parempaa, ehkäpä vaikka tulevaisuuteen tähtävää."
Kaikki on mahdollista. Ainakin sinun mielikuvituksessasi.
Keskustan aluepolitiikka on perustunut erilaisiin tukiin syrjäisemmän Suomen elinkeinoille. Valitettavasti nuo tuet on suunnattu olemassa olevien rakenteiden saattohoitoon välttämättömien tervehdyttämistoimien sijaan.
Maaseudun ja syrjäsuomen elinkeinojen rakennemuutos olisi pitänyt huomata ja huomioida jo edellisen suuren muuttoaallon aikaan, 60- ja 70-luvuilla. Tuolloin kepuvetoisesti luotiin järjestelmiä joilla pääosin on tuettu maataloutta tai rakennettu teitä ja komeita kunnantaloja. Tuohan iso siltatyömaa tietysti muutamaksi kuukaudeksi töitä timpureille ja autokuskeille sekä ääniä kepulle, mutta valmistuttuaan vie vain ihmiset entistä nopeammin maalta pois.
Nyt tuo tukijärjestelmä massiivisine byrokratioineen tulisi romuttaa ja luoda silläkin rahalla uutta innovatiivista ja lisäarvoa tuottavaa pysyvää työtä myös maaseudulle. Työtä jossa maaseudun luontaisia edellytyksiä tuetaan. Esimerkiksi funktionaalisilla elintarvikkeilla koivunmahlasta metsäsieniin on kysyntää ympäri maailmaa, Japanilaiset ostaa näitä ihmelääkkeitä melkein hinnalla millä hyvänsä, mutta ei meiltä kun emme ymmärrä jalostaa niitä. Emme ymmärrä koska maaseudun kepuväki on oppinut saamaan kaikkeen kaiken aikaa yhteiskunnan tukea ja omaaloitteisuus on nolla
Saatat ikävä kyllä olla oikeassa siinä, että maaseudun ihmiset on opetettu tekemään vain sitä, mitä tuetaan.
Ja nyt kun myös työttömänä olemista tuetaan, niin aika harva lähtee niiden eurojen perään, joita saisi tilapäisiä töitä tekemällä.
Kovin moni on tainnut jäädä pysyvästi "rakennetyöttömäksi", kun on sovittanut elämänsä ja elintasonsa tukien mukaiseksi. Siitä on korkea kynnys lähteä toiselle paikkakunnalle, varsinkin, jos työstä saatava palkka verojen jälkeen ei ole montaa sataa euroa työttömyyspäivärahaa isompi.
Eurooppaa kiertäessäni huomasin, että siellä oli matkailubisneksessä tyypillistä useiden kymmenien pienten perheyritysten muodostama palvelutarjonta, kun meillä yritetään matkailuakin hoitaa panemalla jokin ison ketjun hotelli ja hiihtohissi korpeen.
Oppimista olisi siinä, että opittaisi pois siitä, että yrittämistä pitää tukea. Tätä ajattelua on meillä vielä liikaa. Enitenhän pienen palveluyrittäjyyden syntyä rassaa se, että 22% alv nostaa palvelujen kuluttajahinnat sellaisikksi, etteivät palvelut käy enää kaupaksi.
Perspäivärahalla ei todellakaan ylläpidetä edes paikkakunnan liikennevälineiden bussilippuja, saati pidempien matkojen. Siitä ei helposti lähdetä haeskelemaan työpaikkoja muilta paikkakunnilta.
Sitten tuollainen sooloilu sienien keruun suhteen: Jos on viettänyt päivän sienimetsässä, ne pitäisi jo nopeasti saada prosessoitua ja toimitettua eteenpäin.
Tässä olisi osaamisesta kyse ja laajemmasta toiminnasta. Silloin tullaan taas orjatyöasemaan takaisin. Jos rahat saisi pitää perspäivärahan lisäksi, voisi joku innostua aikansa kuluksi tämmöistä tekemään.
Markkinointi Japaniin saakka vaatii jo melkoista organisaatiota. Taitavat jäädä sienet metsään, jos ei niitä omaan käyttöön sitten ihmiset hae pois.
Olen minä jo vuosikaudet ihmetellyt, ettei suomalaisten joukosta ole löytynyt sellaista riskinottajaa, joka organisoisi herkkutattien keräämisen Italian markkinoille, vaan senkin hoitaa italialainen organisaattori ja pätevästi on hoitanutkin.
"Porcini" nimittäin kasvaa myös Italiassa, mutta sieltä sitä ei saa ollenkaan tarpeeksi, kun italialaiset haluavat sitä niin, että kilohinta toreillakin on aika huikea, tosin nouseehan se kilohinta, kun sienet ovat kuivattuja.
Sitäkin olen hämmästynyt, ettei työttömän peruspäivärahan lisäksi saa tienata yhtään mitaan päivärahan menettämisen uhalla.
Siinä sitä on varsinainen systeemi työttömyyden sementoimiseksi keksitty, kun vaihtoehdot ovat joko kokopäivätyö tai kokopäivätyöttömyys.
Itse pääasiasta eli siitä, että ihmisiä on syytä kannustaa hankkiutumaan työn ääreen, olen kanssasi samaa mieltä. Eikä tässä nyt ole tarkoitus olla eri mieltä muustakaan.
Mutta kysymykseni koskee sitä, mitä nuo kertomasi vapaat työpaikat ovat. Siis minkä alan töitä etupäässä ja minkälaista koulutusta vaativia. Työvoimapolitiikassa työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen kannalta on nimittäin olennaista myös koulutuspolitiikka, se että ihmisiä koulutetaan niille aloille, missä työvoimasta on pulaa.
Jos vapaat työpaikat ovat enimmäkseen matalapalkka-alojen vähän koulutusta vaativia töitä, ymmärrän hyvin ihmisten haluttomuuden liikkua niiden perässä. Silti mitään työtä ei pitäisi työn sisällön perusteella leimata paskaduuniksi. Paskaduunia on vain sellainen, missä työantaja tai hänen luomansa työolosuhteet ovat paskamaiset.
Minulle on jäänyt mielikuva, että eniten on pulaa selkeistä ammattimiehistä, kuten putkimiehistä, metallimiehistä, jne, ei niinkään matalapalkka-alojen siivoojista, vaikka niistäkin taitaa olla pulaa.
Kyse siis on siitä, ettei työvoiman tarve kohtaa alueellisesti, ammatillisesti eikä koulutuksellisestikaan.
Tätä ihmettelen, koska onhan meillä jo toistakymmentä vuotta koetrettu työministeriön johdolla uudelleenkouluttaa työttömiä niille aloille, joille odotetaan syntyvän työvoiman kysyntää.
Yksi syy, vaikka ei niin merkittävä, lienee tämän suomen heikkoa itsetuntoa potevan kansan antipatia haalariduuneja kohtaan, kun kakarat on jo vuosikymmenet koulutettu ylioppilaiksi ja kynänpyörittäjiksi, koska se on hienompaa kuin sellainen työ, missä kädet voivat likaantua ja pitää käyttää työkaluja.
Haalariammatteja meillä on kyllä halveksittu ministeritasoa myöten 1980-luvulta alkaen, jolloin ministereistä itsestään enää harva oli ilman ylioppilastutkintoa ja ainakin kesken jääneitä yliopisto-opintoja.
Ei halveksunta niinkään suoraan ilmennyt, vaan niin, että sen kummemmin perustelematta korostettiin "tulevaisuuden yhteiskunnan" tarvitsevan huomattavasti korkeammin koulutettua työvoimaa. Joitakin esimerkkejäkin lueteltiin. Kukaan ei vahingossakaan maininnut, että perinteisiä käytännön työmiehiä tarvitaan myös. Ainakin ministeri Kanervan muistelen esittäneen kaikille pakollista 12-vuotista peruskoulua.
Tuli muotiin sanapari "keskiasteen oppilaitos" ja tutkinnonuudistus, joka pidensi perinteisesti noin kaksivuotiset perustutkinnot nelivuotisiksi usein vain sen vuoksi, että tuntui hyvältä, kun sille keskiasteen tutkinnolle oli ajallinen standardi. Näin kävi mm. sairaanhoitokoulutuksessa, mikä on vienyt pohjan hoitajapulan nopealta helpottamiselta.
Tosin työttömien uudelleenkoulutus on osoittanut, että kun mennään suoraan asiaan, lyhyempikin koulutus riittää.
Työttömiä ei toisaalta mitenkään ohjatusti kouluteta aloille, joille odotetaan syntyvän työvoiman kysyntää. Aikuiskoulutuskeskuksillakin on tarve näyttää, kuinka "hienoa" koulutusta ne pystyvät antamaan. Niistähän ne media-assistentitkin paljolti valmistuvat.
Mitä tulee nuorten ja työttömien omaan kiinnostukseen haalariammatteja kohtaan, se voisi lisääntyä, mikäli itsenäinen ammatinharjoittaja nostettaisiin entiseen arvoonsa. Vaikkapa muistuttamalla, että itsenäinen ammatinharjoittaja voi säädellä itse työaikansa ja pitkälle palkkatasonsakin, jos on kykenevä. Monet työllistävät rakennushankkeet kaatuvat nykyisin siihen, ettei sananmukaisesti löydy miestä, kun ne kaikki ovat rakennusliikkeiden palveluksessa. Viikon kattourakkaan ei viitsisi mitään firmaakaan tilata, vaan yritetään selviytyä hommasta tuttujen kesken talkoilla.
Olen paljosta samaa mieltä. Voisin kirjoittaa asiasta pitkällekin, sillä tunnen koulutusalaa jonkin verran.
Työttömien koulutuksessa työelämään on tehty eniten virheitä ja suunnatonta rahan tuhlausta jo yli 10 vuoden ajan. ilmeisesti missään aiemmistakaan hallituksista ei ole ollut ketään, joka olisi osannut tai rohjennut sormella osoittaa, että demareiden työllisyyskoulutuksen hoito on syvältä /C:stä.
Minkäänlaisella kannustuksellaan valtio ei voi paikata virhettään, että on jo kymmeniä vuosia kouluttanut nuoria väärille aloille. Tuon virheensä valtio voi paikata ainoastaan laittamalla koulutuspolitiikkansa remonttiin aikuiskoulutusta myöten.
Mikäli koulutusasia on kunnossa, kyllä vastuu työvoiman saannista on pitkälti yrityksillä itsellään ja suurin osa yritysjohtajista on tuon vastuun ottanutkin joka hankkiutumalla uusille paikkakunnille tai tekemällä työnteon ehdot niin houkutteleviksi, että saavat väkeä ulkoapäin. En nimittäin usko, että monikaan yrityksistä olisi pystyssä, mikäli ne kärsisivät jatkuvasta työvoimapulasta. Paikat tulevat kyllä täytettyä ennen pitkää.
Väitteesi 60000-80000 vapaasta työpaikasta mainitsemistasi syistä ei pidä paikkansa, sillä se on kaikkien avoimien työpaikkojen määrä (kesäkuussa 62300). Suurin osa noista työpaikoista täytetään heti kättelyssä, eikä täyttämättä jättämisessäkään ole ilman muuta kysymys koulutuksesta tai siitä, ettei työvoimaa siirtynyt muilta alueilta.
Varmasti muuttohaluttomuuttakin ilmenee, ja siihen on mm. seuraavia syitä:
- tarjottu työpaikka ei ole kokopäiväinen eikä vakituinen, toisin sanoen palkka on pieni ja työpaikka epävarma
- puoliso vuorostaan jäisi muuton myötä työttömäksi
- uudella paikkakunnalla ei ole tiedossa asuntoa
- muutto edellyttää joka tapauksessa esimerkiksi omakotitalon tai asunto-osakkeen jättämistä tyhjilleen
- vuokralla asuminen on kallista samalla kun edellinen omistusasunto maksaa tyhjilläänkin
- ruuhkakeskusten miljöö ei miellytä
- muutto katkaisee sosiaaliset suhteet
- puutarhaviljely on harvemmin kaupungeissa mahdollista, muutkin harrastukset pitää mahdollisesti lopettaa
Korostan tuota, että eläminen uudella paikkakunnalla voi olla niin paljon kalliimpaa, ettei edes työttömyyskorvauksen epääminen paikalleen jäämisen johdosta tulisi yhtä kalliiksi. Näin erityisesti perheiden ja omakotitalossa asuvien osalta.
Esittämäsi mielipide on perusteltu ja hyvä ja voin antaa tämän tunnustuksen siitä huolimatta, että olet ilmeisesti kepulainen. Muutto työn perässä ei todellakaan ole mikään siitä vaan juttu, kun on ehtinyt muodostua erilaisia siteitä asuinpaikkakunnalle. Koulutuskysymykset ovat myös keskeisiä kuten sanot.
Kuitenkin tässä yksi asia, mitä ehkä voisi kaikesta huolimatta kannustaa. Se on nuoret. Heillä ei ole samanlaisia sidonnaisuuksia kuin vanhemmillaan ja nuorilla on yleensä melkoinen motivaatio lähteä tutustamaan oman maitolaiturin ulkopuoliseenkin maailmaan. Nuorille pitäisi jo koulussa antaa valmiuksia ja tietoja tällaisia pyrkimyksiä kohtaan ja heitä voisi muuttoon jopa oikein kannustaa siellä, missä vanhemmillekaan ei juuri työtä ole tarjolla.
Kepulandian itäisissä ja pohjoisissa osissa on tällainen liikaväestöongelma. Alueen taloudelliset resurssit ja väestön koko ovat epäsuhteessa. Tästä aiheutuu puolestaan sosiaalisia vaikeuksia kuten aikamiesten juopottelua. Tähän kierteeseen ei pitäisi enää ujuttaa uutta sukupolvea.
..koklipit välitä ihmisistä eikä perheistä vaan markkinaraosta eli naamattomista markkinavoimista.
Se jos mikä on tyhmää politiikkaa.
Olet täysin oikeassa tuossa muuttohaluttomuudessa mutta joidenkin on aivan pakko muuttaa kun ei ole muuta mahdollisuutta annettu eikä haluta antaakkaan.
Noinhan asia on. Koulutus ei ole ollut kohdallaan. Putkimiehiä pitää hankkia Virosta ja Puolasta, mutta työttömiä media-assistentteja riittää kortistoissa.
Vastuu työvoiman saannista on tietenkin yrityksillä, mutta elleivät yritykset työvoimaa saa, niin siitä tulee talouskasvun jarru ja seurauksena verotulojen jääminen matalammiksi kuin ne muuten jäisivät. Asian pitäisi siis kiinnostaa hallitustakin, jos talouskasvu on hallituksenkin tavoite.
Asuntoasiat ja sosiaaliset suhteet nostavat työn perässä muuttamisen kynnystä varmasti. mutta on sitä löhdetty ameriikkaan, austraaliaan ja ruotsiinkin ja jätetty mökit tyhjilleen, jos on ollut hinkua paremman elämän perään.
Nyt vaan taita aolla niin, että työttömyyskorvaus on juuri sen verran riittävä, että sillä sinnittelee, ja jos siihen tottuu, niin miksi enää nähdä vaivaa, kun muutenkin pärjää.
Väitteeni avoimien työpaikkojen määrästä näytti menneen haarukan yläosalta yläkanttiin, mutta hyvä niin, että määrä onkin pienempi kuin muistin. Silloin ongelmakin on pienempi.
... jos suinkin pystyy ja jos vaihtoehtona on työttömyys. Mutta valtiovallan pitäisi edistää työn tulemista sinne, missä tekijät ovat jo valmiina. On paljon sellaista tuotantoa, mitä voisi tarkemmin mietittynä suorittaa muuallakin kuin Helsingin seudulla. Työnantajat vain Lipposen-Niinistön aikana oppivat siihen, että hallitus kyllä hommaa heille työntekijät minne vain valtionvaroja säästämättä.
>>...valtiovallan pitäisi edistää työn tulemista sinne, missä tekijät ovat jo valmiina.>On paljon sellaista tuotantoa, mitä voisi tarkemmin mietittynä suorittaa muuallakin kuin...
Jäbäkin on niitä ukkoja, joilla on leikkikalu housuissa. Siksi roikkuu täällä päivät pitkät kun ei ole muuta tekemistä.
... mutta toistetaan taas:
Valtio voi edistää työn tulemista asukkaiden luo mm. kohentamalla tarvittaessa paikkakunnan infrastuktuuria, palveluja ja koulutusmahdollisuuksia, verohelpotuksilla ja yritystukien ohjauksella. Tässä kaikessa on takarajana se mitä yhteikunnalle maksaa kokonaan uuden infran, asuntojen ja palvelujen rakentaminen suureen keskukseen, johon nämä samat ihmiset olisi siirrettävä, elleivät he saisi työtä työssäkäyntietäisyydellä nykyisestä kodistaan.
Palvelut on oltava siellä, missä palveltavatkin, mutta tavaratuotanto voi olla oikeastaan missä hyvänsä. Niinpä sen sijoittumista on kokonaistalouden edun mukaisesti ohjailtava noilla yrittäjän kannalta positiivisilla keinoilla. Asiakkaan ja tuotantopaikan keskinäisellä sijainnilla ei ole merkitystä esimerkiksi suomalaisten käyttämien vaatteiden osalta. Suurin osa niistä valmistetaan Kiinassa ja Portugalissa.
Jo vain parsa
päätellä, että Oivan mukaan kutakin maaseudun asukasta voidaan pidätellä sillä summalla, joka hänelle muualle rakennettava infra maksaa, Tässä kyllä on sellainen möläys, etten olisi sitä edes Oivalta uskonut. Jos ne rahat menevät kuin Kankkulan kaivoon, että se julkisella tuella saatu työpaikka menee konkurssiin, niin sitten kai aloitetaan alusta. Koska se infra muualle on rakentamatta, niin taas se raha on käytettävissä kotiesudun työllisyyden tukemiseen. Montako kierrosta saadaan näin tehdä Oiva vai onko tämä ikiliikkuja. Eiköhän oteta järki käteen ja ajatella asioita vähän pitemmällä tähtäyksellä. Rakennetaan se infra sinne, minne ne työpaikat syntyvät ilman tukea. Tarkastellaan maailmaa vähän laajemmin. Meillä on rikas maa Norja, jolla on ollut varaa panna rahaa tällaiseen hölmöilyyn ja ei ole sielläkään saatu mitää merkittävää aikaan. Suomi on vähiten keskittynyt länsimainen teollisuusmaa ja on turha kuvitella, että meillä tekohengittämällä kehitys olisi toinen kuin muualla.
Hyvä esimerkki tuo Norja, maailman kalleimpia maita. Vain huippukallis öljy ja siitä saatavat tulot auttaa pitämään maan jaloillaan mutta aikapommi tikittää....norjalaisilla työpaikoilla on poikkeuksellisen paljon sairauspoissaoloja, myös työkyvyttömyyseläke ja yhteiskunnan tukema varhainen eläkkeelle jäänti on muiden OECD-maiden keskiarvoa yleisempää. Helppo raha houkuttaa helppoon elämään. Ihan kuten kepulandiassa haluttaisiin tehdä. Meillä ei ole vaan sitä öljyä.
... olisivat alttiimpia konkurssille, niin se pitäisi ottaa valtion tukitoimien kannattavuuslaskeömissa huomioon. Koita keksiä jotain järkevämpää.
... kyseessä olevaan asaan eli suomalaiseen aluepolitiikkaan.
on lukematon määrä epävarmuustekijöitä. Siitä johtuen on täysin mahdotonta laatia objektiivisia laskelmia edes sen 16 vuoden ajalle. Laskelmat ovat joka tapauksessa poliittisia. Siksi on tunnustettava, että päätökset ovat poliittisia, jos tukia maksetaan. Sínun on aivan turha väittää, että ne ovat selkeästi puhtaan matemaattisia. Minun arvostamani talousasiantuntijar ovat ehdottomasti tuollaisia tukia vastaan. Olisit nyt muuten kommentoinut myös noita strategisia näkemyksiä ja kehittyneemoian maiden esimerkkejä.
Jos tukea saanut yritys syrjäseudulla menee konkeurssiin, tuet on ainakin osittaian menneet hukkaan, Jos tukea saamaton yritys menee konkurssiin esim. kasvukeskuksessa, ei menetetä mitään, koska se sinun mainitsemasia kallis infrastruktuuri jää.
Nuo seikat kuuluvat asiaan koska Norja on toteuttanut juuri sitä politiikkaa missä koko maa pidetään asuttuna aluetukien avulla. Esimerkki kertoo mitä siitä seuraa.
Suomalaiset sairaanhoitajat käyvät huippupalkoilla hoitamassa Norjan syrjäseutujen potilaat kun omasta maasta ei löydy halukkaita, ilma öljyä Norja olisi konkursissa tai sen olisi pitänyt muuttaa politiikkaansa.
...että ehdottamasi keinot tulevat kalliimaksi kuin se vaihtoehto, että työntekijät muuttavat työn luokse.
Ota huomioon, että yrityksille rakennettavat tilat ja infra eivät ole ilmaisia nekään, ja jos yritykset muuttavat, niin niiden mukana pitäisi muuttaa myös melkoinen joukko yrityksessä jo olevaa henkilökuntaa.
Hommasi toimii vain uusien yritysten perustamisessa ja niitä on sentään ollut valitettavan vähän johtuen viimeaikaisten hallitusten "yritäjäpolitiikasta". Tässä en tee eroa Lipposen hallitusten ja nykyisen välillä; yhtä huonoja kaikki.