Halonen, YK

ja Nato kirjoitti:

Halonen on tällä erää valmis tukemaan suomalaissotilaiden lähettämistä Libanoniin kuolemaan, kun sille on YK:n tuki. "YK" tuntuu muodostavan Haloselle elämääkin maagisemman kirjainyhdistelmän, johon vetoamalla voi pyhittää päätöksen kuin päätöksen, oli kyse sitten suomalaisten joukko-osastojen aktiivisesta lähettämisestä kansainvälisiin kriisipesäkkeisiin tai Suomen kansallisen turvallisuuden ja maanpuolustuksellisen koskemattomuuden turvaamisen passiivisesta laiminlyönnistä vastustamalla sotilaallista liittoutumista länsimaisten demokratioiden kanssa.

Halosen alkujaan jyrkän kielteinen kanta Suomen osallistumiseen EU:n nopean toiminnan joukkoihin juonsi juurensa siitä, ettei niiden lähettämiseen kansainvälisiin rauhanpakottamis/-turvaoperaatioihin vaadita YK:n mandaattia. Samalla perusteella hän vastustaa Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon. Tilanne on absurdi, koska YK:n paljon puhutut mandaatit syntyvät vain, jos YK:n turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenistä - Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Venäjä ja Kiina - yksikään ei käytä veto-oikeuttaan. Tämä tarkoittaa, että:

- demokratian, vapauden ja ihmisoikeuksien mallimaat Venäjä ja Kiina päättävät veto-oikeutensa puitteissa siitä, mitkä ihmisoikeusrikkomukset, demokratian loukkaukset ja yksilöihin/kansanryhmiin kohdistuvat vainot ovat senlaajuisia, että kansainvälisellä yhteisöllä on velvollisuus puuttua tilanteeseen järeämmillä keinoilla kuin taloudellisilla pakotteilla;

- turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenistä ainutkaan maa ei ole puolueeton. Venäjä käytti YK:n turvallisuusneuvostossa veto-oikeuttaan, kun käsiteltiin mahdollista interventiota Kosovoon. Syynä oli panslavistinen solidaarisuus serbejä kohtaan;

- YK:n mandaatit ovat sanahelinää, minkä Yhdysvallat ja Nato todistivat aloittaessaan Kosovon pommittamisen, vaikka Venäjä oli käyttänyt veto-oikeuttaan eikä sotaoperaatiolla niin ollen ollut YK:n mandaattia;

- että seuraava paradoksaalinen tilanne olisi mahdollinen, mikäli Naton sotaoperaatioille vaadittaisiin Halosen toiveen mukaan YK:n mandaattia: Venäjä päättäisi hyökätä balttilaisiin Nato-maihin. YK:n turvallisuusneuvostossa käytäisiin neuvotteluja siitä, saako Nato sotilaallisin keinoin puolustaa jäseniään Venäjän hyökkäystä vastaan. Venäjä käyttäisi veto-oikeuttaan, jolloin Venäjä voisi vapaasti marssia rajan yli ja orjuuttaa balttilaiset kansat, mikäli Nato päättäisi kunnioittaa YK:n mandaattia - tai tässä tapauksessa sen puuttumista.

Johtopäätöksiä voi vetää kolme:

1. Jos YK:ta palvottaisiin maailmanlaajuisesti Halosen elkein, muotoutuisi voimassa oleva moraali- ja oikeudenmukaisuuskäsite nykyistä selvästi vahvemmin mm. Venäjän ja Kiinan johtajiston aatemaailman mukaiseksi.

2. YK:n mandaatti on paradoksi, koska se edellyttää turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten yksimielisyyttä. Yksimielisyyteen pysyvät jäsenet voivat päästä vain, kun kenellekään ei millään muotoa ole omia pullia uunissa. Sellainen tilanne on äärimmäisen harvinainen ottaen huomioon, että pysyviin jäseniin kuuluvat mm. markkinatalouden mallimaa Yhdysvallat ja kommunistinen Kiina. Mielenkiintoista olisi myös tietää, miksi Halonen pitää mm. Venäjää ja Kiinaa kyvykkäämpinä arvioimaan maailmanlaajuisia moraalikysymyksiä kuin esim. Pohjoismaat..?

3. YK:n mandaatin orjallinen palvonta muodostaa kansainvälisoikeudellisen vastuuvapauslausekkeen: jos Libanoniin lähtö osoittautuu veriseksi virhearvioinniksi, presidenttimme voi vedota operaation saamaan YK:n mandaattiin. Suomen jättäytymistä Naton ulkopuolelle presidenttimme taasen voi ja täytyykin loogisen pakollisuuden sanelemana perustella sillä, ettei Suomi voi olla mukana sotilasliitossa, joka tarjoaisi Suomelle sotilaallista avustusta Venäjän mahdollisen hyökkäyksen alla, kun Venäjä sen veto-oikeutensa puitteissa nimenomaisesti olisi kieltänyt.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä