luonnehäiriö ?

Luonnehäiriöitä voi olla monenlaisia. Mielestäni luonteen ominaisuuksia ei saa nimetä häiriöiksi, jos ne eivät häiritse henkilöä elämään hänen valitsemaansa elämää. Esim. ylpeys, ujous, nuukuus, kateus tms. voi tulla luonteenhäiriöksi, jos se alkaa häiritä tavallista arkipäivää ja kanssa käymistä toisten kanssa. Toisaalta ei siis ylpeyden, ujouden, nuukuuden ja kateuden (tms) sinänsä tarvitse olla häiriömäistä - jos se ei HÄIRITSE elämää.

Mitähän oikeastaan tarkoitat? Kysymys on kiinnostava ja ansaitsee parempia vastauksia kuin tämä minun mietintöni!

Häiriö sanana viittaa johonkin poikkeavuuteen, tavallisesta eroavaan ja kenties hieman negatiiviseen asiaan. Häiriön määrittelemisessä on kuitenkin otettava huomioon ympäristö, jossa yksilö elää, sillä samanlainen käyttäytyminen voidaan luokitella häiriöksi toisessa maassa ja toisessa maassa se voidaan käsittää jopa hyveeksi. Persoonallisuushäiriöllä tarkoitetaan syvälle juurtuneita ja pitkäaikaisia käyttäytymismalleja, jotka ovat joustamattomia ja ilmenevät haitallisina erilaisissa elämäntilanteissa. Ihmisen on esim. vaikea toimia sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa ja niiden luominen on joskus jopa mahdotonta.



Luonnehäiriön syntyyn ei voida erottaa vain yhtä tiettyä syytä. Häiriön syntyyn on todettu vaikuttavan niin perinnölliset tekijät kuin lapsuuden kasvuympäristö sekä myöhempien elämänvaiheiden negatiiviset tapahtumat. Neuropsykologian näkökulmasta luonnehäiriö on seurausta erilaisista aivovaurioista.

Esimerkiksi narsistinen käytös kuuluu luonnehäiriöihin.