KAIKKEIN ENITEN LOUKKAA:

.."Kaikki tämä tapahtuu unen piirissä, me olemme todellisuuden kannalta unitilassa tai sanoisinko synnynnäisessä suggestiotilassa. Meidät on suggeroitu kotona, koulussa ja yhteiskunnassa, meille on annettu valmiit arvostukset, mielipiteet, maailmanselitykset, uskonnot ja jumalat. Kaikki meihin on suggeroitu ja jos rupeamme kapinoimaan ja hakemaan ns. omaa totuutta, mitä se merkitsee? Me koetamme tarjolla olevien teorioiden joukosta hakea ne, jotka meitä parhaiten tyydyttävät ja yhdistää ne uudestaan. Varsinaisena raaka-aineena ovat kuitenkin annetut mielipiteet, joiden lukumäärä on leegio. Me suodatamme kaiken oman sisäisen rakenteemme läpi antaen sille kylläkin yksilöllisen tulkinnan, mutta rakennelma on silti koottu aineksista, jotka on meille annettu. Tämmöinen suggestiotila on meissä jatkuva. Jokainen, joka on ollut läsnä hypnoottisissa kokeissa on nähnyt, että suggestiotilassa oleva ihminen kokee todellisuutena sellaista, mitä ei ole. Kun tarkkailen ihmisten ajattelua, sellaisena kuin se ilmenee kirjallisuudessa, sanomalehdissä, väittelyissä, kuuluu radiossa, nuo ideologiset varmuudet, kaikki toistuvat ja minä näen selvästi, että tuo on sitä unta, missä me kaikki olemme."

"C. G. Jung, "Zürichin tietäjä", jota pidetään uuden länsimaisen syvyyspsykologian johtavimpana tutkijana, oli perehtynyt harvinaisen hyvin myös idän filosofiaan. Hän sanoo suunnilleen näin: "Maailma on täynnä kollektiivisia intohimoja" — voimme siis kansakuntina, puolueina ja ihmisryhminä innostua valtavasti ja tehdä jostakin asiasta elämän ja kuoleman kysymyksen ja joutua kuin joukkopsykoosiin, tällöin on kyseessä kollektiivisen sielunelämän ilmiö. Jung jatkaa: "Todellinen selkiytyminen, todellinen vapautuminen, herääminen on aina ja joka tapauksessa yksilöllinen asia." Toinen ihminen voi korkeintaan antaa virikkeitä, mutta niin kuin Jeesus kertoo Kylväjävertauksessaan, siemenet putoavat mikä kivikkoon mikä ohdakkeiden ja orjantappuroiden joukkoon ja jotkut siemenistä jopa hyväänkin maahan. Tämä on kaavamainen esitys siitä, ettei ole olemassa patenttikeinoa, jolla ihmiset saadaan heräämään. Jos sellainen olisi, olisimme olleet hereillä jo kauan sitten. Tämä on oma näkemykseni asiasta ja se on täysin yhtäpitävä viisaiden antamien todistusten kanssa. Kysymys on siitä, olenko minä itse unessa ja sen kysymyksen vastaamisessa on kyllin tekemistä yhden elämän ajaksi."

.."kuka on valvetilassa tai missä määrin joku on herännyt, tai kuka vielä on unessa ja miten syvää hänen unensa on. Havaitsemme tosin, että silloin kun ihmiset oikein touhukkaasti tappavat toisiaan jonkin aatteen tai asian vuoksi, on heidän unensa nähtävästi hiton syvää, aivan täydellistä. Sen voimme kyllä päätellä. Samoin, jos joku on oikein varma vaikkapa omaksumastaan maailmanselityksestä ja uskoo, että se on ainoa ja tosi, silloin voimme päätellä, että hänen unensa on aika syvää. Onhan niin, että olkoonpa teoria miten hieno tahansa, se on kuitenkin vain annettu ja omaksuttu eikä vielä omavireinen. Näen kuitenkin omassa ympäristössäni myös ihmisiä ja — omissa liiveissäni sen jossain määrin koen — että ihminen voi nähdä joitakin asioita yhtä selvästi kuin että 2 x 2 = 4, ja silloin kysymys on jostakin todellisesta. Niinpä tuo ekstaattinen vapauden kokemus, jonka vankilassa ollessani koin, sen aikana elin hetken todellisuuselämää, en ollut unessa. Tällainen kokemus säilyy kautta elämän."

.."on pohjalainen, ja selittää uskonsa Lutherin ja Laestadiuksen oppien perusteella, sellaisena kuin hän on sen saarnamiesten avulla käsittänyt. Otamme sitten samaan tilaisuuteen toisen kristityn vaikkapa täältä Helsingistä, maailmankirjallisuutta paljon lukeneen, hartaan kristityn, vaikkapa nuoren pastorin ja kysymme, mitä hän ajattelee edellisen veljen kristillisyydestä. Koska hän on hyvä ihminen, hän sanoo ymmärtävänsä toista puhujaa, mutta jos tiukkaamme häneltä kahden kesken, uskooko hän samoin, niin hän selittää, että hänen kristinuskonsa on aivan toisenlainen. Jos otamme näytteitä yhä laajemmalta tutkimuskentältä, niin lopulta löydämme yhtä monta erilaista kristinuskoa kuin on sen tunnustajaakin. Tämä on yksi unitilan illuusioita, me väittelemme eri uskonnoista, kristinuskosta, hinduismista, islamista tms., mutta niitä ei ole olemassa minkäänlaisina reaalisina todellisuuksina. On vain fraseologiaa, sanontoja, jotka toistuvat. Sanat merkitsevät eri yksilöillä aina hiukan eri asioita, jopa siinä määrin erilaisia, että niiden kannattajien on surmattava toisensa näiden jyrkästi eroavien tulkintojensa vuoksi. Tämän historia on meille todistanut. Jeesuksella oli arvatenkin joku usko, mutta todennäköisesti hän ei nimittänyt sitä kristinuskoksi. Paavali keksi tämän muodon ja alkoi puhua termeillä, jotka ovat periytyneet meille. Hänen ja kirkkoisien formuloinnin pohjalle on sitten muodostunut tuollainen epämääräinen käsite kuin kristinusko. Ja sen vuoksi protestantit ja katoliset, heidän mukanaan meidänkin esi-isämme tappoivat toisiaan sodassa 30 vuoden ajan oikein hartaasti, koska molemmat osapuolet olivat syvästi vakuuttuneet siitä, että vastapuoli oli isän perkeleen asialla.

.."on meidän raivattava tiemme paksujen oppikerrostumien ja organisoitujen uskontostruktuurien läpi, sillä niissä tämä kysymys ei edes pysy hengissä. Niissä eletään seremonioiden ja varmojen uskomusten maailmassa, niin kuin kristinuskossakin, suoritetaan hartaita kirkonmenoja ja hyviin tarkoituksiin annetaan almuja varsinkin kirkolle, papeille jne., sekä ennen kaikkea uskotaan uskomasta päästyäkin. Valtava enemmistö noiden uskontojen tunnustajia elää juuri tässä pintakerrostumassa. Mutta syvällä sen takana on jotakin aivan muuta. Siellä tulee meitä vastaan suurten opettajien tieto — tuo kaikki uskontojen pinnalla oleva on vain vaahtoa, se ei auta teitä. Kukaan ei voi teille näyttää, yksikään opettaja ei voi teille opettaa eivätkä pyhä kirjat pysty teille selittämään, mikä on totuus, teidän on nähtävä se omin silmin, tajuttava omakohtaisesti."

.."Sana on kuin sormi, joka viittaa kuuhun, mutta sormi ei ole kuu." Pyhät kirjat ovat sarja sormia, jotka viittaavat jononkin olkoonpa kysymyksessä Vedakirjat, Upanishadit, Raamattu tai mikä tahansa. Se, mihin ne viittaavat, on ihmisen löydettävä omasta itsestään."

http://www.teosofia.net/

"Itse asiasssa on todellakin vain yksi vapauteen(pelastukseen) johtava tie, mutta sitä voi kuvailla monin eri sanoin, symbolein ja vertauskuvin."

Mua aina ihmetyttää se, että nostetaan kamala meteli toisen uskosta. Ajatellaanpa vaikka puolueita. Nehän ovat jollekin pyhiä kuin uskonto toisille. Ja mitä tapahtuu, jos joku ei pysy puolueen poliittisessa ruodussa: kylläpä se ojennetaan vähän äkkiä takaisin ruotuunsa, jos ei sitten itse älyä vaihtaa leiriä.

Hyvänen aika, jokaisellahan on oma oikeus. Mitä ihmettä vasten ne roikkuu jonkun uskonnon mukana, jos se ei heille passaa?? Eikö silloin pidä hakea oman sorttisensa? Samaten toinen tykkää juoksemisesta ja toinen pyöräilystä. Toinen tykkää kulkea ravintoloissa ja toinen marjametsässä. Annetaan heidän kulkea.. Jos sossut tai juoksijat ovat sitä mieltä että heidän mielipiteensä on ainoa oikea, niin mitä sitten?

Sama uskonnossa.
Ei kaikkien ole pakko uskoa samalla tavalla. Mutta jokainen voi olla sitä mieltä että on oikeassa.
Okei?

vl ja en oo koskaa kailotellu tollasta, tietenki jokainen uskossa oleva uskoo että juuri se mihin uskoo on Ainoa Oikea Usko.!! vai mitä?
Turhaa sitä erikseen lestadiolaisia mennään syytteleen.

Ps, vl on ainoa usko, jossa elätään täysin Raamatun lakien mukaan.

:)