Eli tänään tuli nähtyä Sormusten Herran kakkososa, maailman ensi-illassa. Alkuun sanottakoon että elokuva oli (jälleen) vähintäänkin elämys käydä katsomassa ensimmäisten joukossa. Fiilis oli jotenkin maaginen.
Puidaanpa ne hyvät puolet ensin. Eli ainakin ohjaus ja leikkaus toimivat erittäin hyvin; tapahtumien kuljettamisessa ei tuntunut liika kiire vaikka eteenpäin vietiinkin kolmea eri tarinaa samanaikaisesti. Muutenkin elokuvassa oli alkuosiossa miellyttävän paljon dramatiikkaa ja henkilökuvia.
Näyttelijöistä mainittakoon Viggo Mortensen joka tällä kertaa onnistui tuomaan Aragorniin tiettyä sävyä, päinvastoin kuin Fellowshipissä, jossa hän oli mielestäni liian vaisu ja etäinen hahmo. Aragornin olisi melkein voinut sanoa päähenkilöksi tässä elokuvassa (tai Klonkku joka sai myös paljon huomiota osakseen).
Eli erikoisefekteistä, ne olivat mitä mainioimmat ja erityisesti Klonkku/Smeagol joka oli aivan älyttömän hyvin tehty. Jotain hämääviä kohtia oli mutta varsinkin suurissa taistelukohtauksissa (joita oli todella paljon loppua kohden), efektit pääsivät omaan osaansa. Ainoa miinus oli mielestäni Entit, nuo kävelevät puuolennot.
Mitä pahaa pitäisi sanoa ? No suurin ongelma oli tiettyjen roolihahmojen väkinäinen käyttö (ykkösosasta kotoisin olevia henkilöitä) sekä juonenkäänteet jotka oli muutettu oleellisesti alkuperäismateriaalista eli Tolkienin kirjasta. Lopussa varsinkin oli muutamia todella ihmeellisiä vetoja Jacksonilta, mutta annettakoon ne anteeksi sillä ne tavallaan toimivatkin.
Mutta suurin ihmetys oli Helmin Syvänteellä käydyssä taistelussa jossa käytettiin yllättävän nykyaikaista sodankäyntiin liittyvää asetta. No, käykää katsomassa (tai jos olette nähneet trailerin niin tiedätte jo mistä puhun).
Kaikin puolin leffa oli mahtava; loputon visuaalinen ylistys joka pesi ykkösosan helposti niissä puitteissa. Toisaalta Fellowship ja Two Towers ovat melko paljon kaksi eri elokuvaa, kummassakin on omat teemansa ja tunnelmansa.
Lähdettyämme salista elokuvan päätyttyä, matkalla pois Tennispalatsilta kuulinkin monien vähän pettyneiden ja vihaisten nuorten naisfanien kommentteja. Ilmeisesti elokuvan raaka sodankäynnin kuvaus ei sopinut kaikille.
Tähtien antaminen onkin nyt erityisen vaikeaa, puolikkaita kun en anna. Eli kolme tai neljä tähteä mutta jos valinta pitäisi tehdä, niin pakko se on neljä olla. Ei tämä nyt niin keskinkertainen ollut.
**** / *****
Puidaanpa ne hyvät puolet ensin. Eli ainakin ohjaus ja leikkaus toimivat erittäin hyvin; tapahtumien kuljettamisessa ei tuntunut liika kiire vaikka eteenpäin vietiinkin kolmea eri tarinaa samanaikaisesti. Muutenkin elokuvassa oli alkuosiossa miellyttävän paljon dramatiikkaa ja henkilökuvia.
Näyttelijöistä mainittakoon Viggo Mortensen joka tällä kertaa onnistui tuomaan Aragorniin tiettyä sävyä, päinvastoin kuin Fellowshipissä, jossa hän oli mielestäni liian vaisu ja etäinen hahmo. Aragornin olisi melkein voinut sanoa päähenkilöksi tässä elokuvassa (tai Klonkku joka sai myös paljon huomiota osakseen).
Eli erikoisefekteistä, ne olivat mitä mainioimmat ja erityisesti Klonkku/Smeagol joka oli aivan älyttömän hyvin tehty. Jotain hämääviä kohtia oli mutta varsinkin suurissa taistelukohtauksissa (joita oli todella paljon loppua kohden), efektit pääsivät omaan osaansa. Ainoa miinus oli mielestäni Entit, nuo kävelevät puuolennot.
Mitä pahaa pitäisi sanoa ? No suurin ongelma oli tiettyjen roolihahmojen väkinäinen käyttö (ykkösosasta kotoisin olevia henkilöitä) sekä juonenkäänteet jotka oli muutettu oleellisesti alkuperäismateriaalista eli Tolkienin kirjasta. Lopussa varsinkin oli muutamia todella ihmeellisiä vetoja Jacksonilta, mutta annettakoon ne anteeksi sillä ne tavallaan toimivatkin.
Mutta suurin ihmetys oli Helmin Syvänteellä käydyssä taistelussa jossa käytettiin yllättävän nykyaikaista sodankäyntiin liittyvää asetta. No, käykää katsomassa (tai jos olette nähneet trailerin niin tiedätte jo mistä puhun).
Kaikin puolin leffa oli mahtava; loputon visuaalinen ylistys joka pesi ykkösosan helposti niissä puitteissa. Toisaalta Fellowship ja Two Towers ovat melko paljon kaksi eri elokuvaa, kummassakin on omat teemansa ja tunnelmansa.
Lähdettyämme salista elokuvan päätyttyä, matkalla pois Tennispalatsilta kuulinkin monien vähän pettyneiden ja vihaisten nuorten naisfanien kommentteja. Ilmeisesti elokuvan raaka sodankäynnin kuvaus ei sopinut kaikille.
Tähtien antaminen onkin nyt erityisen vaikeaa, puolikkaita kun en anna. Eli kolme tai neljä tähteä mutta jos valinta pitäisi tehdä, niin pakko se on neljä olla. Ei tämä nyt niin keskinkertainen ollut.
**** / *****
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tosiaan; visuaalisuudesta täysi 10, henk. koht. pidin elokuvan painosuhdetta oikeana, taisteluita kuuluukin loppua kohden olla, sotahan alkoi(!?). Samoin elokuvan aikana erinäisten pikkukahakoiden suuri määrä kuvaa tehokkaasti tilanteen eskaloitumista kohti täysimittaista sotaa, josta Helmin syvänteen taistelu on ensimmäinen.
Oulussa poistuvan yleisön kommentit olivat moninaisia, suurin osa oli kuitenkin aivan hiljaa kunnes astuimme ulos ja joku sanoi; "pirun kylmä tuuli, missä se auto on?". Toisin sanoen, suurimmalle osalle massaa keskustelu käytiin vasta kotona / autossa matkalla kotiin. Omalla porukalla kävimme läpi juuri nuo samat asiat; visuaalisuus, Klonkku, onnistunut ohjaus- ja leikkaustyö (lukuunottamatta erästä kohtaa, jonka tökeryyden alkuperästä ei ottanut selvää, elokuvan katsoneet tietävät mitä kohtaa tarkoitan saattaa liittyä kelanvaihtoon tjsp.) sekä viimeisenä entistä laihemmat roolit. Tosin jos ajatellaan elokuvia sarjana, ensimmäisen osan tarkoitus on useimmiten esitellä roolihahmot, seuraavissa osissa sitten syventää hahmokuvausta. Nyt kun kyseessä on trilogia, näyttää siltä, että ensimmäinen osa esittelee hahmot ja maailman, toisessa osassa pääpaino on tilannekuvauksessa, ja ehkäpä kolmannessa osassa (kun tilanne käy jo epätoivoiseksi, jonka odotusta oli jo tässä elokuvassa) hahmokuvaus syventyy.
Klonkusta vielä sen verran että harvoin on virtuaalihahmo aiheuttanut niin paljon sympatiaa /sääliä ja inhoa yhtäaikaa. Välittyipä Klonkun tuskainen olokin jossain määrin itseen.
Jos tähtiä pitäisi jakaa; ****½ / *****
moi, itse kävin katsomassa leffan, en oikein pitänyt - liikaa sotia ja taisteluita ainakin se helmin taistelu on kökkö, entit oli tökeröitä, melkein kuin 80luvun trikkejä ;-)
mutta täytyypi sanoa että kirjaa se melko hyvin seurasi - pidän kirjaakin sitä 2tornia sellaisena väliteoksena joka on ollut pakko kirjoittaa että on saatu tarina aukottomaksi, mutta muuten toi oli tollaista kipikipi tonne päin ja taistelu tuolla toinen kriisi täällä ja ei oikein sellaista järkevää puuhaa ...
sillä lippujen hinnat ovat ehkä hieman ehkä HIEMAN liian kalliita. kankaalta katsottuna kaikkia näyttää suurelta ja erilaiselta. sekin on vaan tottumiskysymys miten haluaa elokuvansa katsoa. minä taidan siis jättää elokuvan vasta dvd:lle. juh näi o näreet ja muutki männynkävyt.
Tohon en viitsi edes kommentoida...
Ja sun mielestä dvd-elokuvat ovat sitten kohtuuhintaisia vai?
LOTR I eka dvd setti oli aivan turhaa rahastusta, sama todennäköisesti tapahtuu LOTR II kanssa, ekaks dvd ja pienet spessut ja muutaman kuukauden kuluttua koko paketti kalliimmalla. Kaupallisuus vi***aa, mutta onneksi se ei heikennä trilogian arvoa itsessään.
ne o vieläki kalliimpia jos lisää vielä siihe leffalipun hinnankin. ja kun sitä ajaa lähimpään teatteriin eestaas sellaset 130 kilometriä nii eipä paljoa kannata lähtee kattoo mitään elokuvaa vaik ois kuinka hyvä ja hieno tahansa.
hyvin selviää ilmankin.
No nyt alan ymmärtämään miksi muuttoliikenne pääkaupunkiseudulle on niin suurta =)
Aragornin nousu "pääosaan" on täysin oikeutettua, ja seuraavassa osassa täysin päivänselvää. Nimikin sen jo sanoo =)
Kun lukee Kaksi Tornia elokuvasta irronneet kommentit, niin saa aika hyvän kuvan itse elokuvasta. Saruman pohjusti ketjun hyvin, ei siihen juuri lisäämistä ole. Tosin itse pidin kovasti Enteistäja minusta niiden osalta elokuva toimi hyvin. Sen sijaan Klonkku tuntui välillä kovasti päälle liimatulta, etenkin monologissaan.
Kaksi tornia on hyvä elokuva, siinä määrin visuaalista ilotulistusta, että vaatinee myös useamman katselukerran niin kuin Sormuksen Ritaritkin vaati.
Jos piti Sormuksen ritareista, niin Kaksi torniakin miellyttänee. Samanlaisesta laadukkaasta fantasiaelokuvasta on kyse ja mihinpä se muuttuisi, kun tekijätiimi on sama. Itse nautin elokuvasta täysin rinnoin. Hienoa visuaalista silmäniloa tarjottiin alusta loppuun. Jos pisteyttää pitää, niin 9 olisi antamani arvosana.
Loppukaneettina sanottakoon, että Se Mordorin silmä muistuttaa kyllä kovasti jotakin ihan muuta kuin silmää, minkä joku ääneen sanoikin.