hunnut

huntuja käytetään edelleen, ehkä vähemmän kuin vielä -80 luvulla, mutta käytetään kuitenkin.

hunnun alkuperä on pakanallinen, ei niinkään uskonnollinen. huntu suojasi morsianta, ettei pahasilmä pääse tätä koskettamaan. sama tehtävä oli morsiusneidoilla, useampi samantyylisesti pukeutunut nainen kulki vihkipaikalle, ettei paha olisi erottanut kuka on aito morsian.

myöhemmin huntua käytettiin siksi, ettei sulhanen olisi nähnyt morsianta ennen avioliiton virallistamista. avioliitot olivat sukujen järjestämiä ja morsiuspari ei välttämättä koskaan ollut tavannut toisiaan ja jos morsian ei olisi ollut sulhaselle mieleen, olisi voinut käydä niin, että sulhanen olisi karannut vihkitilaisuudesta tai kieltäytynyt muuten ottamasta morsianta. huntu oli myös niin paksu, ettei morsiankaan sen läpi nähnyt sen kummemmin sulhastaan ja siksi myös morsiamen saattaja oli välttämätön (vrt. isä luovuttaa tyttären).

vasta myöhemmin, uskonpuhdistuksen jälkeen, huntu alkoi merkitsemään puhtautta ja neitseellisyyttä, kuten myös myrttiseppele, joka on morsiuskimpun esikuva.