Tässä helppo laskutoimitus:
Työtä hallitsevat työvoimantarve, työvoimantarpeellisuus yhteiskunnassa ja työntekijän mainostamat osaamisen alueet.
Tässä palkkatyö ei ole enää sellainen erikoissuojeluksessa oleva paratiisi.
Työhaluton on sellainen joka on työkyvytön?
Halusin tietää kuinka paljon meitä täällä suomessa on töissä?
2,3 miljoonaa?
Osa töissä olevista opiskelee päätoimisesti?
0-20 vuotiaita suomalaisia koulukkaita noin miljoona
Kansaneläkelaitoksen mukaan eläkkeensaajia oli 1.061.442, joista vanhuuseläkkeen saajia 772.971.
Eli
(Koko Suomen väestössä on vastaava osuus on vuonna 2000 6,4 % ja vuonna 2010 7,5 %. Vanhusten määrä kasvaa jyrkimmin yli 85-vuotiaiden ikäluokissa, joissa myös palveluiden tarve on suurinta. Samalla työssä käyvien ja työelämän ulkopuolella olevien suhde muuttuu.)
Yli 65-vuotiaat
Vanhusten osuus koko maan väestöstä oli 15,1 % vuonna 2000. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vanhusten osuus väestöstä kasvaa ja vauhtikin kiihtyy. Vanhusten osuuden odotetaan olevan 17,4 % vuonna 2010, 22,9 % vuonna 2020 ja jo 26,3 % vuonna 2030.
Jos meitä on kaikkiaan noin 5,2 miljoonaa
100 työllistä kohti 131 työtöntä
Kela maksaa vammaisuuden ja/tai pitkäaikaissairauden perusteella joko lapsen hoitotukea tai vammaistukea runsaalle 60 000 ihmiselle
vankeja on suomessa 4000
58 000 syntyneitä/v
48 000 kuollutta/v
183.000 – 213.000 työtöntä suomessa tai enemmän laskutavasta riippuen.
pienituloisia 11,2% noin 500,000?
Väestörakenne 2005
Suomessa asui vakinaisesti vuoden 2005 lopussa
5 255 580 henkilöä.
Heistä Suomen kansalaisia oli 5 141 728 eli 97,8 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisia oli 113 852 eli 2,2 prosenttia.
Ulkomaiden kansalaisten määrä lisääntyi vuoden 2005 aikana 5 506 henkilöllä.
Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän (24 621 henkeä), Viron (15 459 henkeä), Ruotsin (8 196 henkeä) ja Somalian (4 704 henkeä) kansalaiset.
Väestöstä äidinkieleltään
suomenkielisiä oli 4 819 819 henkeä (91,7 %), ruotsinkielisiä 289 675 henkeä (5,5 %) ja saamenkielisiä 1 752 henkeä (0,03 %).
Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 144 334 eli 2,7 prosenttia väestöstä.
Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (39 653 henkeä), vironkieliset (15 336 henkeä), englanninkieliset (8 928 henkeä), somalinkieliset (8 593 henkeä) ja arabiankieliset (7 117 henkeä).
Esimerkki tulevasta Taulukko 1. Väestörakenteen kehitys Oulussa vuoteen 2010.
vuosi 0-18 v 19-64 v yli 65 v yli 75 v yli 85 v yht.
2000 27 630 77 016 13 034 5 257 1 108 117 680
2005 28 600 83 800 14 600 6 400 1 400 127 000
2010 29 900 88 800 16 300 7 500 1 800 135 000
Lähde: Talous- ja toimintasuunnitelman 2001-2003 ja talousarvion laatimisohjeet 13.6.2000
Väestö:128.692 henkeä olulussa
Kokoaikainen palkansaaja ansaitsi vuoden 2002 lopussa keskimäärin 2.287 euroa kuukaudessa.
Parhaiten palkattu kymmenesosa palkansaajista ansaitsi yli 3.334 euroa.
Matalapalkkaisin kymmenesosa ansaitsi puolestaan 1.490 euroa tai vähemmän.
Miesten keskimääräinen ansiotaso oli n. viidenneksen korkeampi kuin naisten
Tilastokeskuksen vuoden 2002 tietojen mukaan toimeentulotukea myönnettiin 262.570 kotitaloudelle ja yhteensä 429.806 henkilölle.
Toimeentulotukea saaneiden suurin väestöosuus oli 20-24-vuotiailla ( 17,5 %).
Saajista oli 67,5 % yksinäisiä henkilöitä
Yleisen asumistuen piirissä oli 158.464 ruokakuntaa, eläkkeensaajan asumistukea sai 151.006 ja opintotuen asumislisää 175.988 ruokakuntaa
Työvoimatoimistoissa oli v.2000 tilasto joulukuun lopussa 320.400 työtöntä työnhakijaa ja avoimia työpaikkoja oli 26.700.
Työttömistä lomautettuja oli 11.600. Asunnottomia oli 9.965 ja yömajoissa asuvia 4.241.
Kysymys
Paljonko Suomessa on vammaisia ja pitkäaikaissairaita?
Vastaus:
Yleisesti länsimaissa arvioidaan väestöstä 10 % olevan vammaisia ja/tai pitkäaikaissairaita. Luvun määrä riippuu riippuu tietysti siitä keitä katsotaan vammaisiksi tai pitkäaikaissairaiksi. Helposti prosenttiluku kasvaa tästä. Mitään selkeää tilastoa asiasta ei ole.
Pienituloisuus on yleisintä nuorilla alle 30-vuotiailla.
Huomattava osa heistä on opiskelijoita ja pienituloisuus ei tällöin ole kovin pysyvää.
Pienituloisuus on keskimääräistä yleisempää myös yksin asuvilla 30-64-vuotiailla ja yksinhuoltajilla
1.6. Rakenteellinen työttömyys on tullut jäädäkseen
Suomessa 1990-luvun alussa vallinnut lama alensi tuotantoa yli kymmenesosan ja vähensi työllisyyttä
ja kasvatti työttömyyttä lähes puoli miljoonaa henkilöä.
1990-luvun jälkipuoliskolla tapahtuneesta
voimakasta taloudellisesta elpymisestä huolimatta työvoiman kysyntä on vallinneen laman ja
työn tuottavuuden voimakkaan kasvun seurauksena nyt vuosi-kymmenen lopussa huomattavasti
alempana kuin ennen lamaa.
Vaikka työttömyys on tällä hetkellä alle Euroopan Unionin jäsenmaiden
keskiarvotason, on se suomalaisittain edelleen korkealla tasolla.
Työttömyydelle on leimallista, että se on luonteeltaan rakenteellista. Työttömistä noin kolmasosa on
yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä.
Työttömistä tai työvoimapoliittisten toimenpiteiden
kohteena olevista henkilöistä on lisäksi toinen kolmasosa sellaisia, jotka eivät ole olleet
avoimilla työmarkkinoilla kahteen vuoteen.
Pitkäaikais-työttömistä yli puolet on yli 50 vuotiaita ja
heidän ammatillinen pohjakoulutuksensa on vähäinen.
On selvä, että entistä suurempi osa heistä
tarvitsee työllistyäkseen ammatillista koulutusta.
Nykyisentasoisen taloudellisen kasvun ylläpitämiseksi on yli 50-vuotiaiden pysyttävä työelämässä nykyistä pitempään, parhaimmillaan jopa 3 vuotta, kuten on tilanne Ruotsissa.
Tuotantorakenteessa koko ajan tapahtuva alueellinen ja laadullinen kehitys asettaakin
vanhenevaan työntekijäjoukkoon hyvin vaikeasti ratkaistavia liikkuvuus- ja osaamisvaatimuksia.
Älkää hyljätkö yli 50-vuotiaita työttömiä!
Työtä hallitsevat työvoimantarve, työvoimantarpeellisuus yhteiskunnassa ja työntekijän mainostamat osaamisen alueet.
Tässä palkkatyö ei ole enää sellainen erikoissuojeluksessa oleva paratiisi.
Työhaluton on sellainen joka on työkyvytön?
Halusin tietää kuinka paljon meitä täällä suomessa on töissä?
2,3 miljoonaa?
Osa töissä olevista opiskelee päätoimisesti?
0-20 vuotiaita suomalaisia koulukkaita noin miljoona
Kansaneläkelaitoksen mukaan eläkkeensaajia oli 1.061.442, joista vanhuuseläkkeen saajia 772.971.
Eli
(Koko Suomen väestössä on vastaava osuus on vuonna 2000 6,4 % ja vuonna 2010 7,5 %. Vanhusten määrä kasvaa jyrkimmin yli 85-vuotiaiden ikäluokissa, joissa myös palveluiden tarve on suurinta. Samalla työssä käyvien ja työelämän ulkopuolella olevien suhde muuttuu.)
Yli 65-vuotiaat
Vanhusten osuus koko maan väestöstä oli 15,1 % vuonna 2000. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vanhusten osuus väestöstä kasvaa ja vauhtikin kiihtyy. Vanhusten osuuden odotetaan olevan 17,4 % vuonna 2010, 22,9 % vuonna 2020 ja jo 26,3 % vuonna 2030.
Jos meitä on kaikkiaan noin 5,2 miljoonaa
100 työllistä kohti 131 työtöntä
Kela maksaa vammaisuuden ja/tai pitkäaikaissairauden perusteella joko lapsen hoitotukea tai vammaistukea runsaalle 60 000 ihmiselle
vankeja on suomessa 4000
58 000 syntyneitä/v
48 000 kuollutta/v
183.000 – 213.000 työtöntä suomessa tai enemmän laskutavasta riippuen.
pienituloisia 11,2% noin 500,000?
Väestörakenne 2005
Suomessa asui vakinaisesti vuoden 2005 lopussa
5 255 580 henkilöä.
Heistä Suomen kansalaisia oli 5 141 728 eli 97,8 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisia oli 113 852 eli 2,2 prosenttia.
Ulkomaiden kansalaisten määrä lisääntyi vuoden 2005 aikana 5 506 henkilöllä.
Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän (24 621 henkeä), Viron (15 459 henkeä), Ruotsin (8 196 henkeä) ja Somalian (4 704 henkeä) kansalaiset.
Väestöstä äidinkieleltään
suomenkielisiä oli 4 819 819 henkeä (91,7 %), ruotsinkielisiä 289 675 henkeä (5,5 %) ja saamenkielisiä 1 752 henkeä (0,03 %).
Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 144 334 eli 2,7 prosenttia väestöstä.
Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (39 653 henkeä), vironkieliset (15 336 henkeä), englanninkieliset (8 928 henkeä), somalinkieliset (8 593 henkeä) ja arabiankieliset (7 117 henkeä).
Esimerkki tulevasta Taulukko 1. Väestörakenteen kehitys Oulussa vuoteen 2010.
vuosi 0-18 v 19-64 v yli 65 v yli 75 v yli 85 v yht.
2000 27 630 77 016 13 034 5 257 1 108 117 680
2005 28 600 83 800 14 600 6 400 1 400 127 000
2010 29 900 88 800 16 300 7 500 1 800 135 000
Lähde: Talous- ja toimintasuunnitelman 2001-2003 ja talousarvion laatimisohjeet 13.6.2000
Väestö:128.692 henkeä olulussa
Kokoaikainen palkansaaja ansaitsi vuoden 2002 lopussa keskimäärin 2.287 euroa kuukaudessa.
Parhaiten palkattu kymmenesosa palkansaajista ansaitsi yli 3.334 euroa.
Matalapalkkaisin kymmenesosa ansaitsi puolestaan 1.490 euroa tai vähemmän.
Miesten keskimääräinen ansiotaso oli n. viidenneksen korkeampi kuin naisten
Tilastokeskuksen vuoden 2002 tietojen mukaan toimeentulotukea myönnettiin 262.570 kotitaloudelle ja yhteensä 429.806 henkilölle.
Toimeentulotukea saaneiden suurin väestöosuus oli 20-24-vuotiailla ( 17,5 %).
Saajista oli 67,5 % yksinäisiä henkilöitä
Yleisen asumistuen piirissä oli 158.464 ruokakuntaa, eläkkeensaajan asumistukea sai 151.006 ja opintotuen asumislisää 175.988 ruokakuntaa
Työvoimatoimistoissa oli v.2000 tilasto joulukuun lopussa 320.400 työtöntä työnhakijaa ja avoimia työpaikkoja oli 26.700.
Työttömistä lomautettuja oli 11.600. Asunnottomia oli 9.965 ja yömajoissa asuvia 4.241.
Kysymys
Paljonko Suomessa on vammaisia ja pitkäaikaissairaita?
Vastaus:
Yleisesti länsimaissa arvioidaan väestöstä 10 % olevan vammaisia ja/tai pitkäaikaissairaita. Luvun määrä riippuu riippuu tietysti siitä keitä katsotaan vammaisiksi tai pitkäaikaissairaiksi. Helposti prosenttiluku kasvaa tästä. Mitään selkeää tilastoa asiasta ei ole.
Pienituloisuus on yleisintä nuorilla alle 30-vuotiailla.
Huomattava osa heistä on opiskelijoita ja pienituloisuus ei tällöin ole kovin pysyvää.
Pienituloisuus on keskimääräistä yleisempää myös yksin asuvilla 30-64-vuotiailla ja yksinhuoltajilla
1.6. Rakenteellinen työttömyys on tullut jäädäkseen
Suomessa 1990-luvun alussa vallinnut lama alensi tuotantoa yli kymmenesosan ja vähensi työllisyyttä
ja kasvatti työttömyyttä lähes puoli miljoonaa henkilöä.
1990-luvun jälkipuoliskolla tapahtuneesta
voimakasta taloudellisesta elpymisestä huolimatta työvoiman kysyntä on vallinneen laman ja
työn tuottavuuden voimakkaan kasvun seurauksena nyt vuosi-kymmenen lopussa huomattavasti
alempana kuin ennen lamaa.
Vaikka työttömyys on tällä hetkellä alle Euroopan Unionin jäsenmaiden
keskiarvotason, on se suomalaisittain edelleen korkealla tasolla.
Työttömyydelle on leimallista, että se on luonteeltaan rakenteellista. Työttömistä noin kolmasosa on
yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä.
Työttömistä tai työvoimapoliittisten toimenpiteiden
kohteena olevista henkilöistä on lisäksi toinen kolmasosa sellaisia, jotka eivät ole olleet
avoimilla työmarkkinoilla kahteen vuoteen.
Pitkäaikais-työttömistä yli puolet on yli 50 vuotiaita ja
heidän ammatillinen pohjakoulutuksensa on vähäinen.
On selvä, että entistä suurempi osa heistä
tarvitsee työllistyäkseen ammatillista koulutusta.
Nykyisentasoisen taloudellisen kasvun ylläpitämiseksi on yli 50-vuotiaiden pysyttävä työelämässä nykyistä pitempään, parhaimmillaan jopa 3 vuotta, kuten on tilanne Ruotsissa.
Tuotantorakenteessa koko ajan tapahtuva alueellinen ja laadullinen kehitys asettaakin
vanhenevaan työntekijäjoukkoon hyvin vaikeasti ratkaistavia liikkuvuus- ja osaamisvaatimuksia.
Älkää hyljätkö yli 50-vuotiaita työttömiä!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mutta mietitäänpä sitäkin, miksi työmarkkinoille kelpaavat vain alle kolmivitoset, ahkerat työntekijät ja muut jäävät ulkopuolelle? Ennen vuotta 1985 työmarkkinoille työllistyivät ilman suuria ponnistuksia kaikki työikäiset ja työkykyiset.
Meillähän valtaa pitää demarit eli he voivat tehdä aloitteita eduskuntaan ja koska hallituksella on eduskunnassa enemmistö, lait voidaan myös hyväksyä.
Demareiden tavoite on aina ollut tuhota suomalaiset yritykset jotta ei olisi suomalaisia työnantajia. Ja vastaavasti on suosittu ulkomaalaisia työnantajia, tasa-arvon nimissä tietenkin.
Meillä on ulkomaalaisia työnantajia, mutta heidän antamansa työ on sellaista, jota voivat tehdä vain parhaassa työiässä olevat eli 20-35 -vuotiaat. Ja hekin palavat loppuun näissä töissä alle viisikymppisinä eli kun työura on ohi kolmivitosena, sitten voi siirtyä eläkkeelle.
Ja kun demarit pitävät työttömyyden suurena, on ulkomaisten työnantajien helppo pistää porukkaa pihalle ja ottaa pian taas uusia, tuoreita voimia töihin. Esimerkkinä nyt Sinebrychoff, joka vaihtaa 140 vanhaa työntekijäänsä tuoreisiin. Sille edullista, ei kustannuksia, meille veronmaksajille kallista, elätämme pois potkitut.
Jos me haluaisimme normalisoida tilanteen, tarvitsi vain muuttaa työttömyysturvalaki sellaiseksi kuin se oli ennen vuotta 1985. Silloin työn synnyttämisestä ei rangaistu kuten nyt tehdään. Ja silloin ei ollut työttömyyttä.
Niin helppoa se olisi jos haluttaisiin. Eikä maksa mitään, sillä eihän työttömyystuen saajia tulisi lisää, ainoastaan palkkatyössä tai työttömänä olevat saisivat synnyttää uutta työtä ilman rangaistuksia.
Ja mielenkiintoista on se, että näistä asioista kertominen ja keskusteleminen loppui osaltani Hesarin keskustelupalstalla. Sensuuri iski, jokainen voi miettiä keneltä tuli määräys. Hallitusnikkarin kommentit eivät mene sensuurista läpi. Pitää alkaa kirjoittaa sinne eri nimimerkillä ja eri IP-osoitteella.
Kun katsoo nyt uusia aiheita, on siellä hienot keskustelut Libanonista, lasten koulukiusaamisesta ja savun hajuista. Mutta ei mitään demareiden ylläpitämästä työttömyydesta ja sen aiheuttamista haitoista lähes kaikkeen toimintaan. Sensuuri toimii siellä tehokkaasti, milloinkahan täällä.
..Eikä menisi huonompaan päivastoin.
Kansanedustajat pääseät eläkkeelle 8 vuoden edustajuuden jälkeen.
Eläke on n. 3500 €/kk.
Niin että on joidenkin asiat ajettu hyvin, eikä tarvii loppuunpalamista ajatella.
Ja siinö sivussa voi tehdä vaalityötä ja yrittää uudlleen eduskuntaan, loputtomien etujen paratiisiin.
Vaan ei se taida onnistua.
Sellaista se demokratia on. Tässä näkyy sen todellinen karva.
Samat kaikille on ollut mielessäni jo pitkään.
No se ei taida olla enää muotia ja järkevää.
Me eriarvoistumme kokoajan.
Jotta joku saa enemmän kuin toinen ja helpommalla tai ilmaiseksi.
Jotkut urheilijat, poliitikot, yrittäjät ja ammatinharjoittaja joille luonnistaa.
Ryhmät jotka saavat suht helposti.
Ne jotka saavat työllä.
Nekin joille hiki tulee.
Sitten ne jotka kuluvat.
Viellä niitäkin jotka kestävät hetken.
Ja lopuksi ne jotka ajatuksesta sairastuvat ja kuolevat pois.
En jaksa muutenkaan enää tätä itsekkyyttä ja tahdottomuutta jossa järjestys on mennyt ajat sitten.