Tyvestä ylös!

Eilen uutisissa oli juttua jossa sanottiin, että nuorten kohdalla pitäisi palkkoja pudottaa, että työllisyys nuorten keskuudessa kasvaisi.

Siinä on tietty oikeellisuus ja totuuskin. Sillä on vaikea kuvitella, että nuori joka tulee ensimmäiseen työpaikkaansa saa saman palkan, kuin se joka alalla on ollut jo vaikka 20 vuotta.

Tuohon itse työllistämisvaikutukseen tuo ehdotus vaikuttaisi suoraan , ja samalla keventäisi yhteiskunna menoja eri tukimuodoista. Nythän nuori tienaisi itse suuren osan tuloistaan ja osallistuisi veroillaan kustannusten lieventämiseen, ja jos tarvetta on niin sitten tukijärjestelmä käyttöön. Nyt jos nuori ei työllisty, niin hän on kokonaan yhteiskunnan elätettävänä, ja se ei ole kenenkään etu.Silloin nuori on heitteillä , koska ei voi osallistua yhteiskunnan jäsenenä täysivaltaisena ja sitä rakentavana, vaan hänet pidetään yhteiskunnan, tai oikeastaan AY-liikkeen painostuksella loisena yhteiskunnassa.

Nuorille voisi maksaa ehkä n.65-70% normaalista palkasta ja luoda näin useammalle nuorelle mahdollisuus kunnon toimeentuloon, sillä työ on aina kannattavaa. Oppipojasta mestariksi keinolla saataisiin yhä useampi nuori työelämään mukaan ja osallistumaan yhteiskunnan ylläpitoon.
Pääosa nuorille suunnatuista töistä on kuitenkin enemmän tuollaisia ns. aputöitä, joista ei ole järkevää eikä oikeudenmukaistakaan vaatia ammattilaisen palkkaa.
19514
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Tulihan se Euroopan Vapaitten Työläisten Unionin Presidentin kannanotto.

Äänestä

Tuota, kyllä esimerkiksi meillä uusi vastakoulutettu työntekijä on huomattavasti enemmän ajantasalla kuin 20 vuotta sitten töihin tulleet. Toisekseen näiden 60-vuotiaiden työntekijöiden työtulos on aika heikko verrattuna uusiin nuoriin työntekijöihin. Tämä ei toki päde kaikkialla.

Ne alat joissa uudistuva informaatioyhteiskunta vaatii koko ajan uuden omaksumista, ei pitkästä työkokemuksesta ole juurikaan hyötyä. Eniten hyötyä työkokemuksesta taas lienee liiketalouden johtotehtävissä (mutta niissäkin tulee jatkokouluttaa itseään). Myös monilla ei-korkeakoulutusta vaativilla aloilla saattaa kokemuksesta olla enemmän hyötyä.

Puolisoni työskentelee valtion virassa. Heillä ainakin näkee pitkän työhistorian aiheuttaman osaamattomuuden sekä hitauden. Ei ihme että käsittelyajat ovat pitkät. Hänelle myös siirtyi kahden eläkkeelle siirtyneen tehtävät. Siis kahden eläkkeelle siirtyneen! Tämä kertonee hyvin siitä kuinka tuottavaa noiden eläkkeelle siirtyneiden työnteko on ollut ennen eläkettä. Minun työpaikallani taas tuntuu siltä, että monet elävät vielä 70- ja 80-lukuja.

Käde on tismalleen oikeassa jos puhutaan ammattikouluttamattomista nuorista. Heillä peruspalkan voisi tiputtaa tuohon tasoon. Jos ei viitsi hankkia minkäänlaista koulutusta, niin se tulee näkyä. Tietyissä työehtosopimuksissa se näkyykin, muttei tarpeeksi selvästi.

Osaaminen ja työtulokset ovat kuitenkin saman ammatin sisällä ratkaiseva tekijä palkkauksessa. Näin sen ainakin pitäisi olla, vaikka aina se ei mene näin. Joka tapauksessa tällöin nuori työmarkkinoille tuleva ei saisi muuta kuin peruspalkan. Kun osaaminen paranee ja työtulokset ovat hyvät niin sitten tienataan henkilökohtaisia lisiä tms. Kun taas työtulokset heikkenevät niin henk.koht.lisät menetetään. Tietty työtulosten ja osaamisen mittausmenetelmät tulee olla kunnossa, ettei lisiä tule pärstäkertoimen perusteella. Tässä täytyy kuitenkin muistuttaa, että kaikkeen tuo mainitsemani palkkausmalli ei sovellu.

Jos ajatellaan yhteiskuntaa, niin nuoret ovat työllistumisen kannalta kyllä tärkeämpiä kuin lähellä eläkeikää olevat. Syy on yksinkertaisesti se, että nuori vaikuttaa yhteiskuntaan enemmän kuin vanhus. Mitä kauemmin nuoret joutuvat elämään tonnikalalla ja makaroonilla, niin sitä heikommalle joutuu sekä valtion että kuntien talous. Tämän takia on turhaa kouluttaa kaikista maistereita, vaan kannattaisi suunnata koulutusta ammattikoulujen puolelle. Toki voisi uudistaa koko koulutusta vaikkapa tuohon Käden mainitsemaan "oppipojasta mestariksi" -malliin jolloin koulussa istuminen vähentyisi ja työssäoppiminen moninkertaistuisi.

Äänestä
  • Valmistelin vastinetta Työväen Johtaja Kähärälle.
    Keskeytän sen,koska Käden aatetoveri vastasi suurinpiirtein mitä minäkin ajattelin kirjoittaa.Senverran kysyn,millä alalla nuori saa saman palkan kuin vanha ?

    Äänestä

  • Käde puhuu asiaa. Olen samaa mieltä. Kouluissa myös yliopistoissa oppii vain sen teorian ei käytäntöä.

    Käytännöin työn oppii tekemällä töitä ja virheidenkin kautta.

    Kirjoitat:
    Tuota, kyllä esimerkiksi meillä uusi vastakoulutettu työntekijä on huomattavasti enemmän ajantasalla kuin 20 vuotta sitten töihin tulleet.
    ***Minä kun olin työelämässä yli 30-vuotta, niin työnantajat kouluttivat koko ajan ...se oli yhtä työntekoa ja uuden opiskelua, siis todella opiskelua! Ja pysyimme ajantasalla!!!

    Toisekseen näiden 60-vuotiaiden työntekijöiden työtulos on aika heikko verrattuna uusiin nuoriin työntekijöihin.
    ***Ohoh, perustelepa tuo lausahdus!!!

    Tämä ei toki päde kaikkialla.
    ***Ei kuule todellakaan. Niitä kun on yrittäjänaisia, jotka ovat perustaneet firmansa v. 1958 ja pyörittävät vielä 80-vuotiaana.
    Ovat täysin ajantasalla, nopeimpia kuin useimmat nuoret,
    ajatus kulkee nopeammin, ne hoksottimet. Tieto on paljon suurempi kuin oikeustieteellisestä valmistuneilla juristeilla, vaikka henkilö ei olekaan akateeminen. Tieto on tullut työn mukana oppien > lakipykälätkin.

    Eräässäkin työpaikassa oli kansakoulun käynyt nainen. Ollut lainatoimiston päällikön sihteerinä parikymmentä vuotta. Päällikkö oli varatuomari.
    Sitten tämä varatuomari jäi eläkkeelle, ja tämä sihteeri siirtyi kouluttamattomana tähän lainatoimiston päällikön tehtävään.
    Ja osasi varmasti lakikirjan ulkoa. Nuoret juristit, jotka olivat tulleet juuri töihin juoksivat sormi suussa kysymässä tältä ei-akateemiselta neuvoja lakipykälien soveltamisessa. Ja tämä nainen oli silloin 57-vuotias. Oli simpsakka ja pirteämpi ja nuoremman oloinen kuin moni 30-vuotias> joka ei viitsinyt oikein mitään tehdä, kun mikään ei töissä kiinnostanut.

    Ne alat joissa uudistuva informaatioyhteiskunta vaatii koko ajan uuden omaksumista, ei pitkästä työkokemuksesta ole juurikaan hyötyä.
    ***Ohoh, noita sinun lausuntojasi. Työntekijöitä kuule koulutetaan koko ajan myös keski-ikäisiä. Keski-ikäiset ovat niitä, jotka ovat tottuneet tekemään töitä, että saavat esim. asuntolainan. Ennen kun piti säästää sinne pankkiin rahaa ennen kuin sai asuntolainan. Piti olla näyttö säästämiskyvystä!
    Niinpä sitä töitä tehtiin, kahtakin. Maksettiin asuntolainan korkoja meikäläinenkin koko ajan 11,75 %. Eikä valitettu!!!
    Ja oppia ja koulutusta saatiin koko ajan! Ja uuden omaksuminen ei tuottanut kenellekään vaikeuksia.

    Eniten hyötyä työkokemuksesta taas lienee liiketalouden johtotehtävissä (mutta niissäkin tulee jatkokouluttaa itseään).
    ***Tuonkin lausuntosi kanssa olen täysin eri mieltä.
    Työkokemus on tärkeä joka ikisessä työssä!

    Myös monilla ei-korkeakoulutusta vaativilla aloilla saattaa kokemuksesta olla enemmän hyötyä.
    ***Niinpä niin, akateemiset tarvitsevat sitä työkokemusta siinä kuin ei- akateemiset.

    Yliopistoista saa sen tiedon > käytäntö eli työntekeminen on aivan eri asia kuin se pelkkä teoria.

    ***Ja ikävä kyllä monesti olen huomannut kuinka akateemiset eivät saa työpaikalla mitään aikaiseksi, kun ovat jääneet sen teorian tasolle. Teorian tasolta kun työelämässä pitää nousta työnteon tasolle alkaa soveltamaan sitä teoriaa työhön.

    Puolisoni työskentelee valtion virassa. Heillä ainakin näkee pitkän työhistorian aiheuttaman osaamattomuuden sekä hitauden.
    ***Tuotakaan ei voi yleistää. Sama se on yksityisektorilla.
    Meitä ihmisiä kun on erilaisia oli sitten koulutettu tai ei, niin molemmista löytyy semmoisia, jotka tekevät ahkerasti töitä ja taas semmoisia, jotka laistavat kaikin tavoin, että ei vaan tarvitsisi tehdä mitään.

    Ei ihme että käsittelyajat ovat pitkät. Hänelle myös siirtyi kahden eläkkeelle siirtyneen tehtävät. Siis kahden eläkkeelle siirtyneen! Tämä kertonee hyvin siitä kuinka tuottavaa noiden eläkkeelle siirtyneiden työnteko on ollut ennen eläkettä. Minun työpaikallani taas tuntuu siltä, että monet elävät vielä 70- ja 80-lukuja.
    ***Jaa,a tuota tapahtuu vähän joka työsektorilla. Ei voi yleistää pelkästään valtion hallintoon. Puhun näin "suureen ääneen", kun olen työskennellyt sekä yksityisellä ja valtion sektorilla.
    Ja nähnyt kaiken näköistä!

    Käde on tismalleen oikeassa jos puhutaan ammattikouluttamattomista nuorista. Heillä peruspalkan voisi tiputtaa tuohon tasoon. Jos ei viitsi hankkia minkäänlaista koulutusta, niin se tulee näkyä. Tietyissä työehtosopimuksissa se näkyykin, muttei tarpeeksi selvästi.
    ***Minun mielestäni aina jokaisen uuden työntekijän kuuluu saada ensin pienempi palkka, jota sitten työnoppimisen ja ns. ikälisien myötä korotetaan.

    Osaaminen ja työtulokset ovat kuitenkin saman ammatin sisällä ratkaiseva tekijä palkkauksessa. Näin sen ainakin pitäisi olla, vaikka aina se ei mene näin.
    ***Vanhempi ja kokeneempi työntekijä hallitsee kyllä paremmin sen työn kuin juuri työhön tullut. Näin ollen juuri työn aloittanut koulusta suoraan tullut ei voi millään vaatia samaa palkkaa kuin jo työn kautta lisätiedon/-opin saanut.

    Joka tapauksessa tällöin nuori työmarkkinoille tuleva ei saisi muuta kuin peruspalkan.
    ***Juuri noin se kuuluu mennä > peruspalkasta aloitetaan.

    Kun osaaminen paranee ja työtulokset ovat hyvät niin sitten tienataan henkilökohtaisia lisiä tms.
    ***Juuri näin!

    Kun taas työtulokset heikkenevät niin henk.koht.lisät menetetään.
    ***Mikä sen mittaa mistä alkaen heikkeneen, kun monesti
    nuoret eivät viitsi olla kuin hyvin tietäväisiä...työnteko
    ei oikein maistu....Tämäkään ei tietenkään koske kaikkia!


    Tietty työtulosten ja osaamisen mittausmenetelmät tulee olla kunnossa, ettei lisiä tule pärstäkertoimen perusteella. Tässä täytyy kuitenkin muistuttaa, että kaikkeen tuo mainitsemani palkkausmalli ei sovellu.
    ***Tuon muutoksen kun saat työelämässä aikaan, niin olet
    ihme tapaus. Muutoksia ei voida tehdä nopeasti.
    On vanhat systeemit mitkä jyllää, ja niitä ei vuosissakaan
    muuteta eikä ihminen muutu. Tulee aina olemaan niitä
    ei tehokkaita ja sitten niitä tosi tehokkaita.
    Ja voi olla, että joissakin työpaikoissa jopa katsotaan pitkään
    hyvin tehokasta työntekijää...se saattaa alkaa aiheuttamaan
    muille ei niin tehokkaille stressiä.

    Jos ajatellaan yhteiskuntaa, niin nuoret ovat työllistumisen kannalta kyllä tärkeämpiä kuin lähellä eläkeikää olevat.
    ***Tässä puhut asiaa. Ne vanhemmat ovat jo oppineet, että töitä pitää tehdä. Sen vuoksi nuoretkin pitää saada työllistettyä, että hekin ymmärtävät, että tässä maailmassa ilman työntekoa ei pärjää. Ja että se työnteko on myöskin hyvin antoisaa!

    Syy on yksinkertaisesti se, että nuori vaikuttaa yhteiskuntaan enemmän kuin vanhus.
    ***Kuinka nuori voi vaikuttaa yhteiskuntaan enemmän kuin "vanhus"= vanhempi työntekijä? Vanhemmalla ihmisellä on aina enemmän tietoa elämästä ja työstä kuin nuorella. Yhteiskunnallinenkin tieto lisääntyy iän myötä, kun useimmat pakostakin meistä vanhemmista joutuvat työnsä vuoksi seuraamaan yhteiskunnan kehitystä. Vanhemmat ovat myös nähneet mm. 90-luvulla tapahtuneet sanoisinko vanhingot ja ottaneet niistä opiksi. Nyt nuoret eivät tiedä niistä mitään.
    Tekevät samat virheet mitä 90-lukulaiset nuoret tekivät.
    Ei maailma näytä muuttuvan.

    Mitä kauemmin nuoret joutuvat elämään tonnikalalla ja makaroonilla, niin sitä heikommalle joutuu sekä valtion että kuntien talous.
    ***Niin sitä kuule ennen elettiin tonnikalalla tai kalapuikoilla, tehtiin töitä ja maksettiin sitä 11,75 % asuntolainan korkoa. Eikä se menoa haitannut.
    Elämä oli mukavaa ja antoisaa, kun joutui ponnistelemaan jokaisen asian eteen ennen kuin sen sai > siis siitä ponnistelusta syntyi ihanuuden tunne! Ei saanut tuosta vain tavaroita, asuntoja etc...

    Tämän takia on turhaa kouluttaa kaikista maistereita, vaan kannattaisi suunnata koulutusta ammattikoulujen puolelle.
    ***Tuossa olen samaa mieltä. Suomessa on huutava pula
    käsityöläisammatilaisista, niitä ei tahdo löytää.

    Toki voisi uudistaa koko koulutusta vaikkapa tuohon Käden mainitsemaan "oppipojasta mestariksi" -malliin jolloin koulussa istuminen vähentyisi ja työssäoppiminen moninkertaistuisi.
    ***Käde on aivan oikeassa!!!   

    Äänestä

  • Suhonen kirjoitti:

    Valmistelin vastinetta Työväen Johtaja Kähärälle.
    Keskeytän sen,koska Käden aatetoveri vastasi suurinpiirtein mitä minäkin ajattelin kirjoittaa.Senverran kysyn,millä alalla nuori saa saman palkan kuin vanha ?

    Niin, peruspalkka on nuorilla sama kuin vanhoilla. Muutenhan vanhan työntekijän palkka on aina isompi kun saavat ikälisiä. Onneksi julkisella sektorilla on palkkausta suunnattu henkilökohtaisten lisien puolelle, jolloin nuori voi osaamisen ja työtulosten perusteella saada saman palkan kuin vanha työntekijä.

    Äänestä

  • yleistää kaikkea. kirjoitti:

    Käde puhuu asiaa. Olen samaa mieltä. Kouluissa myös yliopistoissa oppii vain sen teorian ei käytäntöä.

    Käytännöin työn oppii tekemällä töitä ja virheidenkin kautta.

    Kirjoitat:
    Tuota, kyllä esimerkiksi meillä uusi vastakoulutettu työntekijä on huomattavasti enemmän ajantasalla kuin 20 vuotta sitten töihin tulleet.
    ***Minä kun olin työelämässä yli 30-vuotta, niin työnantajat kouluttivat koko ajan ...se oli yhtä työntekoa ja uuden opiskelua, siis todella opiskelua! Ja pysyimme ajantasalla!!!

    Toisekseen näiden 60-vuotiaiden työntekijöiden työtulos on aika heikko verrattuna uusiin nuoriin työntekijöihin.
    ***Ohoh, perustelepa tuo lausahdus!!!

    Tämä ei toki päde kaikkialla.
    ***Ei kuule todellakaan. Niitä kun on yrittäjänaisia, jotka ovat perustaneet firmansa v. 1958 ja pyörittävät vielä 80-vuotiaana.
    Ovat täysin ajantasalla, nopeimpia kuin useimmat nuoret,
    ajatus kulkee nopeammin, ne hoksottimet. Tieto on paljon suurempi kuin oikeustieteellisestä valmistuneilla juristeilla, vaikka henkilö ei olekaan akateeminen. Tieto on tullut työn mukana oppien > lakipykälätkin.

    Eräässäkin työpaikassa oli kansakoulun käynyt nainen. Ollut lainatoimiston päällikön sihteerinä parikymmentä vuotta. Päällikkö oli varatuomari.
    Sitten tämä varatuomari jäi eläkkeelle, ja tämä sihteeri siirtyi kouluttamattomana tähän lainatoimiston päällikön tehtävään.
    Ja osasi varmasti lakikirjan ulkoa. Nuoret juristit, jotka olivat tulleet juuri töihin juoksivat sormi suussa kysymässä tältä ei-akateemiselta neuvoja lakipykälien soveltamisessa. Ja tämä nainen oli silloin 57-vuotias. Oli simpsakka ja pirteämpi ja nuoremman oloinen kuin moni 30-vuotias> joka ei viitsinyt oikein mitään tehdä, kun mikään ei töissä kiinnostanut.

    Ne alat joissa uudistuva informaatioyhteiskunta vaatii koko ajan uuden omaksumista, ei pitkästä työkokemuksesta ole juurikaan hyötyä.
    ***Ohoh, noita sinun lausuntojasi. Työntekijöitä kuule koulutetaan koko ajan myös keski-ikäisiä. Keski-ikäiset ovat niitä, jotka ovat tottuneet tekemään töitä, että saavat esim. asuntolainan. Ennen kun piti säästää sinne pankkiin rahaa ennen kuin sai asuntolainan. Piti olla näyttö säästämiskyvystä!
    Niinpä sitä töitä tehtiin, kahtakin. Maksettiin asuntolainan korkoja meikäläinenkin koko ajan 11,75 %. Eikä valitettu!!!
    Ja oppia ja koulutusta saatiin koko ajan! Ja uuden omaksuminen ei tuottanut kenellekään vaikeuksia.

    Eniten hyötyä työkokemuksesta taas lienee liiketalouden johtotehtävissä (mutta niissäkin tulee jatkokouluttaa itseään).
    ***Tuonkin lausuntosi kanssa olen täysin eri mieltä.
    Työkokemus on tärkeä joka ikisessä työssä!

    Myös monilla ei-korkeakoulutusta vaativilla aloilla saattaa kokemuksesta olla enemmän hyötyä.
    ***Niinpä niin, akateemiset tarvitsevat sitä työkokemusta siinä kuin ei- akateemiset.

    Yliopistoista saa sen tiedon > käytäntö eli työntekeminen on aivan eri asia kuin se pelkkä teoria.

    ***Ja ikävä kyllä monesti olen huomannut kuinka akateemiset eivät saa työpaikalla mitään aikaiseksi, kun ovat jääneet sen teorian tasolle. Teorian tasolta kun työelämässä pitää nousta työnteon tasolle alkaa soveltamaan sitä teoriaa työhön.

    Puolisoni työskentelee valtion virassa. Heillä ainakin näkee pitkän työhistorian aiheuttaman osaamattomuuden sekä hitauden.
    ***Tuotakaan ei voi yleistää. Sama se on yksityisektorilla.
    Meitä ihmisiä kun on erilaisia oli sitten koulutettu tai ei, niin molemmista löytyy semmoisia, jotka tekevät ahkerasti töitä ja taas semmoisia, jotka laistavat kaikin tavoin, että ei vaan tarvitsisi tehdä mitään.

    Ei ihme että käsittelyajat ovat pitkät. Hänelle myös siirtyi kahden eläkkeelle siirtyneen tehtävät. Siis kahden eläkkeelle siirtyneen! Tämä kertonee hyvin siitä kuinka tuottavaa noiden eläkkeelle siirtyneiden työnteko on ollut ennen eläkettä. Minun työpaikallani taas tuntuu siltä, että monet elävät vielä 70- ja 80-lukuja.
    ***Jaa,a tuota tapahtuu vähän joka työsektorilla. Ei voi yleistää pelkästään valtion hallintoon. Puhun näin "suureen ääneen", kun olen työskennellyt sekä yksityisellä ja valtion sektorilla.
    Ja nähnyt kaiken näköistä!

    Käde on tismalleen oikeassa jos puhutaan ammattikouluttamattomista nuorista. Heillä peruspalkan voisi tiputtaa tuohon tasoon. Jos ei viitsi hankkia minkäänlaista koulutusta, niin se tulee näkyä. Tietyissä työehtosopimuksissa se näkyykin, muttei tarpeeksi selvästi.
    ***Minun mielestäni aina jokaisen uuden työntekijän kuuluu saada ensin pienempi palkka, jota sitten työnoppimisen ja ns. ikälisien myötä korotetaan.

    Osaaminen ja työtulokset ovat kuitenkin saman ammatin sisällä ratkaiseva tekijä palkkauksessa. Näin sen ainakin pitäisi olla, vaikka aina se ei mene näin.
    ***Vanhempi ja kokeneempi työntekijä hallitsee kyllä paremmin sen työn kuin juuri työhön tullut. Näin ollen juuri työn aloittanut koulusta suoraan tullut ei voi millään vaatia samaa palkkaa kuin jo työn kautta lisätiedon/-opin saanut.

    Joka tapauksessa tällöin nuori työmarkkinoille tuleva ei saisi muuta kuin peruspalkan.
    ***Juuri noin se kuuluu mennä > peruspalkasta aloitetaan.

    Kun osaaminen paranee ja työtulokset ovat hyvät niin sitten tienataan henkilökohtaisia lisiä tms.
    ***Juuri näin!

    Kun taas työtulokset heikkenevät niin henk.koht.lisät menetetään.
    ***Mikä sen mittaa mistä alkaen heikkeneen, kun monesti
    nuoret eivät viitsi olla kuin hyvin tietäväisiä...työnteko
    ei oikein maistu....Tämäkään ei tietenkään koske kaikkia!


    Tietty työtulosten ja osaamisen mittausmenetelmät tulee olla kunnossa, ettei lisiä tule pärstäkertoimen perusteella. Tässä täytyy kuitenkin muistuttaa, että kaikkeen tuo mainitsemani palkkausmalli ei sovellu.
    ***Tuon muutoksen kun saat työelämässä aikaan, niin olet
    ihme tapaus. Muutoksia ei voida tehdä nopeasti.
    On vanhat systeemit mitkä jyllää, ja niitä ei vuosissakaan
    muuteta eikä ihminen muutu. Tulee aina olemaan niitä
    ei tehokkaita ja sitten niitä tosi tehokkaita.
    Ja voi olla, että joissakin työpaikoissa jopa katsotaan pitkään
    hyvin tehokasta työntekijää...se saattaa alkaa aiheuttamaan
    muille ei niin tehokkaille stressiä.

    Jos ajatellaan yhteiskuntaa, niin nuoret ovat työllistumisen kannalta kyllä tärkeämpiä kuin lähellä eläkeikää olevat.
    ***Tässä puhut asiaa. Ne vanhemmat ovat jo oppineet, että töitä pitää tehdä. Sen vuoksi nuoretkin pitää saada työllistettyä, että hekin ymmärtävät, että tässä maailmassa ilman työntekoa ei pärjää. Ja että se työnteko on myöskin hyvin antoisaa!

    Syy on yksinkertaisesti se, että nuori vaikuttaa yhteiskuntaan enemmän kuin vanhus.
    ***Kuinka nuori voi vaikuttaa yhteiskuntaan enemmän kuin "vanhus"= vanhempi työntekijä? Vanhemmalla ihmisellä on aina enemmän tietoa elämästä ja työstä kuin nuorella. Yhteiskunnallinenkin tieto lisääntyy iän myötä, kun useimmat pakostakin meistä vanhemmista joutuvat työnsä vuoksi seuraamaan yhteiskunnan kehitystä. Vanhemmat ovat myös nähneet mm. 90-luvulla tapahtuneet sanoisinko vanhingot ja ottaneet niistä opiksi. Nyt nuoret eivät tiedä niistä mitään.
    Tekevät samat virheet mitä 90-lukulaiset nuoret tekivät.
    Ei maailma näytä muuttuvan.

    Mitä kauemmin nuoret joutuvat elämään tonnikalalla ja makaroonilla, niin sitä heikommalle joutuu sekä valtion että kuntien talous.
    ***Niin sitä kuule ennen elettiin tonnikalalla tai kalapuikoilla, tehtiin töitä ja maksettiin sitä 11,75 % asuntolainan korkoa. Eikä se menoa haitannut.
    Elämä oli mukavaa ja antoisaa, kun joutui ponnistelemaan jokaisen asian eteen ennen kuin sen sai > siis siitä ponnistelusta syntyi ihanuuden tunne! Ei saanut tuosta vain tavaroita, asuntoja etc...

    Tämän takia on turhaa kouluttaa kaikista maistereita, vaan kannattaisi suunnata koulutusta ammattikoulujen puolelle.
    ***Tuossa olen samaa mieltä. Suomessa on huutava pula
    käsityöläisammatilaisista, niitä ei tahdo löytää.

    Toki voisi uudistaa koko koulutusta vaikkapa tuohon Käden mainitsemaan "oppipojasta mestariksi" -malliin jolloin koulussa istuminen vähentyisi ja työssäoppiminen moninkertaistuisi.
    ***Käde on aivan oikeassa!!!   

    Kouluissa usein oppii teorian, mutta pitänee muistaa että tuo teoria on monesti hukassa vanhoilla työntekijöillä. Näin ainakin omasta kokemuksestani.

    Työnantajat kyllä kouluttavat työntekijöitään. Olen itsekin ollut noissa koulutuksissa. Valitettavasti nämä koulutukset ovat todella surkeita. En ole vielä kertaakaan päässyt sellaiseen koulutukseen, jossa ei kerrottaisi itsestään selvyyksiä, vaan jotain uutta.

    Kun tulin työhön nykyiseen työpaikkaani, niin ainakin minä hämmästyin koko organisaation jälkeenjäänneisyydestä. Tuntui siltä että ei edes haluta mitään uutta, kun aina on tehty näin. Joitain uudistajia löytyy, mutta perinteiset jarrut estävät kaiken. Myöskin tarvittava tietopohja on hyvin suppea ja juuri sellainen millaista alalla tarvittiin vielä 80-luvulla.

    Siis kyllähän 60-vuotiaiden tehokkuus on heikompi kuin parikymppisen. Tuo on itsestään selvyys, jonka olen itsekin todennut ihan käytännön kautta. Siis tarkoitin heikolla juuri tehokkuutta, en työn laatua. Laatu varmasti onkin parempi (riippuu alasta ja työtehtävästä) kuin juuri työhönsä perehdytetyllä työntekijällä.

    Näitä mainitsemiasi yrittäjänaisia varmaan löytyy. Täytyy vaan tässä vaiheessa todeta, että ajatus ei kulje nopeammin, vaikka noin totesit. Tuo on myös itsestään selvyys, jonka jokainen vähänkin psykologiaa lukenut tietää. Nämä iäkkäät yritysjohtajat tekevät päätökset kokemusten perusteella. Tämä saattaa olla jarruttava tekijä yrityksen kasvun suhteen kun ei oteta mitään riskejä, tosin silloin firma junnaa turvallisesti paikallaan. Siis iäkkäät johtajat käyttävät kokemuksen tuomaa tietoa, siksi totesinkin että työkokemus on tärkeintä firmojen johtotehtävissä.

    Tuossa mitä kerrot lainatoimistosta, niin uskon tuon hyvin. Vaikka oikeustieteellisessä saa olla pitkään, niin siinä ajassa ei opita kuin murto-osa asioista. Tuo on juuri niitä aloja, joissa taas kokemus on valttia. Se miksi kirjoitin vastauksen Kädelle, johtuu siitä että ei voi yleistää että vanhat työntekijät osaavat enemmän kuin nuoret. Se katsoppas riippuu niin paljon alasta.

    Kun totesin uudistuvan informaatioyhteiskunnan vaativan koko ajan uuden omaksumista, niin kuittasit sen vain että kyllä keski-ikäisiäkin koulutetaan. Kerronpa tässä sen, että minä jos joku tunnen mitä informaatioyhteikunta vaatii, kun kerran olen myös joutunut kouluttamaan näitä keski-ikäisiä sen tarpeisiin (yleensä opetan lapsia ja nuoria). En oikein ymmärrä miten nuo asuntolainat liittyvät informaatioyhteiskunnan tarpeisiin. Ilmeisesti et ymmärtänyt mitä informaatioyhteiskunta varsinaisesti tarkoittaa. Tiedonhallinan puolella yleensä nuoret ovat osaavampia, koska heidät on alusta asti koulutettu tähän. Tässä tuli samalla mieleen, että miten on sen uuden tiedon omaksumisen kanssa? Minkä ikäiset omaksuvat uuden tiedon kaikkein nopeimmin? Mietipä sitä.

    Asuntolainasta sen verran, että minullakin on asuntolaina. Tämän lisäksi teen kahtatyötä, vaikkakin toista epäsäännöllisesti. Osallistun monien yhdistysten toimintaan, kansalaiaktivismiin sekä puoluetoimintaan. En ole valittanut etten saisi leipää pöytään, enkä valita sittenkään kun korot nousevat normaalille tasolle.

    Totesit että akateemiset eivät saa työpaikoilla mitään aikaiseksi. Meillä homma on päinvastoin, joka tietty johtuu siitä että heille on koulutuksessa lähdetty liikkeelle teorian soveltamisesta käytäntöön. Poikkeuksellisesti meillä onkin harjoittelijoita yliopistosta. Varmasti esim. valtiotieteitä opiskellut saattaa olla aika kädetön työpaikalla, mutta ainakin minun mielestäni tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että tämän henkilön ei olisi alunperinkään pitänyt lukea valtiotieteitä, vaan mennä esim. ammattikouluun tai ammattikorkeakouluun. Tällainen henkilö on hommannut todistuksensa pelkällä lukemisella, ja tällaisia on valitettavan paljon. Yliopisto siis vaatisi aikamoista remonttia.

    Toistan vielä lopuksi sen, että palkka pitää määräytyä osaamisen ja työtulosten perusteella. Valtiolla tähän ollaan jo siirtymässä ja suuressa osissa kunnista alkaa olemaan sama käytäntö. Toki ikälisät ovat olemassa siellä henkilökohtaisen lisän puolella, ja minunkin mielestäni pitkästä työhistoriasta samalla työnantajalla pitääkin palkita. Henkilökohtaisia lisiä saadaan valtiolla erilaisten mittausmenetelmien mukaan. Eri laitoksilla on heille sovelletut mittausmenetelmät (näillä on jopa omat nimet, joita en nyt tähänhätään muista). Mitattavuus ei siis pitäisi olla ongelma.

    Lähden liikkeelle siitä, että peruspalkka pitää olla kaikille sama pl. kouluttamattomat tmv. Ei voida lähteä liikkeelle siitä, että peruspalkka olisi nuorelle pienempi kuin vanhalle työntekijälle. Ensimmäistä vuotta työssäoleva joutuu tietty automaattisesti olemaan pelkällä peruspalkalla ( mahd. tulospalkalla riippuen maksukäytännöistä). Ensimmäisen vuoden jälkeen voidaan tehdä päätöksiä saadaanko osaamiseen ym. liittyviä lisiä. Nämä lisät kasvavat tai pienenevät. Näin ainakin toimitaan valtiolla ja se malli on minusta hyvä. Tietty vanhemmat työntekijät eivät siitä riemastuneet, koska he tienasivat korkeamman palkan työhistorialla. Valtion UPJ:ssä ei kuitenkaan kenenkään palkkaa laskettu, josta taisi olla periaatepäätös.

    Kun mainitsen että nuori vaikuttaa yhteiskuntaan enemmän kuin lähellä eläkeikää oleva työntekijä, niin tarkoitin tällä kansantaloudellista puolta. Ymmärsit näköjään, että tarkoitin yksilön yhteiskuntaymmärrystä. Toki eläkeikää lähellä oleva työntekijä on tärkeä yhteiskunnalle, mutta nuori on siinä mielessä tärkeämpi että tuotto yhteiskunnalle kasvaa. Eläkeikää lähellä olevalle tämä tuotto on loppupuolella, jonka jälkeen nautitaan ansaitetutsi eläkkeestä. Tämä nyt on aika perusmatematiikkaa, mutta juuri tuon takia olisi hyvin tärkeää saada nuori nopeasti työmarkkinoille.

    En tiedä mikä on, mutta nuorten palkka-asioissa tuntuu näkyvän tämä Suomessa vahvasti elävä kateus. Jos itse ei saanut nuorena yhtä kovaa palkkaa kuin nuoret nykyään niin se sitten niin väärin. Ei huomioida että yhteiskunta muuttuu ja takasipäin on lähes mahdotonta kääntyä.

    Äänestä

  • J. Nieminen kirjoitti:

    Kouluissa usein oppii teorian, mutta pitänee muistaa että tuo teoria on monesti hukassa vanhoilla työntekijöillä. Näin ainakin omasta kokemuksestani.

    Työnantajat kyllä kouluttavat työntekijöitään. Olen itsekin ollut noissa koulutuksissa. Valitettavasti nämä koulutukset ovat todella surkeita. En ole vielä kertaakaan päässyt sellaiseen koulutukseen, jossa ei kerrottaisi itsestään selvyyksiä, vaan jotain uutta.

    Kun tulin työhön nykyiseen työpaikkaani, niin ainakin minä hämmästyin koko organisaation jälkeenjäänneisyydestä. Tuntui siltä että ei edes haluta mitään uutta, kun aina on tehty näin. Joitain uudistajia löytyy, mutta perinteiset jarrut estävät kaiken. Myöskin tarvittava tietopohja on hyvin suppea ja juuri sellainen millaista alalla tarvittiin vielä 80-luvulla.

    Siis kyllähän 60-vuotiaiden tehokkuus on heikompi kuin parikymppisen. Tuo on itsestään selvyys, jonka olen itsekin todennut ihan käytännön kautta. Siis tarkoitin heikolla juuri tehokkuutta, en työn laatua. Laatu varmasti onkin parempi (riippuu alasta ja työtehtävästä) kuin juuri työhönsä perehdytetyllä työntekijällä.

    Näitä mainitsemiasi yrittäjänaisia varmaan löytyy. Täytyy vaan tässä vaiheessa todeta, että ajatus ei kulje nopeammin, vaikka noin totesit. Tuo on myös itsestään selvyys, jonka jokainen vähänkin psykologiaa lukenut tietää. Nämä iäkkäät yritysjohtajat tekevät päätökset kokemusten perusteella. Tämä saattaa olla jarruttava tekijä yrityksen kasvun suhteen kun ei oteta mitään riskejä, tosin silloin firma junnaa turvallisesti paikallaan. Siis iäkkäät johtajat käyttävät kokemuksen tuomaa tietoa, siksi totesinkin että työkokemus on tärkeintä firmojen johtotehtävissä.

    Tuossa mitä kerrot lainatoimistosta, niin uskon tuon hyvin. Vaikka oikeustieteellisessä saa olla pitkään, niin siinä ajassa ei opita kuin murto-osa asioista. Tuo on juuri niitä aloja, joissa taas kokemus on valttia. Se miksi kirjoitin vastauksen Kädelle, johtuu siitä että ei voi yleistää että vanhat työntekijät osaavat enemmän kuin nuoret. Se katsoppas riippuu niin paljon alasta.

    Kun totesin uudistuvan informaatioyhteiskunnan vaativan koko ajan uuden omaksumista, niin kuittasit sen vain että kyllä keski-ikäisiäkin koulutetaan. Kerronpa tässä sen, että minä jos joku tunnen mitä informaatioyhteikunta vaatii, kun kerran olen myös joutunut kouluttamaan näitä keski-ikäisiä sen tarpeisiin (yleensä opetan lapsia ja nuoria). En oikein ymmärrä miten nuo asuntolainat liittyvät informaatioyhteiskunnan tarpeisiin. Ilmeisesti et ymmärtänyt mitä informaatioyhteiskunta varsinaisesti tarkoittaa. Tiedonhallinan puolella yleensä nuoret ovat osaavampia, koska heidät on alusta asti koulutettu tähän. Tässä tuli samalla mieleen, että miten on sen uuden tiedon omaksumisen kanssa? Minkä ikäiset omaksuvat uuden tiedon kaikkein nopeimmin? Mietipä sitä.

    Asuntolainasta sen verran, että minullakin on asuntolaina. Tämän lisäksi teen kahtatyötä, vaikkakin toista epäsäännöllisesti. Osallistun monien yhdistysten toimintaan, kansalaiaktivismiin sekä puoluetoimintaan. En ole valittanut etten saisi leipää pöytään, enkä valita sittenkään kun korot nousevat normaalille tasolle.

    Totesit että akateemiset eivät saa työpaikoilla mitään aikaiseksi. Meillä homma on päinvastoin, joka tietty johtuu siitä että heille on koulutuksessa lähdetty liikkeelle teorian soveltamisesta käytäntöön. Poikkeuksellisesti meillä onkin harjoittelijoita yliopistosta. Varmasti esim. valtiotieteitä opiskellut saattaa olla aika kädetön työpaikalla, mutta ainakin minun mielestäni tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että tämän henkilön ei olisi alunperinkään pitänyt lukea valtiotieteitä, vaan mennä esim. ammattikouluun tai ammattikorkeakouluun. Tällainen henkilö on hommannut todistuksensa pelkällä lukemisella, ja tällaisia on valitettavan paljon. Yliopisto siis vaatisi aikamoista remonttia.

    Toistan vielä lopuksi sen, että palkka pitää määräytyä osaamisen ja työtulosten perusteella. Valtiolla tähän ollaan jo siirtymässä ja suuressa osissa kunnista alkaa olemaan sama käytäntö. Toki ikälisät ovat olemassa siellä henkilökohtaisen lisän puolella, ja minunkin mielestäni pitkästä työhistoriasta samalla työnantajalla pitääkin palkita. Henkilökohtaisia lisiä saadaan valtiolla erilaisten mittausmenetelmien mukaan. Eri laitoksilla on heille sovelletut mittausmenetelmät (näillä on jopa omat nimet, joita en nyt tähänhätään muista). Mitattavuus ei siis pitäisi olla ongelma.

    Lähden liikkeelle siitä, että peruspalkka pitää olla kaikille sama pl. kouluttamattomat tmv. Ei voida lähteä liikkeelle siitä, että peruspalkka olisi nuorelle pienempi kuin vanhalle työntekijälle. Ensimmäistä vuotta työssäoleva joutuu tietty automaattisesti olemaan pelkällä peruspalkalla ( mahd. tulospalkalla riippuen maksukäytännöistä). Ensimmäisen vuoden jälkeen voidaan tehdä päätöksiä saadaanko osaamiseen ym. liittyviä lisiä. Nämä lisät kasvavat tai pienenevät. Näin ainakin toimitaan valtiolla ja se malli on minusta hyvä. Tietty vanhemmat työntekijät eivät siitä riemastuneet, koska he tienasivat korkeamman palkan työhistorialla. Valtion UPJ:ssä ei kuitenkaan kenenkään palkkaa laskettu, josta taisi olla periaatepäätös.

    Kun mainitsen että nuori vaikuttaa yhteiskuntaan enemmän kuin lähellä eläkeikää oleva työntekijä, niin tarkoitin tällä kansantaloudellista puolta. Ymmärsit näköjään, että tarkoitin yksilön yhteiskuntaymmärrystä. Toki eläkeikää lähellä oleva työntekijä on tärkeä yhteiskunnalle, mutta nuori on siinä mielessä tärkeämpi että tuotto yhteiskunnalle kasvaa. Eläkeikää lähellä olevalle tämä tuotto on loppupuolella, jonka jälkeen nautitaan ansaitetutsi eläkkeestä. Tämä nyt on aika perusmatematiikkaa, mutta juuri tuon takia olisi hyvin tärkeää saada nuori nopeasti työmarkkinoille.

    En tiedä mikä on, mutta nuorten palkka-asioissa tuntuu näkyvän tämä Suomessa vahvasti elävä kateus. Jos itse ei saanut nuorena yhtä kovaa palkkaa kuin nuoret nykyään niin se sitten niin väärin. Ei huomioida että yhteiskunta muuttuu ja takasipäin on lähes mahdotonta kääntyä.

    Minulla on tuota erilaista työkokemusta ja ikää sen verran, että pysyn täysin siinä omassa mielipiteessäni.

    Ja ota huomioon, että minäkin olen ollut parikymmpinen.

    Eli >>>Nuo mitä kirjoitat ovat ainoastaan Sinun mielipiteitäsi...
    ja kokemuksiasi.

    Hyvä että on eri mielipiteitä, mutta pysyn täysin Käden kannalla!

    Äänestä

  • kokemuksieni myötä. kirjoitti:

    Minulla on tuota erilaista työkokemusta ja ikää sen verran, että pysyn täysin siinä omassa mielipiteessäni.

    Ja ota huomioon, että minäkin olen ollut parikymmpinen.

    Eli >>>Nuo mitä kirjoitat ovat ainoastaan Sinun mielipiteitäsi...
    ja kokemuksiasi.

    Hyvä että on eri mielipiteitä, mutta pysyn täysin Käden kannalla!

    ja kokoomuksessa on monta muuta jotka on KÄDEn kanssa samaa mieltä. Ei se silti tarkoita että olisit oikeessa.

    Äänestä

  • muitakin kirjoitti:

    ja kokoomuksessa on monta muuta jotka on KÄDEn kanssa samaa mieltä. Ei se silti tarkoita että olisit oikeessa.

    ko. henkilö myöskään väärässä. onko perussuomalaisista kehittymässä punikki linnoitus, vai haluaako irralliset vasurit fuusioitua persuihin.

    Äänestä

  • että olisi kirjoitti:

    ko. henkilö myöskään väärässä. onko perussuomalaisista kehittymässä punikki linnoitus, vai haluaako irralliset vasurit fuusioitua persuihin.

    Kaikki kiihkokapitalisteista vasemmalle olevat on punikkeja ja kommareita. Ainakin jos kysyään niiltä kiihkokapitalisteilta jotka kuskaa dösää.

    Äänestä

"Tuohon itse työllistämisvaikutukseen tuo ehdotus vaikuttaisi suoraan , ja samalla keventäisi yhteiskunna menoja eri tukimuodoista."

Aikaisemmat kokemukset vahvistaa että palkka-ale ei ole koskaan lisännyt työpaikkojen määrää. Sama työmäärä on tehty vain entistä halvemmalla. Koskee myös noita työllistämistuella "talkoolla" teetettyjä orjatöitä.
Jos sulla on muutakin kuin luuloon perustuvaa tietoa niin kerro meillekin.

Äänestä
  • Käde tosiaankin autonrattia pyörittäessään ja asiakkailleen isotellessaan uskonee osaavansa viisasten kivet paremmin, kuin suuri joukko tutkijoita ja yhteiskuntien tutkijoita.
    Juuri persuaatteeseen kuuluu kaiken "tutkitun tiedon" vähättely.
    Olisi erikoinen yhteiskunta, jossa kädet, jiikooaat, halmeet ym määräävät lonkalta mitä tulee tehdä ja minkälaisia lakenja säätää.
    Aivan ensitilassa syntyisi AY-liikkeen kieltävät lait. Toisin ajattelijat .. niin mihin?

    Onneksi Kyllä Kansa Tietää.
    Kaikkien alojen asiantuntija pyörittäköön sitä minkä osaa. Lienee autonratti.

    Äänestä

  • old_profile_27319 kirjoitti:

    Käde tosiaankin autonrattia pyörittäessään ja asiakkailleen isotellessaan uskonee osaavansa viisasten kivet paremmin, kuin suuri joukko tutkijoita ja yhteiskuntien tutkijoita.
    Juuri persuaatteeseen kuuluu kaiken "tutkitun tiedon" vähättely.
    Olisi erikoinen yhteiskunta, jossa kädet, jiikooaat, halmeet ym määräävät lonkalta mitä tulee tehdä ja minkälaisia lakenja säätää.
    Aivan ensitilassa syntyisi AY-liikkeen kieltävät lait. Toisin ajattelijat .. niin mihin?

    Onneksi Kyllä Kansa Tietää.
    Kaikkien alojen asiantuntija pyörittäköön sitä minkä osaa. Lienee autonratti.

    mkollin mielestä kyseenalaistaa? Onko sosialistinen työväen tutkimuslaitoksen "tutkijan" sana painavampi kuin sellaisen ihmisen sana joka ei ole noista asioista samaa mieltä. Enkä nyt puhu itsestäni.

    Nuo mainitsemasi tutkijat joihin vetoat ovat selkeässä suhteessa tiettyihin tahoihin, kuten juuri työväentutkimuslaitos. SAK, ja eri ammattiliitot yleensä, työväen sivistysliitto ym.ym. ja kaikki nuo tahot ovat demareiden hallinnoimia, ja kustantavat itselleen positiivisia julkaisuja.

    Mikään yhteiskunta ei ole niin erikoinen, kuin nykyinen jo kymmeniä vuosia ihmisiä orjuuttanut sosiaalidemokraattinen järjestelmä, joka suoltaa enemmän tarjontaa kuin oon kustantajia, ja siinä sivussa tappavat laumoittain itsestään huolehtivia yrittäjiä ja muita tahoja, jotka haluaisivat tervehdyttää yhteiskuntaa.

    Äänestä

  • KÄDE kirjoitti:

    mkollin mielestä kyseenalaistaa? Onko sosialistinen työväen tutkimuslaitoksen "tutkijan" sana painavampi kuin sellaisen ihmisen sana joka ei ole noista asioista samaa mieltä. Enkä nyt puhu itsestäni.

    Nuo mainitsemasi tutkijat joihin vetoat ovat selkeässä suhteessa tiettyihin tahoihin, kuten juuri työväentutkimuslaitos. SAK, ja eri ammattiliitot yleensä, työväen sivistysliitto ym.ym. ja kaikki nuo tahot ovat demareiden hallinnoimia, ja kustantavat itselleen positiivisia julkaisuja.

    Mikään yhteiskunta ei ole niin erikoinen, kuin nykyinen jo kymmeniä vuosia ihmisiä orjuuttanut sosiaalidemokraattinen järjestelmä, joka suoltaa enemmän tarjontaa kuin oon kustantajia, ja siinä sivussa tappavat laumoittain itsestään huolehtivia yrittäjiä ja muita tahoja, jotka haluaisivat tervehdyttää yhteiskuntaa.

    Entisen kommunistin pitää peittää nuoruuden hairahdus räikeillä puheilla.
    Wahlrosin Nalle tekee sen paljon aikaasaavammin.
    Turha sitä yli 50-vuotiaan äijän suurilla sanoilla leukojaan revitellä.
    Tekoja ja saavutuksia ei ole esittää muuta kuin suuria puheita .

    Äänestä

  • old_profile_27319 kirjoitti:

    Käde tosiaankin autonrattia pyörittäessään ja asiakkailleen isotellessaan uskonee osaavansa viisasten kivet paremmin, kuin suuri joukko tutkijoita ja yhteiskuntien tutkijoita.
    Juuri persuaatteeseen kuuluu kaiken "tutkitun tiedon" vähättely.
    Olisi erikoinen yhteiskunta, jossa kädet, jiikooaat, halmeet ym määräävät lonkalta mitä tulee tehdä ja minkälaisia lakenja säätää.
    Aivan ensitilassa syntyisi AY-liikkeen kieltävät lait. Toisin ajattelijat .. niin mihin?

    Onneksi Kyllä Kansa Tietää.
    Kaikkien alojen asiantuntija pyörittäköön sitä minkä osaa. Lienee autonratti.

    > "Aivan ensitilassa syntyisi AY-liikkeen kieltävät lait."

    Sinäkö olet päättänyt Perussuomalaisten puolesta noin?
    No siinä tapauksessa se on sinun ikioma mielipiteesi, ja pidä se siis hyvänäsi. Melko erikoinen mielipide SDP- ja SAK-fanaatikolta, mutta täytyyhän se uskoa, kun itse niin sanoit.

    Mitä KÄDEn ja Perussuomalaisten ajatusten rinnastamiseen tulee, niin sen totuuspohja on yhtä olematon kuin tuon edellä olevan väitteesikin. Eihän Perussuomalaisten ohjelmassa ole KÄDEn mielestä "pilkkuakaan muuta kun pohjalaista uhoa..."
    Mikä Perussuomalainen se sellainen on, joka ei hyväksy Perussuomalaisten ohjelmasta pilkkuakaan?

    Äänestä

  • KÄDE kirjoitti:

    mkollin mielestä kyseenalaistaa? Onko sosialistinen työväen tutkimuslaitoksen "tutkijan" sana painavampi kuin sellaisen ihmisen sana joka ei ole noista asioista samaa mieltä. Enkä nyt puhu itsestäni.

    Nuo mainitsemasi tutkijat joihin vetoat ovat selkeässä suhteessa tiettyihin tahoihin, kuten juuri työväentutkimuslaitos. SAK, ja eri ammattiliitot yleensä, työväen sivistysliitto ym.ym. ja kaikki nuo tahot ovat demareiden hallinnoimia, ja kustantavat itselleen positiivisia julkaisuja.

    Mikään yhteiskunta ei ole niin erikoinen, kuin nykyinen jo kymmeniä vuosia ihmisiä orjuuttanut sosiaalidemokraattinen järjestelmä, joka suoltaa enemmän tarjontaa kuin oon kustantajia, ja siinä sivussa tappavat laumoittain itsestään huolehtivia yrittäjiä ja muita tahoja, jotka haluaisivat tervehdyttää yhteiskuntaa.

    "Mikään yhteiskunta ei ole niin erikoinen, kuin nykyinen jo kymmeniä vuosia ihmisiä orjuuttanut sosiaalidemokraattinen järjestelmä, joka suoltaa enemmän tarjontaa kuin oon kustantajia, ja siinä sivussa tappavat laumoittain itsestään huolehtivia yrittäjiä ja muita tahoja, jotka haluaisivat tervehdyttää yhteiskuntaa."

    Prikulleen näin. Nykyinen politiikka estää tuikitärkeän pienyrittäjyyden ja aiheuttaa köyhyyttä.

    Äänestä

  • JKa kirjoitti:

    > "Aivan ensitilassa syntyisi AY-liikkeen kieltävät lait."

    Sinäkö olet päättänyt Perussuomalaisten puolesta noin?
    No siinä tapauksessa se on sinun ikioma mielipiteesi, ja pidä se siis hyvänäsi. Melko erikoinen mielipide SDP- ja SAK-fanaatikolta, mutta täytyyhän se uskoa, kun itse niin sanoit.

    Mitä KÄDEn ja Perussuomalaisten ajatusten rinnastamiseen tulee, niin sen totuuspohja on yhtä olematon kuin tuon edellä olevan väitteesikin. Eihän Perussuomalaisten ohjelmassa ole KÄDEn mielestä "pilkkuakaan muuta kun pohjalaista uhoa..."
    Mikä Perussuomalainen se sellainen on, joka ei hyväksy Perussuomalaisten ohjelmasta pilkkuakaan?

    ajattelussa muutakin kuin pohojalaasta uhoa. Siinä on keski-suomalaista änkyröintiä, joka luulee että keski-suomalainen seniili asettelee perussuomalaisen ideologian. No tuosta luulosta tuo änkyrä on saanutkin jo puoluejohdoltakin pyyhkeitä, ja lisää saa jos heittäytyy liian suureksi.

    Äänestä

  • perussuomalaisessa kirjoitti:

    ajattelussa muutakin kuin pohojalaasta uhoa. Siinä on keski-suomalaista änkyröintiä, joka luulee että keski-suomalainen seniili asettelee perussuomalaisen ideologian. No tuosta luulosta tuo änkyrä on saanutkin jo puoluejohdoltakin pyyhkeitä, ja lisää saa jos heittäytyy liian suureksi.

    Että puolueen linja on kaukana KÄDEn esittelemästä linjasta, minkä tuossa edellä jo totesinkin.
    Minulle tuo Kokkolassa ja Ikaalisissa vahvistettu ohjelma kelpaa erinomaisesti. Puolueen asioista tietäville se tuskin on yllätys.

    Äänestä

Tätä mieltä reijo ojennus parkanosta

Perussuomalaiset iskevät paakari vauhdissa

Lisää tälläistä?

http://www.blogger.com/profile/29450677 ; )

Parkanon Paakari Reijo Ojennus on miesten mies

Äänestä

Kommentoi aloitusta


KÄDE kirjoitti:

Eilen uutisissa oli juttua jossa sanottiin, että nuorten kohdalla pitäisi palkkoja pudottaa, että työllisyys nuorten keskuudessa kasvaisi.

Siinä on tietty oikeellisuus ja totuuskin. Sillä on vaikea kuvitella, että nuori joka tulee ensimmäiseen työpaikkaansa saa saman palkan, kuin se joka alalla on ollut jo vaikka 20 vuotta.

Tuohon itse työllistämisvaikutukseen tuo ehdotus vaikuttaisi suoraan , ja samalla keventäisi yhteiskunna menoja eri tukimuodoista. Nythän nuori tienaisi itse suuren osan tuloistaan ja osallistuisi veroillaan kustannusten lieventämiseen, ja jos tarvetta on niin sitten tukijärjestelmä käyttöön. Nyt jos nuori ei työllisty, niin hän on kokonaan yhteiskunnan elätettävänä, ja se ei ole kenenkään etu.Silloin nuori on heitteillä , koska ei voi osallistua yhteiskunnan jäsenenä täysivaltaisena ja sitä rakentavana, vaan hänet pidetään yhteiskunnan, tai oikeastaan AY-liikkeen painostuksella loisena yhteiskunnassa.

Nuorille voisi maksaa ehkä n.65-70% normaalista palkasta ja luoda näin useammalle nuorelle mahdollisuus kunnon toimeentuloon, sillä työ on aina kannattavaa. Oppipojasta mestariksi keinolla saataisiin yhä useampi nuori työelämään mukaan ja osallistumaan yhteiskunnan ylläpitoon.
Pääosa nuorille suunnatuista töistä on kuitenkin enemmän tuollaisia ns. aputöitä, joista ei ole järkevää eikä oikeudenmukaistakaan vaatia ammattilaisen palkkaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu