Minulla on tuntuu olevan itselläni taipumusta mustavalkoiseen ajatteluun: joko onnistun jossain tai sitten kaikki on päin helvettiä. Seurusteluelämä, opiskelu, työ jne.. kaikessa tuntuu jumittavan ja ahdistavan joku asia.
Kaikkea leimaa kuitenkin sama tunne: en ole tyytyväinen itseeni ja saavutuksiini. Tunnen itseni jatkuvasti jollain saraa kakkosluokan ihmiseksi, arvottomaksi, mitättömäksi ja surkeaksi.
Ehkä osittain syynä on myös se, että minulla ei ole lainkaan ystäviä. Osittain tämä on varmaan ujouteni syytä. Pääni sisälle on siksi rakentunut oma pikku maailma, jossa kuvittelen itseni parhaimpaan mahdolliseen asemaan. Tarvitsisin osviittaa elämääni, mutta miten sitä oikein voisi saada? Miten lähteä rakentaa elämää tyhjästä? Jos minulla onkin kaikki hyvin, niin miten muuttaa asenteitaan niin, että voisi tuntea itsensä tyytyväiseksi?
Olen vasta parikymppinen, mutta jotenkin on alkanut vuosien saatossa tuntumaan siltä, että tämän hetkinen tilanne on paras mahdollinen. Jos näin on, niin eipä tulevaisuus näytä kovin valoisalta ja jonkinlaiseen lopulliseen ratkaisuun päädynkin viimeistään kolmekymppisenä. :(
Kaikkea leimaa kuitenkin sama tunne: en ole tyytyväinen itseeni ja saavutuksiini. Tunnen itseni jatkuvasti jollain saraa kakkosluokan ihmiseksi, arvottomaksi, mitättömäksi ja surkeaksi.
Ehkä osittain syynä on myös se, että minulla ei ole lainkaan ystäviä. Osittain tämä on varmaan ujouteni syytä. Pääni sisälle on siksi rakentunut oma pikku maailma, jossa kuvittelen itseni parhaimpaan mahdolliseen asemaan. Tarvitsisin osviittaa elämääni, mutta miten sitä oikein voisi saada? Miten lähteä rakentaa elämää tyhjästä? Jos minulla onkin kaikki hyvin, niin miten muuttaa asenteitaan niin, että voisi tuntea itsensä tyytyväiseksi?
Olen vasta parikymppinen, mutta jotenkin on alkanut vuosien saatossa tuntumaan siltä, että tämän hetkinen tilanne on paras mahdollinen. Jos näin on, niin eipä tulevaisuus näytä kovin valoisalta ja jonkinlaiseen lopulliseen ratkaisuun päädynkin viimeistään kolmekymppisenä. :(
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eiköhän suurin osa ihmisistä tunne juuri noin?
Voisin kirjoittaa kuinka paljon hyvänsä asiasta, mutta en tiedä, jaksaisitko lukea ja voisi olla, että kirjoittaisin omilta viitekehyksiltäni.
Teen sen puolesta yksinkertaisia kysymyksiä, joihin voisit etsiä omia vastauksiasi. Voisit kirjoittaa itsellesi vastaukset mietelausemuodossa ja preesensissä.
1.) Ajattele, mitä katuisit eniten kuolinvuoteellasi, että et ollut tehnyt elämäsi aikana. (vastaus preesensissä, esim: Minä teen hienoja suorituksia maailmanrauhan hyväksi. tms)
2.) Nyt ja täällä, mistä olisi parasta alkaa?
(vastaus preesensissä, esim: Minä olen aina kiltti ja ystävällinen kaikille. tms.)
Et tarvitse oikeastaan montaa muuta otsikkoa ajatuksillesi. Kun tiedät, mikä sinulle on tärkeintä, niin sen tekeminen tulee luistamaan. Mikään ei onnistu, jos ei motiivi ole oikea. Motiivin on oltava oikea SINULLE, koska se on sinun motiivisi.
Kun ryhdyt suorittamaan töitä, harrastuksia ja "muita tekoja, joita tunnet olevasi motivoitunut tekemään, niin älä kerro ideoistasi kellekään, tai tee se ainakin vain kaikkein läheisimälle ja luotettavimmalle ystävällesi. Toiset ihmiset voivat häiritä ajatuksiasi. Ihmisillä on aina omia neuvoja annettavissa, jotka ovat oikeastaan soveltuvia vain heille itselleen. Se voi häiritä tai pahimassa tapauksessssa vaikuttaa sinuun niin, että menetät makusi koko ajatukseen.
Valitse itse, tekojesi tulokset tulevat kertomaan toisille, mitä olet suorittanut. Ei tarvitse tehdä selostusta aikeistaan kellekään.
Muista, että ihminen voi valita väärin. Kertyvän kehityksen mukana voivat vanhat valinnat vaikutttaa epäkiinnostavilta. Voikinolla, että sillooin on sopiva ajanakohta tehdä uusi valinta. Ei saa koskaan katua aikaisempia valintojaan. Niillä oli paikkansa sen aikaisessa kehityksessä. Yksinkertaisesti sanottuna tässä maailmassa on sillä tavalla, että kun YHTÄ loppuu tai LAKKAA, niin alkaa a i n a TOISTA JA UUTTA. Tämän päivän valinnat eivät olisi olleet mahdollisia, jos aikaisemmat valinnat eivät olisi tuoneet meitä näin pitkälle, tähän pisteeseen, jossa nyt ja täällä päätämme valita uudestaan.
ÄLÄ ANNA TOISTEN VALITA ELÄMÄNTEHTÄVÄÄSI! Kuuntele sisäänpäin. Siellä on vastauset kysymyksiisi! Mitä SINÄ tahdot elämältäsi? Mene ulos maailmaan ja suorita se!
Loistavaa, tämä teksti teki hyvää ainakin minulle :)