Viimeaikaisista tutkimuksista olemme saaneet lukea, että hallitus on voimakkaasti ajanut työvoiman siirtoa pääkaupunkiseudulle. Keskustalaisen pakkosiirron vastapainoksi ollaan EU:n myötävaikutuksella saatu luotua työpaikkoja tyhjentyvälle maaseudulle. Liki 100 uutta työpaikkaa on nyt syntynyt härmänmaalle. Samaista EU:sta vastustetaan henkeen ja vereen kyseisellä alueella. Keskustalainen politikointi härmänmaallakin on ihmisten työpaikkoja tärkeämpi asia.
09.08.2006 :: Härmät
EU-hankkeilla luotu vajaa sata työpaikkaa Härmänmaalle
Euroopan unionille alueiden kehittäminen on yksi tärkeimmistä toimintalohkoista. Härmien ihmisten elämässä tämä työ on näkynyt, kun EU-rahaa on saatu eri hankkeisiin. Tällaisia ovat voineet olla esimerkiksi kylän yhteisen kokoontumispaikan tai virkistysalueen rakentaminen.
Hankkeiden synnyttämisestä ja rahanjaosta huolehtivat seutukunnalliset kehittämisyhdistykset, joita löytyy Suomesta 58 kappaletta. Härmien alueella tämä yhdistys on Aisapari, joka palvelee sekä Härmänmaan että Järviseudun asukkaita.
Euroja 2,4 miljoonaa
Aisaparin tiedottajan Henna Topparin ja hankeneuvoja Eeva Arpalan mukaan Härmänmaalle on viimeisen seitsemän vuoden aikana (ohjelmakausi 2000-06) tullut kehittämisrahaa noin 2,4 miljoonaa euroa.
Rahalla on rakennettu esimerkiksi ratsastusreittejä ja tiivistetty Härmänmaan museioiden yhteistyötä. Kaksikon mukaan summalla on edistetty myös työllisyyttä ja yrittäjyyttäkin.
– Äskettäin julkaistun sosiaalisen tilinpäätöksen mukaan viime vuoden kesäkuun loppuun mennessä alueelle oli syntynyt 80 uutta työpaikkaa, Toppari kertoo.
EU-rahaa on ollut tarjolla yrityksillekin. Leader-ohjelmasta on voinut hakea ja saada euroja koneinvestointeihin tai tuotekehittelyyn.
– Yleensä koneiden hankintaan on rahaa saanut, jos toiminta on tällä tavoin laajentunut. Yksi tärkeä kriteeri on ollut se, että hanke luo uudenlaista toimintaa alueelle, Arpala selvittää.
Aisapari tekee uutta ohjelmaa
Euroopan unionin ohjelmakausi vaihtuu vuodenvaihteessa. Aisapari valmistelee uutta toimintasuunnitelmaa, kehittämisohjelmaa, seuraavien seitsemän vuoden ajalle.
– Alueen ihmiset, yhteisöt ja muut tahot voivat kommentoida ohjelmaa ja antaa näkemyksiään syyskuuhun asti. Uuden kauden teemana on alueen elinkeinojen, hyvinvoinnin ja vetovoiman lisääminen, kaksikko kertoo.
Aisaparin ry:n jäsenistön muodostavat tällä hetkellä toimialueen yhdeksän kuntaa, 56 yhdistystä ja 279 yksityistä henkilöä.
TK
09.08.2006 :: Härmät
EU-hankkeilla luotu vajaa sata työpaikkaa Härmänmaalle
Euroopan unionille alueiden kehittäminen on yksi tärkeimmistä toimintalohkoista. Härmien ihmisten elämässä tämä työ on näkynyt, kun EU-rahaa on saatu eri hankkeisiin. Tällaisia ovat voineet olla esimerkiksi kylän yhteisen kokoontumispaikan tai virkistysalueen rakentaminen.
Hankkeiden synnyttämisestä ja rahanjaosta huolehtivat seutukunnalliset kehittämisyhdistykset, joita löytyy Suomesta 58 kappaletta. Härmien alueella tämä yhdistys on Aisapari, joka palvelee sekä Härmänmaan että Järviseudun asukkaita.
Euroja 2,4 miljoonaa
Aisaparin tiedottajan Henna Topparin ja hankeneuvoja Eeva Arpalan mukaan Härmänmaalle on viimeisen seitsemän vuoden aikana (ohjelmakausi 2000-06) tullut kehittämisrahaa noin 2,4 miljoonaa euroa.
Rahalla on rakennettu esimerkiksi ratsastusreittejä ja tiivistetty Härmänmaan museioiden yhteistyötä. Kaksikon mukaan summalla on edistetty myös työllisyyttä ja yrittäjyyttäkin.
– Äskettäin julkaistun sosiaalisen tilinpäätöksen mukaan viime vuoden kesäkuun loppuun mennessä alueelle oli syntynyt 80 uutta työpaikkaa, Toppari kertoo.
EU-rahaa on ollut tarjolla yrityksillekin. Leader-ohjelmasta on voinut hakea ja saada euroja koneinvestointeihin tai tuotekehittelyyn.
– Yleensä koneiden hankintaan on rahaa saanut, jos toiminta on tällä tavoin laajentunut. Yksi tärkeä kriteeri on ollut se, että hanke luo uudenlaista toimintaa alueelle, Arpala selvittää.
Aisapari tekee uutta ohjelmaa
Euroopan unionin ohjelmakausi vaihtuu vuodenvaihteessa. Aisapari valmistelee uutta toimintasuunnitelmaa, kehittämisohjelmaa, seuraavien seitsemän vuoden ajalle.
– Alueen ihmiset, yhteisöt ja muut tahot voivat kommentoida ohjelmaa ja antaa näkemyksiään syyskuuhun asti. Uuden kauden teemana on alueen elinkeinojen, hyvinvoinnin ja vetovoiman lisääminen, kaksikko kertoo.
Aisaparin ry:n jäsenistön muodostavat tällä hetkellä toimialueen yhdeksän kuntaa, 56 yhdistystä ja 279 yksityistä henkilöä.
TK
Vastaukset 9
Vanhimmat
Eihän Suomeen saatu EU-raha ole muuta kuin osa täältä Brysselin maksetuista, suomalaisilta veronmaksajilta kootuista rahoista.
mieltä.ja kaikenmaailman maataloustuet kaikilta pois.ketään hyysätä yhtähyvin ku jyväjemmareita. tuli satoa tai ei niin muut maksaa. varsinaista yrittämistä et tuli satoa tai ei niin eurot juoksee tilille joka tapauksessa. saavat taas talvet maata peukaloita pyöritellen ja tuet juokse.
Ai ei hyysätä vai?
Satutko tietämään, että esim. Nokia saa valtiolta huikeita summia tukea tuotekehitykseen vuosittain, vaikka tekee mieletöntä tulosta maailmalla. Myös muut hyvin pärjäävät yritykset saavat yhteiskunnan tukea erilaisiin projekteihinsa ja tuotekehittelyynsä.
Se vain tuppaa olemaan niin, että tämän maan katkera demarisiipi ei näe muuta kuin maataloustuen. Oikeastihan siinäkin on kyse tuesta tuottajalle, sillä ilman tukea perunakilo maksaisi todellakin enemmän kuin 65 senttiä.
Ottakaa laput silmiltänne. Kyllä tässä yhteiskunnassa tuetaan paljon, paljon muutakin kuin maatalousyrittäjää!!
tarvitse sitten hyysäätä, kun saan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, ei tarvitse tehdä mitään? Vain joka kolmen kuun välein käydä kirjautumassa työvoimatoimistossa!
Lisäksi noitten suurteollisuudelle syydettyjen tuotekehtitys- ja tutkimusavustusten työllisyysvaikutukset ovat olleet olemattomat, osin jopa miinusmerkkiset.
Vuorineuvosten sossuksihan tuota järjestelmää myös kutsutaan. Aiheellisesti.
"Rahalla on rakennettu esimerkiksi ratsastusreittejä ja tiivistetty Härmänmaan museioiden yhteistyötä."
Tuo onkin valtavan tuottavaa työtä? :)
Hei kuule Wiljami! Tiedätkö mitä yhteistä on "EU-rahalla" ja veronpalautuksilla?
Brysselin kautta kierrätettyä suomalaista verorahaa tuhlataan suunnattomat määrät kaiken maailma hankevetäjien ja projektinjohtajien ynnä muiden tyhjäntoimittajien palkkoihin ja näiden turhiin projekteihin.
Kyllä Lipponen vain oli oikeassa todetessaan EU:n olevan sosialidemokraattinen projekti :)
Jopa ylihärmäläishitsari heräsi. Tuon EU-rahan suhteenhan yhteistä on, että samasta kassasta sitä on maksettu kuin EU:n maataloustukikin. Miksikös teikäläiset vänkäävät lisää rahaa maataloustukeen, vaikka artikkelissa mainittua rahaa kutsutte tuhlaukseksi? "Mikä mulle annetaan ei ole riittävästi. Mitä muille annetaan on tuhlausta".
Varmaan noilla rahoilla saadaan ihan yhtä pysyviä työpaikkoja kuin maatalousteenkin. Kuinkas kävis molempien jos veronmaksajien avustukset lopetettaisiin? Hih hih...
Jokos sinussa on miestä sanoa kuulutko liitton vai et? Kaikkihan sen vastauksen tietää, mutta se olis niin nautinnollista kuulla ylihärmäläisen kepulaishitsarin suusta! Hih hih.... :-D (Mä kuulun liittoon, mä kuulun liittoon, ja pelkää en!)
EU-hankkeiden suurin hyöty on se, että niiden ansiosta myös erilaiset museon kaltaiset humanististieteelliset ja virkistykselliset hankkeet saavat rahoitusta aivan toisessa määrin kuin entisaikaan. Suomessa ei perinteisesti ole arvostettu muuta kuin ns. tuottavaa työtä.
Ensisijaisesti hankkeet työllistävät projektipäällikköinä ja -sihteereinä epäkäytännöllisiä ihmisiä, joilla vapailla markkinoilla on vaikeuksia työpaikan saannissa. Työsuhteen pituus on tavallisesti puolesta vuodesta vuoteen. Heidän lisäkseen hankkeet työllistävät usein ainakin muutamiksi viikoiksi ruumiillisen työn tekijöitä.
Kun nämä työsuhteet muutetaan miestyövuosiksi, saadaan ihan hyviä lukuja hankkeiden työllistävästä vaikutuksesta. Sitä paitsi, onhan pätkätyökin parempi asia kuin työttömyys.
Sen sijaan vakituisia työpaikkoja hankkeiden ansiosta ei juurikaan tule, kuten tuostakin jutusta voi päätellä. Tai ainahan voi sellaista kuvitella. Itsekin projektisihteerinä toimineena kuitenkin tiedän, että hankkeen myönteisiin vaikutuksiin kirjataan varsinkin hakuvaiheessa yliammuttuja ja epämääräisiä työllisyysvaikutuksia.
Esimerkiksi kun hankkeen vakuutetaan lisäävän paikkakunnan matkailua, vedetään hatusta joku luku matkailijoiden määrästä ja sitten tehdään vielä karkeampi arvio siitä, kuinka nuo matkailijat lisäävät vanhojenkin palvelujen kysyntää ja edelleen työvoiman lisätarvetta. Eikä kukaan pysty jälkeenpäinkään arvioimaan - eikä viitsi edes tarkistaa - lisääntyikö työvoiman tarve oikeasti satunnaiskävijöiden ansioista, mikäli matkailijamäärä yleensäkään lisääntyi.
Mutta kaiken kaikkiaan EU-hankkeet ovat hyvä asia. Brysseliin ohjatut verorahat ohjautuvat kohteisiin, joita Suomessa ei ennen tuettu. Nuo kohteet ovat usein lähempänä maaseudun asukkaita kuin Suomen perinteisessä sosialidemokraattisessa lääninhallintosysteemissä. Toinen hankkeiden ansio on, että monet työttömät merkonomit ja korkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyvät edes vähäksi aikaa kerrallaan.
Eikö nyt kuitenkin olisi parasta saada kaikki Brysseliin maksetut miljardit suomalaisten omaan käyttöön?