Onko karvoihin katsomista?

Minulle on aivan sama, jos naisella olisi koira. Tosin minä en pistäisi tikkua ristiin sen rakin eteen. Edellisen johdosta nainen todennäköisesti lemppaisi minut, kun en suostuisi krapula-aamuna klo.7 lähtemään räntäsateeseen puudelia kusettamaan.

Huomenta.

Anteeksi kritiikkini, mut...
Enpä ole typerämpää kysymystä kuullut taas vähään aikaan.
Tuolla nyt ei ole mitään merkitystä minkään kanssa oli sulla sit koira, kani, kissa tai vaikka norsu siellä kotona.

Mitään lemmikkiä ei ole eikä luultavasti toistaiseksi tule mutta kissoihin olen tottunut muuten vaan sukulaisten vuoksi enemmän. En tiedä olenko kissamies sen vuoksi. Koirista en ole koskaan erityisemmin välittänyt tosin. Ehkä jos tapaan mukavan koiranaisen jonkinlainen arvojen erilaisuus voi kummitella taka-ajatuksena. Tosin lukiossa mitä mukavimmalla tytöllä oli koira eikä se kyllä vaikuttanut hänen persoonaansa.

Voi olla kyllä, että ajatus koiran kanssa asumisesta kaikkine velvoitteineen on liian kaukainen tällä hetkellä... ja haluan että tulevalla lapsellani on mahdollisimman vähän uhkakuvia.

on kissa ja asuu kaupungissa (joka ei oo jääny jostain ex-jutusta) niin se äijä on 99% todennäköisyydellä homo :-) Mä en tiiä yhtään ainutta miestä kenellä ois ihan ite ja yksin hankittu kissa,en oo ikinä edes kuullut moisesta ja epäilen ettei sellasta (heteroa) miestä oo edes olemassa :-)

tollastakaa koskaan mietittyä. No ei oo koiralla sellasten asioien kanssa mitään tekemistä. Sellasen tilanteen tullen sitä saa vaikka kissa muuttaa jos haitaks kävis. Kummia kysymyksiä.

Hmmmm.
Voisiko siis syy olla koirassani, että olen sinkku. Velvoitteinen elämä ja yhteisten lapsien hankinta koirakotiin esteenä, että suhteeni loppuvat lyhyeen??
Koira on vielä pentu, mutta isokokoinen otus ja tottelevaisuuskoulutus totaalikesken :) mut OIKEESTI voiko se tosiaan olla esteenä, että kanssani voisi ajatella jotain vakavampaa, kuin tapailua 2-4 kk ajan? vaiko helppo selitys niin ei tarvitse mennä henk.kohtaisuuksiin. Minussahan ei tietenkään ole mitään vikaa ;) Mutta olen 26vee, nätti, söpö, isot silmät,ok kroppa, hauska, fiksu, yliopiston läpi taistellut :), elämänkokemusta ja mieskokemusta parista piiitkästä suhteesta ja useammista lyhyistä ;), työpaikka, asunto, auto ja niin se koira sekä paljon muitakin ilmeisesti pienempiä vikoja ja puutteita löytyy. Ehkä se on niin, että miehinen mies tykkää isoistakin koirista ja niiden omistajasta...?? Sillä yhdyn yrmiöön? että jotain naismaista on miehessä, jolla on kissa (itse hankittu) ... jotain perinoutoa.
Ja totta tietysti on sekin, että kertoohan tuo koiranomistaminen jollain lailla elämäntyylistä eli tykkään liikkua, olla ulkona, ulkoilla, olla sosiaalinen mm. MUTTA se että omistaa koiran ei tarkoita, että enkö pitäisi kotiani siistissä kunnossa, laiskottelisi, matkustelisi, kävisi yössä, haluaisi lapsia tai ajattelisi, että lapsille tulee uhkakuvia koirista???? (kissat hyökkii pientenlasten kimppuun useammin kuin koirat) tai että uroskoirani olisi miehen korvike tms. mitä aina väliin saa kuulla....
mutta eikö vain miehet--nainen jolla on iso koira on pelottava?

ketään sellaista miestä jolla olisi kissa (voi johtua siitä että kaveripiirissä on vain ns. tervejärkisiä hemmoja). Yleensä miehillä on aika vastenmielinen suhtautuminen tyttökaverin mahdollisiin kissaeläimiin ja ymmärtäähän sen: eihän sitä helvetinmoista hajua mikä siitä kämppään jää siedä kukaan. Tosin niinkuin sanottu mun kaverit ovat muutenkin varsin mukavuudenhaluisia, rajoittuneita ja ylipäätäänkin liian järkeviä että lähtisivät mukaan johonkin eläintarhatouhuihin.

Ja tuntevia ja miehekkäitä... En voi sille mitään, että pientä koiraa taluttava mies näyttää hintiltä tai tossun alla elelevältä miekkoselta.
Suuren koiran omistajasta (mies tai nainen) taas saan käsityksen, että itsetunto on hiukan retuperällä, kun pitää kuljettaa petoa narunjatkeena...

en pitä kissoista koska haisevat kuselle,kynsivät, ovat kateissa jne.

koiristakaan en välitä ihmeemmin, vituttaa ihminen joka kadulla tulee buldogin kanssa vastaan ja antaa sille niin paljon narua että se saatanan kuolamoottori tulee ja likaa lahkeet housuista tai kengät....paria tämmöistä junttia on tullut kopattua käkättimeen....vitun idiootit ei enää osaa koiriaankaan ulkoiluttaa, yhdenkin mulkun rakki hyökkäsi just kohdalla hampaat irvessä päälle ja puri lahkeeseen no minä siitä paljon hätkähdä, ensin koira ruotuun ja sitten omistaja....molemmat vinkui lähtiessään....
ja sekös vituttaa kun menet kylään ystäville ja siellä se saatanan buudeli alkaa keittiön kahvipöydän alla nylkyttää jalkaa...hyi saatana kun ihmiset on tyhmiä, eikö sitä kiimasta koiraa saa vaikka jonnekin toiseen huoneesee?

ja ihan vaan tiedoksi että itselläni oli dalmatialainen aikanaan....koira ei mennyt kenenkään lähelle ennenkuin ihminen siihen luvan antoi...ja paskatus tapahtui metsässä ei toisten rivarin ovella....


ja sitten siihen asiaan mitä kysyit....ei vois vähempää kiinnostaa onko sulla koira vai ei, jos olet naitavan näköinen niin sitten mennään koiraa katsomaan...oliko tarpeeksi selventävä?

Omakohtaiset kokemukset koiran omistavista naisista eivät ole kovin mairittelevia. Muutamia "vaatimuksia" mitkä täytyy täyttyä, jotta mies kelpaa "koiranaiselle":

- Miehen pitää pitää HÄNEN koirasta (olkoon kuinka huonotapainen ja ruma tahansa).
- Miehen tulee olla kiinnostunut/innostunut HÄNEN koirasta (sitä pitäisi rapsutella ja silitellä ensi tapaamisesta alkaen).
- Miehen tulee ulkoiluttaa ja ruokkia koiraa kuin omaansa (viimeistään kuukauden yhdessä olon jälkeen).
- Miehen tulee aina muistaa ja tiedostaa, että koira on ykkönen (lapsen kohdalla tämä toki on itsestään selvä asia, mutta koira?).