Onko teillä kokemuksia lähipiiristänne koko ajan enemmän valheita suoltavista henkilöistä? Miten pitäisi suhtautua? Tuntuu pahalta kuunnella, mutta pahalta myös mennä oikomaan juttuja.
Ilmeisesti haluaisi elää erilaista elämää ja siten keksii esim. matkoja/suhteita milloin kenenkin kanssa, muttei niistä koskaan tule mitään. Tapailee jutuissaan tyyppejä, mutta seuraavan kerran tarinoissa onkin ihan eri ihmisiä.
Nyt jo sotkee ystäviäänkin tarinoihinsa luvaten asioita/tavaroita, joita ei koskaan ole ollut olemassakaan.
Miten voisi auttaa?!
Ilmeisesti haluaisi elää erilaista elämää ja siten keksii esim. matkoja/suhteita milloin kenenkin kanssa, muttei niistä koskaan tule mitään. Tapailee jutuissaan tyyppejä, mutta seuraavan kerran tarinoissa onkin ihan eri ihmisiä.
Nyt jo sotkee ystäviäänkin tarinoihinsa luvaten asioita/tavaroita, joita ei koskaan ole ollut olemassakaan.
Miten voisi auttaa?!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hankkiudu eroon moisista kavereista, ja kerro kavereillesikin rehellinen totuus siitä, että tuon kaverin puheissa ei sitten ole puoliakaan totta.
hiljainen hyväksyminen vain ruokkii valehtelijan tottumusta jauhaa paskaa. Siinä vaiheessa kun kaverit katoavat, valehtelija saattaa tajuta jotain. tai sitten ei. Aina voi aloittaa uuden elämän vaikka siirtolaisena Libanonissa jos kaikki kaverit jättävät. Sääli on sairautta.
Tunnen erään kuvaamanlaisesi tapauksen.
Turha häntä on yrittää oikoa, hän ottaa sen kritiikkinä ja kaiken kritiikin vittuiluna. Pitää vain tiukasti kiinni valheistaan sanoipa oikomisen miten varovaisesti tahansa. Vaikenemisen hän hölmöyksissään rinnastaa valheen uskomiseen mikä valitettavasti ruokkii valehtelua.
Sosiaalisena tyyppinä hän luo koko ajan uusia suhteita, jotka alusta lukien menevät valehtelulla väärille poluille ja jäävät usein lyhytaikaiseksi. Ei hylkääminen ole häntä ennenkään miksikään muuttanut.
Valehtelemalla hän yrittää paikata kulissin ja todellisuuden välistä huimaa eroa. Oikeastaan kulissi tekee hallaa hänen maineelleen; välttäväkin menestys näyttää surkealta kun sitä vertaa maatakaataviin kulisseihin.
Valehtelu on juurtunut vuosikymmenten saatossa syvälle hänen asenteisiinsa, siitä on tullut tapa olla muiden kanssa. Asennetta on hyvin vaikea enää korjata.
Olen samaa mieltä.
Tunnen sellaisen eikä elämä ole helppoa - siinä rinnalla.
Suorastaan riuduttavaa!
Oma Äitini joka on skitsofreenikko keksi huonoina aikakausinaan es.minusta sairaita tarinoita.En ole tosin ainoa josta hän satuili stooreja.Hän osasi kertoa tarinoitaan uskottavasti,ettei kukaan joka ei hänen sairaudestaan tiennyt olisi voinut ymmärtää hänen juttujaan valheiksi.Kyse oli hänen puoleltaan manipulaatiosta.Tosin en tiedä mikä tuttavaasi ajaa moiseen mielikuvituksen maailmaan.Helpompi varmaan olisi elää elämää jossa moisia ongelmia tarvitsisi miettiä.Maailmassa on ihan rehellisiäkin ihmisiäkin joiden seura on kehittävämpää ja elämää edistävää.Ehkä tuttavasi on keksinyt mielikuvitusmaailman itselleen jota ei todellisyydessa kykene elämään mutta jonka toivoisi olevan totta.Tämä saattaa täyttää hänen muuten niin tyhjää tämän hetkistä elämäntilannetta.Koska se ei ole totta,sinun ei todellakaan kannata mennä moiseen mukaan.Et auta häntä.Yleensä tuon kaltainen valehtelu vain lisääntyy ja saa uusia mittasuhteita.Tiedätkö,että tietääkö läheisesi juttujensa olevan mielikuvituksen tuotetta vai uskooko hän oikeasti kertomaansa?!Paha on näissä se aina,että sivulliset joutuvat kärsimään toisen valheista.
Se siinä ihmetyttääkin, että uskooko jopa itse tarinoitaan, vaikuttaa ihan sairaalta...
Tuttavasi on narsisti = luonnehäiriöinen = patologinen valehtelija (mm.) Luehan aiheesta esim. Narsistien uhrien tuki ry tai silikoniteito -linkeistä !! Minäkin tunnen yhden (7 v.) ihan sairas tyyppi !!!!!!!!!!!