Eli syksyllä kutsunnat, ja armeijaan ei olisi tarkoitus mennä vielä ensi vuonna (2007), vaan vasta
kesällä 2008. Nyt kuitenkin on ilmennyt, että jos kävisin yksityislääkärin vastaanotolla, saattaisi c-paperit irrota "mielenterveydellisistä syistä". Eli kannattaako mennä samantien lääkäriin ja ottaa sitten lääkärinotodistus kutsuntaan mukaan, vai vasta esimerkiksi ensi kesänä hakea paperit ja toimittaa ne armeijaan? Eli vaikeutuuko vapautuksen saanti paljon, jos on vielä kutsunnoissa "terve". Itse en ole vielä täysin varma kiinnostaako tuo armeijaan meno vai ei. Ja jos sattuisin saamaan psykiatrilta suosituksen jättää armeijan väliin, niin joudunko vielä jonkun armeijan lääkärien tarkastukseen vai riittäkö tuo yksityiseltä saama paperi?
kesällä 2008. Nyt kuitenkin on ilmennyt, että jos kävisin yksityislääkärin vastaanotolla, saattaisi c-paperit irrota "mielenterveydellisistä syistä". Eli kannattaako mennä samantien lääkäriin ja ottaa sitten lääkärinotodistus kutsuntaan mukaan, vai vasta esimerkiksi ensi kesänä hakea paperit ja toimittaa ne armeijaan? Eli vaikeutuuko vapautuksen saanti paljon, jos on vielä kutsunnoissa "terve". Itse en ole vielä täysin varma kiinnostaako tuo armeijaan meno vai ei. Ja jos sattuisin saamaan psykiatrilta suosituksen jättää armeijan väliin, niin joudunko vielä jonkun armeijan lääkärien tarkastukseen vai riittäkö tuo yksityiseltä saama paperi?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei välttämättä tarvitse "hullun papereita" hommata, jos ei ole hullu.
Vapautusta voi anoa, jos on hyvä syy, esim. opiskelu.
Minun kavereista muutamalla alkaa olla kohta pakko hakeutua armeijaan, vaikka opiskelu on heillä vielä kesken. Ikä alkaa estää opiskelun takia vapautuksen saannin.
Itse menin armeijaan 18-vuotiaana. Nuorena sellaisen "sotaleikin" kestää varmasti paremmin kuin lähellä kolmeakymmentä oleva kaveri. Voi olla aika kestäminen kun lähes puolta nuorempi alikersantti huutelee käskyjä tehdä mitä hullumpia asioita. Siksi suosittelen armeijan suorittamista mahdollisimman nuorena.
Kukin taplaa tyylillään tietenkin.
Itse menin armeijaan 18-vuotiaana. Nuorena sellaisen "sotaleikin" kestää varmasti paremmin kuin lähellä kolmeakymmentä oleva kaveri. Voi olla aika kestäminen kun lähes puolta nuorempi alikersantti huutelee käskyjä tehdä mitä hullumpia asioita. Siksi suosittelen armeijan suorittamista mahdollisimman nuorena."
Vanhana voi ottaa rennosti, 19-vuotiailla on kakka housussa kun LUTI vähän ärjäsee. Jos ette itse ole käyneet armeijaa vanhempana älkää puhuko paskaa, miltä se tuntuu. Elämäntilanneongelmia armeijan vanhana käymiseen toki voi liittyä.
Itellä olis kanssa syksyllä kutsunnat ja tarkotus olis mennä armeijaan 2007 kesällä. Oon kuitenkin nyt viimeisen puolen vuoden aikana päätyny siihen tulokseen, etten ole kykenevä käymään armeijaa.
Sivariin menossa siis tällä hetkellä.
Oon lukenut noita miten on vapautus irronut ja varmaan itsellänikin voisi olla mahdollisuuksia. En vain oikeasti saa itteäni käymään siel lääkärissä. Enkä siis ole huijaus tarkoituksessa vaan oikeasti liian kova paikka olis tuo armeija psyykkisesti. Kärsinyt 2 vuotta masentuneisuudesta ja koen ahdistavana sen, että en pääse sieltä pois vaan joudun olemaan muiden seurassa koko ajan.
Tosin jos myöhemmin uskaltautuisin lääkärille/psykologille, mutta eikös sivarista olekkin jo huomattavasti vaikeampi saada vapautus. Voiko kun kutsunnoissa menee sinne lääkärille niin kertoa ettei ole kykenevä suorittamaan armeijaa ja sais näin lykkäystä ja asiaa tutkittaisiin siviilissä? Vai eikö ne usko jos sinne mennessään jo ei vie mitään papereita? Tosin sitten jos siviilissäkään eivät myöntäisi vapautusta niin sivarin suorittaminen vain siirtyisi.
Kyllä ahistaa niin kauheasti kun ajattelee koko juttua ja vituttaa sen miten ihmiset suhtautuvat kun aion kertoa suorittavani sivarin.