Jos Montia käsiteltäisiin asiallisesti ilman tarvetta haukkua sen ajettuvuutta kamalaksi Kamala-Antin tai kenenkään muunkaan tekstillä. Se on Alfan ainoa V8 – tai ihan tarkasti ottaen ei ole – Tipo 33 ja nythän myös tämän Breran mahdollisesta valmistuksesta kiertelee maailmalla tietoja. Urheiluauto kilpa-auton moottorilla, se on aika harvinaista.
Olennaista on se, että Montrealia on kaupan ihan kohtuullisilla hinnoilla, sellaiset 10-20.000 euroa, varmasti laajempaakin hintahaitaria löytyy kunnosta ja maasta riippuen. Hintataso on viime vuosina ollut selvästi noususuuntainen, joten Montin ”oikeaan” aikaan hankkineet ovat tehneet hyvän sijoituksen. Ei kai koskaan pitäisi puhua sijoituksesta taloudellisessa mielessä auton kyseessä ollessa :).
Suomessa oli pitkään vain yksi Monti, se konsulin vihreä, jonka hankinta taisi olla silloiselle maahantuojallekin melkoinen yllätys, oliko se nyt 1972? Maahantuojalla kuitenkin innostuttiin autosta niin paljon – eikä ihme – että suunniteltiin toisen yksilön hankintaa vuoden 1973 Helsingin autonäyttelyyn. Se ei sitten toteutunutkaan. Olisikohan hinta vuonna 1972 ollut 120.000 mk?
Kun tätä vihreää muutama vuosi sitten myytiin, hintapyyntö taisi olla aika kova – 350.000,-. Samanaikaisesti niitä sai ulkomailta ale-hintaan 30-50.000 mk, museovero tietenkin päälle. Pari yksilöä tuotiin muuttoautoina, ja 90-luvulla niitä on tuotu enemmänkin. Olen kuullut väitteen, että rekisterissä olisi 7-8 autoa, joten noin kymmenen yksilöä maassa on ehkä oikea suuruusluokka. Kukaan ei voi tietää tarkkaa määrää.
Kuinka kalliiksi sen ylläpito tulee, sen osaavat omistajat kertoa, enkä halua edes arvailla. Osat, jotka ovat yhteisiä 105-sarjan Alfojen kanssa, ovat suhteellisen edullisia tai eivät ainakaan kohtuuttoman kalliita. Muut osat voivat maksaa huomattavasti enemmän. Montrealin omistajat ovat järjestäytyneet kv. kerhoksi, mistä on varmasti paljon hyötyä mm. varaosa-asioissa, kuten Entusiastista olemme voineet lukea.
Mitä sellaisen moottoriremppa maksaa. Classic Carsin mukaan AM V8:lla hintaa kertyy 9-13.000 – puntaa! Kannattaa varmasti hankkia ainakin tekniikaltaan hyvä yksilö.
Montrealissa ei varmastikaan ole kamalinta ajo-ominaisuudet, vaan mahdolliset korjauskustannukset. Ristimmekö sen siis sittenkin Kamala-Antin mieliksi kamalaksi Alfaksi:)?
Olennaista on se, että Montrealia on kaupan ihan kohtuullisilla hinnoilla, sellaiset 10-20.000 euroa, varmasti laajempaakin hintahaitaria löytyy kunnosta ja maasta riippuen. Hintataso on viime vuosina ollut selvästi noususuuntainen, joten Montin ”oikeaan” aikaan hankkineet ovat tehneet hyvän sijoituksen. Ei kai koskaan pitäisi puhua sijoituksesta taloudellisessa mielessä auton kyseessä ollessa :).
Suomessa oli pitkään vain yksi Monti, se konsulin vihreä, jonka hankinta taisi olla silloiselle maahantuojallekin melkoinen yllätys, oliko se nyt 1972? Maahantuojalla kuitenkin innostuttiin autosta niin paljon – eikä ihme – että suunniteltiin toisen yksilön hankintaa vuoden 1973 Helsingin autonäyttelyyn. Se ei sitten toteutunutkaan. Olisikohan hinta vuonna 1972 ollut 120.000 mk?
Kun tätä vihreää muutama vuosi sitten myytiin, hintapyyntö taisi olla aika kova – 350.000,-. Samanaikaisesti niitä sai ulkomailta ale-hintaan 30-50.000 mk, museovero tietenkin päälle. Pari yksilöä tuotiin muuttoautoina, ja 90-luvulla niitä on tuotu enemmänkin. Olen kuullut väitteen, että rekisterissä olisi 7-8 autoa, joten noin kymmenen yksilöä maassa on ehkä oikea suuruusluokka. Kukaan ei voi tietää tarkkaa määrää.
Kuinka kalliiksi sen ylläpito tulee, sen osaavat omistajat kertoa, enkä halua edes arvailla. Osat, jotka ovat yhteisiä 105-sarjan Alfojen kanssa, ovat suhteellisen edullisia tai eivät ainakaan kohtuuttoman kalliita. Muut osat voivat maksaa huomattavasti enemmän. Montrealin omistajat ovat järjestäytyneet kv. kerhoksi, mistä on varmasti paljon hyötyä mm. varaosa-asioissa, kuten Entusiastista olemme voineet lukea.
Mitä sellaisen moottoriremppa maksaa. Classic Carsin mukaan AM V8:lla hintaa kertyy 9-13.000 – puntaa! Kannattaa varmasti hankkia ainakin tekniikaltaan hyvä yksilö.
Montrealissa ei varmastikaan ole kamalinta ajo-ominaisuudet, vaan mahdolliset korjauskustannukset. Ristimmekö sen siis sittenkin Kamala-Antin mieliksi kamalaksi Alfaksi:)?
Vastaukset 8
Vanhimmat
miten vain, toisista classic Chevyt (55-57) ovat vakioina erinomaisen hyviä ajettavia ja itäautot "rautaa", mistä sitä nyt sitten tykkää. Olen itse seurannut Montreal omistajien ajonautinto-ongelmia sivusta, sitä, kuinka ylietupainoisen auton keula käyttäytyy tai mitä ihmettä kaarreominaisuuksille voi tehdä. Onneksi jenkkiharrastajat ovat painineet samojen ongelmien kanssa aina, joten apua löytyy, jos ei välitä pitää autonsa alustaa vakiona mm. iskareiden osalta. Montreal on kovin kaunis, mutta siitähän kaikki johtuukin, kai muistat mallin syntyhistorian = Dinon ja Porchen kilpailijaksi luotu konseptiauto maailmannäyttelyyn erikoisilla kuorilla, V8:lla ja liikuteltavuuden takia Berlinan alustalla (mulla on sekä 2000:n että Montrealin koripiirustukset ja rakenteiden yhdennäköisyys on huima!), joka oli myyntimiesten innokkuuden takia pakko työntää markkinoille puolessa vuodessa. Toisaalta pitää muistaa, että puhutaan 60/70-luvun taitteen autoista, joten jo yksistään jumalattoman tehon takia pienet puutteet ymmärtää, ainakin, kun vertaa muihin aikansa superautoihin.
Itse ostaisin mielummin 33 stradalen Bertonen/Pininfarinan futuristisilla koreilla. ;)
GTV:stäkin on olemassa V8 versio alla linkki. Eikös voisi sanoa että Montreal on ainoa sarjatuotannossa ollut V8 Alfa, tota 33:sta ei sarjatuotantoautoksi voi sanoa.
http://www.kuehnen.de/Alfetta_GT_Club/Navigation/GTV8/gtv8.html
Tällä linkillä kuvia ja tietoa myös katuversiosta.
http://www.alfetta-gt.de/
No jo on aikoihin eletty! Montreali kamala ajettava? Ja samassa hengenvedossa Kamala Antti on niin tohkeissaan Giuliasta. No joo, onhan se eri hintainen ja keveydestä johtuen siedettävä ajaa, mutta kuitenkin. Mihinköhän 70-luvun urheiluautoon se Kamala Antti vertaa?
Varaosien hinnat kyllä hieman ihmetyttää, etujarrulevyt 320e/kpl. Oisko kellään jäänyt vanhaa levyä nurkkiin, pitäisi tarkistaa sopivuus ennenkuin tilaan uudet.
tästä soppa syntyi. Sanotaan nyt niin, että olen saanut kuulla muutamien Montreal-kuskien olevan pettyneitä auton ajo-ominaisuuksiin aiempiin Alfoihinsa verrattuna, niin ilmaisen itseäni teille riittävän lievästi?
Ajattelen lähinnä tuon ajankohdan koko superautotarjontaa, mukaanlukien jenkit ja kummallisuudet. Toki haluaisin itsekin minkä tahansa niistä omistaa, esim. Citroenin omistuksen alla tehdyn Boran (heh), mutta eivät nekään täydellisiä ole, eikö?
Mihin malliin jarrulevyä etsit? Mulla on useita käytettyjä Giulia/Berlina/GTJ/jne. 105-sarjan malleihin, ei tosin Montrealiin, heh, voidaan valita sulle yksi, jos niistä on apua.
Pitää ensiksi pyytää anteeksi, olit ehtinyt selvittää kantasi ennenkun ehdin lähettää oman mielipiteeni. Ei ollut tarkoitus niin aggressiiviseen kirjoitukseen, lipsahti, olen pahoillani. Juu nyt etsin nimenomaan Montrealin levyä koska saamieni tietojen perusteella ne menis suoraan 1.3 olka-akselille ja siihen Ts:stä Brembon kaliberit niin johan jarrutehoissa löytyy. Tarkoitus mennä ensi kesänä alppien yli Gardajärvelle ja siinä touhussa tuuletetut levyt ovat poikaa. Ja kyllä ymmärrän että jonkun mielestä Montreal voi olla pettymys, pitää muistaa teho/painosuhde ja sen lisäksi kevyet autot ovat usein hauskempia ajaa.
Ensinnäkään montun V8 ei ole muuta kuin lohkon osalta yhdenmukainen tipo33 seen.
Esim. kampiakseli on 90 asteinen kun tipossa 180.
myös muitakin huomattavia eroja löytyy (kannet kokonaan jotka montussa on 1300 Nord ja taasen Tipossa Autodeltan kapeamallinen, 46 asteisilla imuvenoilla, Eri osia on myös männät, kiertokanget ja kampiakselin materiaali sekä nokat venttilinjouset etc etc.).
Polttoaine syöttökään ei ole ihmeellinen sehän on lisenssi-perkins dieselin jakopumppu kaksi pultattuna peräkkäin (sama löytyy nelosista yksinkertaisena ja 2.4 Perkinsistä).
Muu auton tekniikka on sangen alkeellista ja alimitoitettua (erityisesti jarrut ja taka-akselin ripustus mikä esim. kilpaa-ajessa tulee erittäin nopeasti esille 105 sarjassa)
Mielestäni 190hv Bertonea voi hyvin verrata Monttuun, sillä erolla että ensimmäisen mutkan jälkeen Bertonea ei näy.
Mitä taasen hintakehitykseen tulee niin pyytää saa mitä vaan mutta hinta jolla VOO-500 myytiin oli 140 th Fmk entisen omistajan mukaan.
Markkinoilla on Suomessakin monttuja ollut 12K€ stä alkaen.
Asukaslukummekin nähden Montrealeja on paljon (5-6 kpl) joten sekin kertoo auton statuksesta esim AM V8 Vantageen kaiken.
JA AM polttaa iloisesti kumia Tarvittaessa.
Mielestäni on turha verrata sarjatuotettua bulevardisporttia todelliseen superautoon.
Tai edes Alfaa Merkkinä esim. johonkin eksoottisempaan varsinkaan 70 luvulta lähtien jolloin Alfa vajoi siihen mitä se on nyt (Etuvetoisia neliovisia tilaihmeitä).
O Tempores O morales....
Montrealissa ei ole muuta erikoista kuin muotoilu ja Hyvä onkin mutta vastaavia italiasta löytyy pilvin pimein muutenkin, esim Intermeccanica Spider,Iso Rivolta,Iso Lele,Maserati Mistral etc etc. yhteistä kaikille on alustaratkaisut jotka halpoja..joissain on tosin 7 litraa Corveten kasia keulilla joten suorituskykyä löytyy siltä osin mykistyttävästi.(kun painoakin 2-300 kg vähemmän)(ennenkuin joku takretuu Alfan V8sin kilpa-historiaan niin kannatta miettiä ainakin jos vertailussa on esim Chevroletin MkIV isolohko pikkulohkosta puhumattakaan....)
Alfa on ollut vuodesta 1953 sarjatuotteita myyvä autotehdas jonka kilpa ja prototyyppiosasto on vain ollut enemmän edukseen muita vastaavia merkkejä verratessa, ei sen ihmeelisempää...ja joskus niistä on myös tullut tuotantoon asti eteneviä yksilöitä, tänä päivänä taasen muut ovat kirinneet segmentin kiinni ja menneet ohi (BMW &Audi& Saab ja viimeksi Volvo)
Toki Merkissä on (ollut) taikaa mutta sanoisin että se loppui suomessakin kilparadoilla 1986 kun viimeinen GTAj maasta lähti, senkin maahantoi yllä mainittu Montrealin edellinen omistaja jota turhaan useat Alfa piireissä kritisoi mielestäni PELKÄSTÄÄN kateudesta...mieshän toi myös 5kpl valmistetun 1900 16v GTAn suomeen 1979 ja jos hänestä olisi kiinni ollut niin GTAt molemmat olisivat edelleen Suomessa, toiset vaan eivät pitäneet suullisesta lupauksestaan kiinni..)
Siinä myös yksi syy että Montreal jäi suomeen...ulkomaille myynti oli liikuttavan liki.
olen kanssasi melko pitkälle samaa mieltä. Kuitenkin 105 sarjan autot ovat asianmukaisessa kunnossaan ollessaan hyvin kivoja pelejä. Monte on kuitenkin varsin eksoottinen mutta valitettavasti rahat loppuivat Alfalta kehitystyössä kesken ja malli tuli tuotantoon vähän äkkiä, vaikkakin sitä odotettiin tuotantoon aika kauan. Alfat on kivoja! :)