mikä on pintapotkuri?

Niin minkälainen on pintapotkuri, lueskelin tässä tuota kavitaatio-keskustelua ja jos nyt oikein teen johtopäätökset niin se on potkuri joka on täysin pinnassa miltein vesirajassa?
98294
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Pintapotkuri on akseliansa myöten vesirajassa, eli puolet potkurista viuhuu ilmassa lennättäen samalla venettä suuremman vesisuihkun. Tämä tietysti silloin kun vene on liu'ussa.

Pintapotkurin toiminta on suurissa nopeuksissa tehokkaampaa kuin tavallisella potkurilla ja siksi kisaveneissä ja nopeissa huviveneissä sitä paljon käytetään. Potkuri on eri muotoinen kuin tavallinen uppopotkuri ja se on tehtävä teräksestä tai messinkiseoksista, ja sen viimeistelyltä vaaditaan enemmän, jonka takia se ei ole juuri yleistynyt. Vetolaitteiden hinnat kuin ovat korkeanlaisia.

Jos asia kiinnostaa enemmän, niin hakukoneet kyllä löytävät seuraavat laitteet netistä: Seafury, Arneson ja ZF Trimax.

Äänestä
  • Olen ymmärtänyt myös erääksi yleistymisen esteeksi käyttötarkoituksen. Laite on hyvä ymmärtääkseni vasta suurilla nopeuksilla, luokkaa 80km/h ja yli, ja harva vene kykenee siihen koska silloin tarvitaan 5 metriseenkin veneeseen jo rutkasti tehoa. Lisäksi käyttö yleisveneenä on hankalaa pintavetolaitteilla.

    Äänestä

  • veneissä käytettävät potkurit ovat superkavitoivia,arnessonissakin on pintapotkurit mutta ei superkavitoivat (saa toki myös sellaiset)sen takia ne toimivat myös normaali käytössäkin,hankinta hinta luultavasti estänyt niiden yleistymisen?

    Äänestä

Sait ihan asiallisia vastauksia, joita omasta kokemuksesta vielä hieman täydennän.

Perämoottorissa pintapotkuria käytettäessä on tavoitteena saada potkurin akseli ja vaihteisto kokonaan pois vedestä menoa jarruttamasta. Eli vesikontaktissa on vain potkurin lavat.

Lavoistakin vesikontaktiin osallistuu vain takapinta, sillä ilmasta suurella nopeudella veteen iskeytyvän lavan etupuolelle ei vesi ehdi.

Tällä tavoin potkuri toimii vain suuremmilla nopeuksilla, jonne se on suunniteltukin.

Pienemmillä nopeuksilla potkuri ei toimi suunnitellusti ja antaa heikomman tuloksen kuin vakiopotkuri.

Tämän lisäksi pintapotkuri vaatii yleensä kaverikseen ns. hissin jolla säädetään koneen korkeutta.

Kaikesta huolimatta esim. liikkeelle lähtö ja hiljaa ajaminen ovat Cleaverillä ongelmallisia alueita.

Toisaalta kun on päästy toiminta-alueelle on nopeus samalla moottoriteholla reilusti tavallista potkuria nopeampaa. Eroa voi helposti muodostua jopa 10 solmua jos liikutaan yli 50 solmun nopeuksilla.

Äänestä

Itselläni on kokemuksia pintapotkureista vain perämoottoreiden yhteydessä. Kävin kuitenkin katsomassa kuvia järeämmistä akselivetolaitteista osoitteessa
http://zf-marine.com/SurfaceDrives/ProductPage.cfm?UF=1&Product=G-Drive

Silmään pisti "hyperventilation suction duct", jonka tarkoituksena lienee antaa ilmaa potkurin eteen. Onko näin?

Onko isommillakin pintapotkurilaitteilla vaikeuksia liikkeelle lähdössä? Siis alueella jossa potkuri toimii vielä normaalin potkurin tavoin.

Olisi kiva kuulla isompien pintapotkilaitteiden omistajien kokemuksia

Äänestä
  • Teoriapohjalta tässä kirjoittelen mutta voisi hyvinkin kuvitella, että pintaan nousu tuottaa suurta tuskaa koska potkurin nousu on sellaista luokkaa ettei moottorin kierrokset varmaan juuri tyhjäkäynnistä ylöspäin nouse silloin kun koko rusetti on vedessä. Siksi zf tekee noita vaihteistoja joilla kierrokset ja ahtopaineet saadaan toiminta-alueelle ja vene liikkeelle. Kun ollaan pinnassa painetaan napilla nopeampi välitys päälle ja silloin läks.

    Kallis systeemi arkikäyttöön tai verkkoveneeseen.

    Äänestä

  • tuntematon kirjoitti:

    Teoriapohjalta tässä kirjoittelen mutta voisi hyvinkin kuvitella, että pintaan nousu tuottaa suurta tuskaa koska potkurin nousu on sellaista luokkaa ettei moottorin kierrokset varmaan juuri tyhjäkäynnistä ylöspäin nouse silloin kun koko rusetti on vedessä. Siksi zf tekee noita vaihteistoja joilla kierrokset ja ahtopaineet saadaan toiminta-alueelle ja vene liikkeelle. Kun ollaan pinnassa painetaan napilla nopeampi välitys päälle ja silloin läks.

    Kallis systeemi arkikäyttöön tai verkkoveneeseen.

    Olet varmaan aikalailla oikeassa "tuntematon". Pintapotkurin lapa-ala ja nousu ovat todellakin niin hurjat, että moottorin vääntö ei tahdo riittää liikkeelle lähtöön, kun koko rusetti on vedessä.

    Isommissa vehkeissä käytetty 2-pykäläinen vaihteisto vahvistaa olettamuksesi.

    Kun potkuri pääsee toiminta-alueelleen tilanne muuttuu totaalisesti.

    Perämoottorilaitteissa asia ilmenee seuraavasti:

    - liikkeelle lähdettäessä lyödään lämä pohjaan
    - kone vouvaa hetken pienillä kierroksilla
    - sitten potkuri alkaa kavitoimaan
    - moottorin kierrokset ryntää
    - kaasua hellitetään hieman, vauhti kiihtyy
    - potkuri puraisee kiinni
    - taas lämä pohjaan
    - ja sitten mennään

    Kaikki edellä kuvattu tapahtuu n. 2 sekunnissa.
    Lähtö alkukakistelun jälkeen tapahtuu todella kuin tykin suusta, sillä runtumittarissa on putkurin puraistessa n. 6000 rpm ja käytössä on siten heti moottorin max. teho.

    Vesisuihku takana on komea yltäen korkeudessa useaan metriin ja pituutta sillä on parikymmentä metriä.

    Viimeiset solmut nopeuteen haetaan sitten ajon aikana moottorin korkeutta hissillä säätämällä ja koneen trimmillä. Jos keli sallii hilataan kone niin ylös kuin mahdollista. Jos jäähdytysveden otto on rakennettu koneen vaihteiston alle asettaa tämä maksimin. Jos vesi otetaan peräpeilin takaa omalla syötöllä voidaan konetta nostaa vielä hieman ylemmäksi.

    Homman ”glue” lienee saada kaikki menoa jarruttava tavara pois vedestä.
    Mitään mittaustuloksia en omista, mutta oletan pelkästään perämoottorin vaihteiston laahaamisen veden alla aiheuttavan kymmenien hevosvoimien tehontarpeen jos vauhtia on yli 50 knot.

    Omalla toiminta-alueellaan pintapotkurin toiminta onkin sitten niin tehokasta, että ihmetyttää ettei siviilirintamalla ole sitä laajemmin käytetty. Kuten aiemmin mainitsin niin nopeuseroa tavalliseen potkuriin verrattuna löytyy helposti 10 solmua.

    ZF-marinen ratkaisu antaa ilmaa potkurin eteen olisi varmaan käyttökelpoinen ratkaisu myös pienemmissä kokoluokissa.

    Aiemmin kun huviveneiden max. nopeudet pysyttelivät alle 35 knot ei pintapotkureiden tuomalla edulla ollut merkitystä, mutta nykyisin venelehtien testipaketeille mittaamilla 40…50 knot nopeuksilla tilanne on muuttunut.

    Äänestä

  • Cleaver kirjoitti:

    Olet varmaan aikalailla oikeassa "tuntematon". Pintapotkurin lapa-ala ja nousu ovat todellakin niin hurjat, että moottorin vääntö ei tahdo riittää liikkeelle lähtöön, kun koko rusetti on vedessä.

    Isommissa vehkeissä käytetty 2-pykäläinen vaihteisto vahvistaa olettamuksesi.

    Kun potkuri pääsee toiminta-alueelleen tilanne muuttuu totaalisesti.

    Perämoottorilaitteissa asia ilmenee seuraavasti:

    - liikkeelle lähdettäessä lyödään lämä pohjaan
    - kone vouvaa hetken pienillä kierroksilla
    - sitten potkuri alkaa kavitoimaan
    - moottorin kierrokset ryntää
    - kaasua hellitetään hieman, vauhti kiihtyy
    - potkuri puraisee kiinni
    - taas lämä pohjaan
    - ja sitten mennään

    Kaikki edellä kuvattu tapahtuu n. 2 sekunnissa.
    Lähtö alkukakistelun jälkeen tapahtuu todella kuin tykin suusta, sillä runtumittarissa on putkurin puraistessa n. 6000 rpm ja käytössä on siten heti moottorin max. teho.

    Vesisuihku takana on komea yltäen korkeudessa useaan metriin ja pituutta sillä on parikymmentä metriä.

    Viimeiset solmut nopeuteen haetaan sitten ajon aikana moottorin korkeutta hissillä säätämällä ja koneen trimmillä. Jos keli sallii hilataan kone niin ylös kuin mahdollista. Jos jäähdytysveden otto on rakennettu koneen vaihteiston alle asettaa tämä maksimin. Jos vesi otetaan peräpeilin takaa omalla syötöllä voidaan konetta nostaa vielä hieman ylemmäksi.

    Homman ”glue” lienee saada kaikki menoa jarruttava tavara pois vedestä.
    Mitään mittaustuloksia en omista, mutta oletan pelkästään perämoottorin vaihteiston laahaamisen veden alla aiheuttavan kymmenien hevosvoimien tehontarpeen jos vauhtia on yli 50 knot.

    Omalla toiminta-alueellaan pintapotkurin toiminta onkin sitten niin tehokasta, että ihmetyttää ettei siviilirintamalla ole sitä laajemmin käytetty. Kuten aiemmin mainitsin niin nopeuseroa tavalliseen potkuriin verrattuna löytyy helposti 10 solmua.

    ZF-marinen ratkaisu antaa ilmaa potkurin eteen olisi varmaan käyttökelpoinen ratkaisu myös pienemmissä kokoluokissa.

    Aiemmin kun huviveneiden max. nopeudet pysyttelivät alle 35 knot ei pintapotkureiden tuomalla edulla ollut merkitystä, mutta nykyisin venelehtien testipaketeille mittaamilla 40…50 knot nopeuksilla tilanne on muuttunut.

    Joisakin perämoottorin potkureissa on napaputkessa reijät, joista lavat saa pakokaasua liikkelle lähtiessä ja tällä saadaan koneen kierroksia ylemmäs liukuunnousussa. Eli enemmän voimaa käytöön ja suurempi kiihtyvyys.

    ZF-marinen ratkaisua vastaavaa on käytetty myös vetolaitteiden kanssa pinnassa, kun pakokaasut on johdettu ilmaan.

    Äänestä

  • En kyllä omista, mutta mielikuva on. Liuussa olevassa pintapotkurissa ainoastaan vedessä olevat lavat tekevät "työtä". Mistä seuraa että lapojen lukumäärää ja potkurin halkaisijaa on lisättävä reilusti.

    Ja tästä seuraa, että liikkeelle lähdettäessä on sekoitettava ilmaa potkurin lavoille.. saadaan potkurin ottama teho pienenemään.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


tietämätön kirjoitti:

Niin minkälainen on pintapotkuri, lueskelin tässä tuota kavitaatio-keskustelua ja jos nyt oikein teen johtopäätökset niin se on potkuri joka on täysin pinnassa miltein vesirajassa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu