Tuolla alempana keskusteluketjussa "Siirtolaisuuskysymys", jonka nimimerkki Mielipidepankki aloitti, käytiin erinomaisen mielenkiintoinen väittely jonkun separatismia eli siis etnistä erottelua kannattavan ja mm. nimimerkki Jaban välillä. Tämä maahanmuutajia koskenut keskustelu paljasti hieman yllättäen, että argumenttinsa hallitseva separatisti hakkaa asiallisuudellaan moniarvoisuuden ja suvaitsevuuden puolustajat. Niin ainakin minusta selvästi kävi tuossa "rotuerottelijan" ja Jaban kohtaamisessa, jossa erottelun kannattaja sai asiansa esille asiana kun taas rasismin vastustajat sortuivat vahvaan asenteellisuuteen.
Tämä ei ehkä ollut mikään irrallinen keskustelu vaan se voidaan nähdä ja tulkita oireeksi siitä millaiseksi aihetta koskevan yhteiskunnallinen keskustelu on muodostumassa. Ei ehkä ole mahdotonta että aiheesta muodostuu yksi keskeinen vaaliteemakin. Muistakaamme että viime eduskuntavaaleissa ratsastettiin aika reippaasti muukalaisvihamielisyydellä -- Tony Halmeen saama äänipotti on kaiketi nyt uudelleen jaossa.
Odotin myös että tuon allaolevan keskustelun avaaja Mielipidepankki olisi osallistunut kaksinkamppailuun. Mutta mahtaako olla niin etteivät rahkeet olisi riittäneet? Avauspuheenvuorossa tehty viittailu maahanmuuttajiin oli Mielipidepankille vain keppihevonen jotta hän jälleen olisi päässyt puhumaan mieliteesistään, umpikepulaisesta impivaaralaisuudesta. Sitten kun juttu syveni, hän vetäytyi. Ehkä hän hautoo jossain taas uusia pinnallisia avauksia kepulaisuuden kummallisuuksista. Olisiko näin?
Monikulttuurisuuden vastustajat yleensä esittävät mielipiteensä tueksi viittauksia mm. älykkyystutkimuksiin ja rikostilastoihin, jotka osoittavat maahanmuuttajataustaisten ihmisten syyllistyvän suhteessa kymmeniä kertoja useammin väkivaltarikoksiin kuin alkuperäisväestö. Edes näihin argumentteihin eivät antirasistit tunnu osaavan vastata asia-argumentaation tasolla.
Miksihän näin? Älyllinen tyhjiö? Vastaamisen ei pitäisi olla edes kovin vaikeaa: esimerkiksi älykkyystutkimus ei ole niin spesifi alue etteikö hyvän yleissivistyksen omaava ja hieman psykologiaan paneutunut ihminen voisi kuitata kaikki yritykset tehdä älykkyystestien perusteella mitään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä erilaiselta kulttuuritaustalta lähtevien ihmisten henkisistä ominaisuuksista. Itse asiassa riittää että tajutaan kuinka nuorta tiedettä psykologia on ja kuinka paljon älykkyyden testaaminen on muuttunut niinä vuosikymmeninä joina sitä on harrastettu.
Samoin viittaukset etnisten vähemmistöryhmien rikollisuuteen voidaan kuitata toteamalla ettei niihin liity mitään sellaista joka ei olisi odotettavissakin. Ne tilastot eivät sinänsä kerro mitään yksilöiden tai ryhmien ominaisuuksista, vaan pikemminkin ovat välttämätön seuraus sosiaalisesta yhteensovittamisesta. Myös suomalaiset siirtolaiset tunnettiin takavuosikymmeninä Ruotsissa poikkeavan väkivaltaisena ryhmänä. Tilasto komistui suomalaisten tekemillä rikoksilla koska Ruotsiin valikoitui epäsosiaalista ainesta ja koska kaikki yhteiskunnallinen juurettomuus poikii rikollisuutta. Vertailuahan ei pitäisi edes tehdä maahanmuuttajaväestön ja vakiväestön kesken, vaan muuttajien ja vastaavissa elinolosuhteissa elävien omien kansanryhmien kesken.
Kulttuurien kohdatessa katutasolla syntyy ongelmia jotka varmaan eivät ole arkipäivää siellä missä kepulaisten impivaaramentaliteetti on kahvipöytäkeskustelun aiheena. Ensiksi pitäisi kai päästä puheeseen siitä ovatko katutason ongelmat kulttuurien yhteentörmäyksen vai katutason ongelmia. Jotta tällaisia kysymyksiä voitaisiin käsitellä täytyisi tehdä kulttuuriantropologinen pohjustus sille millaisissa kantimissa kulttuureja arvioidaan. Yksi mahdollisuus -- jota mainitussa keskustelussa kumpikaan osapuoli ei tuonut esiin -- on se että niitä arvioitaisiin kehityksen perspektiivissä. Tuolloin kulttuurien kohtaaminen tarkoittaisi niiden liukumista vain osin päällekkäin ja sekä yhteisten että konfliktialttiiden alueiden syntymistä. Ratkaisu tähän tilanteeseen ei kuitenkaan voi olla kohtaamisen kieltäminen, koska se merkitsisi kehitysmahdollisuuksien eväämistä.
Toinen kulttuuriarviointien näkökulma, jota myöskään ei tuotu esiin, on historiallinen. Erilaisten kulttuurien, ajattelutapojen, uskontojen, jne, muodot eivät sijoitu vain paikallisesti eri puolille maailmaa, vaan myös ajallisesti ihan omaan kotosuomeemme. Jos kohtaisimme oman kulttuurimme sen eri historiallisissa vaiheissaan, konflikti voisi olla yhtä raju kuin jos ajamme kaksi eri tavoin kokevaa ja ajattelevaa etnistä ryhmää vastakkain. Historiallinen aspekti omaan kulttuuriin voi antaa lisävaloa ja tulkintamahdollisuuksia vieraiden kulttuurien kohtaamisen haasteessa. Juuri tällaisten seikkojen takia tarvitsemme psykohistoriankirjoitusta.
Joka tapauksessa on niin että nousivatpa siirtolaisten ongelmat vaaliteemaksi nyt tai joskus myöhemmin, itse ongelmat tulevat muodostumaan todellsemmiksi ja kasvaviksi. Peruskysymyksiä -- kysymyksenasetteluja -- kannattaisi joka tapauksessa jo nyt ottaa esille, ja keskustelun tason pitäisi totisesti nousta siitä missä rimat nyt puolin ja toisin alitetaan.
Nimenomaan toivoisi niiden ryhdistäytyvän älyllisesti, jotka uskovat että "rasisteiksi" leimaaminen riittää nousevan muukalaisvastaisuuden pysäyttämiseksi. Pelkään pahoin ettei leimailu riitä. Jos se on ainoa käteen jäävä ase, antirasistit ovat hävinneet mielipidetaistelun. Ja jos antirasistit häviävät mielipidetaistelun, se tietää sitä että mahdollisuudet ratkaista todellisia ongelmia hupenevat. Sitten meillä Suomessa on tilanne sama kuin meitä vanhemmissa keskieurooppalaisissa sivistysvaltioissa: puhutaan kauniisti, mutta öisillä kaduilla palavat tuhannet autot.
Tämä ei ehkä ollut mikään irrallinen keskustelu vaan se voidaan nähdä ja tulkita oireeksi siitä millaiseksi aihetta koskevan yhteiskunnallinen keskustelu on muodostumassa. Ei ehkä ole mahdotonta että aiheesta muodostuu yksi keskeinen vaaliteemakin. Muistakaamme että viime eduskuntavaaleissa ratsastettiin aika reippaasti muukalaisvihamielisyydellä -- Tony Halmeen saama äänipotti on kaiketi nyt uudelleen jaossa.
Odotin myös että tuon allaolevan keskustelun avaaja Mielipidepankki olisi osallistunut kaksinkamppailuun. Mutta mahtaako olla niin etteivät rahkeet olisi riittäneet? Avauspuheenvuorossa tehty viittailu maahanmuuttajiin oli Mielipidepankille vain keppihevonen jotta hän jälleen olisi päässyt puhumaan mieliteesistään, umpikepulaisesta impivaaralaisuudesta. Sitten kun juttu syveni, hän vetäytyi. Ehkä hän hautoo jossain taas uusia pinnallisia avauksia kepulaisuuden kummallisuuksista. Olisiko näin?
Monikulttuurisuuden vastustajat yleensä esittävät mielipiteensä tueksi viittauksia mm. älykkyystutkimuksiin ja rikostilastoihin, jotka osoittavat maahanmuuttajataustaisten ihmisten syyllistyvän suhteessa kymmeniä kertoja useammin väkivaltarikoksiin kuin alkuperäisväestö. Edes näihin argumentteihin eivät antirasistit tunnu osaavan vastata asia-argumentaation tasolla.
Miksihän näin? Älyllinen tyhjiö? Vastaamisen ei pitäisi olla edes kovin vaikeaa: esimerkiksi älykkyystutkimus ei ole niin spesifi alue etteikö hyvän yleissivistyksen omaava ja hieman psykologiaan paneutunut ihminen voisi kuitata kaikki yritykset tehdä älykkyystestien perusteella mitään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä erilaiselta kulttuuritaustalta lähtevien ihmisten henkisistä ominaisuuksista. Itse asiassa riittää että tajutaan kuinka nuorta tiedettä psykologia on ja kuinka paljon älykkyyden testaaminen on muuttunut niinä vuosikymmeninä joina sitä on harrastettu.
Samoin viittaukset etnisten vähemmistöryhmien rikollisuuteen voidaan kuitata toteamalla ettei niihin liity mitään sellaista joka ei olisi odotettavissakin. Ne tilastot eivät sinänsä kerro mitään yksilöiden tai ryhmien ominaisuuksista, vaan pikemminkin ovat välttämätön seuraus sosiaalisesta yhteensovittamisesta. Myös suomalaiset siirtolaiset tunnettiin takavuosikymmeninä Ruotsissa poikkeavan väkivaltaisena ryhmänä. Tilasto komistui suomalaisten tekemillä rikoksilla koska Ruotsiin valikoitui epäsosiaalista ainesta ja koska kaikki yhteiskunnallinen juurettomuus poikii rikollisuutta. Vertailuahan ei pitäisi edes tehdä maahanmuuttajaväestön ja vakiväestön kesken, vaan muuttajien ja vastaavissa elinolosuhteissa elävien omien kansanryhmien kesken.
Kulttuurien kohdatessa katutasolla syntyy ongelmia jotka varmaan eivät ole arkipäivää siellä missä kepulaisten impivaaramentaliteetti on kahvipöytäkeskustelun aiheena. Ensiksi pitäisi kai päästä puheeseen siitä ovatko katutason ongelmat kulttuurien yhteentörmäyksen vai katutason ongelmia. Jotta tällaisia kysymyksiä voitaisiin käsitellä täytyisi tehdä kulttuuriantropologinen pohjustus sille millaisissa kantimissa kulttuureja arvioidaan. Yksi mahdollisuus -- jota mainitussa keskustelussa kumpikaan osapuoli ei tuonut esiin -- on se että niitä arvioitaisiin kehityksen perspektiivissä. Tuolloin kulttuurien kohtaaminen tarkoittaisi niiden liukumista vain osin päällekkäin ja sekä yhteisten että konfliktialttiiden alueiden syntymistä. Ratkaisu tähän tilanteeseen ei kuitenkaan voi olla kohtaamisen kieltäminen, koska se merkitsisi kehitysmahdollisuuksien eväämistä.
Toinen kulttuuriarviointien näkökulma, jota myöskään ei tuotu esiin, on historiallinen. Erilaisten kulttuurien, ajattelutapojen, uskontojen, jne, muodot eivät sijoitu vain paikallisesti eri puolille maailmaa, vaan myös ajallisesti ihan omaan kotosuomeemme. Jos kohtaisimme oman kulttuurimme sen eri historiallisissa vaiheissaan, konflikti voisi olla yhtä raju kuin jos ajamme kaksi eri tavoin kokevaa ja ajattelevaa etnistä ryhmää vastakkain. Historiallinen aspekti omaan kulttuuriin voi antaa lisävaloa ja tulkintamahdollisuuksia vieraiden kulttuurien kohtaamisen haasteessa. Juuri tällaisten seikkojen takia tarvitsemme psykohistoriankirjoitusta.
Joka tapauksessa on niin että nousivatpa siirtolaisten ongelmat vaaliteemaksi nyt tai joskus myöhemmin, itse ongelmat tulevat muodostumaan todellsemmiksi ja kasvaviksi. Peruskysymyksiä -- kysymyksenasetteluja -- kannattaisi joka tapauksessa jo nyt ottaa esille, ja keskustelun tason pitäisi totisesti nousta siitä missä rimat nyt puolin ja toisin alitetaan.
Nimenomaan toivoisi niiden ryhdistäytyvän älyllisesti, jotka uskovat että "rasisteiksi" leimaaminen riittää nousevan muukalaisvastaisuuden pysäyttämiseksi. Pelkään pahoin ettei leimailu riitä. Jos se on ainoa käteen jäävä ase, antirasistit ovat hävinneet mielipidetaistelun. Ja jos antirasistit häviävät mielipidetaistelun, se tietää sitä että mahdollisuudet ratkaista todellisia ongelmia hupenevat. Sitten meillä Suomessa on tilanne sama kuin meitä vanhemmissa keskieurooppalaisissa sivistysvaltioissa: puhutaan kauniisti, mutta öisillä kaduilla palavat tuhannet autot.
Vastaukset 7
Vanhimmat
olis täysin mulkuin mukana, ainakin sen mitä sillä on siittä jäljellä!
Mielipidepankin avaus siirtolaisuudesta sai minut nostamaan esiin, mitä Suomessa on ennustettu tapahtuvan, kun suuret ikäluokat 15-20 vuoden kuluttua tarvitsevat hoitopalveluja: Aktiivista rekrytointia ulkomailta, etenkin lääkäreitä ja vanhusten hoitajia.
Tämä toi keskusteluun muutamia nimimerkkejä, jotka ottivat asiaan "monikulttuurisuutta" negatiivisesti kommentoivan linjan.
En lähtenyt mukaan keskusteluun tuosta näkökulmasta, koska aikanani harrastin sitä riittävästi tietääkseni, ettei sen väittelyn tiellä ole loppua, jossa joku on ennalta tuominnut jonkin rodun, uskonnon, ideologian tai vastaavan ja keskittynyt keräämään omaa uskomustaan tukevaa informaatiota.
Olen jo vuosia sitten ilmoittanut, että en lähde mukaan keskustelemaan rasismista enkä antirasismistakaan. Niillä argumenteilla, joita siinä keskustelussa käytetään, ei synny mitään myönteistä.
Jos avaaja näki tässä jotain asenteellista minun puoleltani, niin ehkä vain kyllästymisen ja turhautumisen siihen, mihin yksioikoinen ajattelu voi ihmiset johtaa: omien uskomustensa vangiksi.
"Ja jos antirasistit häviävät mielipidetaistelun, se tietää sitä että mahdollisuudet ratkaista todellisia ongelmia hupenevat."
Jos tarkoitat antirasisteilla ns. suvaitsevaisia ihmisiä, niin asiahan on juuri päinvastoin: mitä nopeammin suvaitsevaiset lakaistaan maton alle, sitä nopeammin ongelmat saadaan ratkaistua, tai niistä voidaan ainakin puhua.
> Siitolaisuudesta Keskustan
> Kirjoittanut: vaaliteema? 20.8.2006 klo 17.50
>
> Monikulttuurisuuden vastustajat yleensä esittävät mielipiteensä tueksi
> viittauksia mm. älykkyystutkimuksiin ja rikostilastoihin, jotka osoittavat
> maahanmuuttajataustaisten ihmisten syyllistyvän suhteessa kymmeniä
> kertoja useammin väkivaltarikoksiin kuin alkuperäisväestö. Edes näihin
> argumentteihin eivät antirasistit tunnu osaavan vastata asia-
> argumentaation tasolla.
>
> Miksihän näin? Älyllinen tyhjiö? Vastaamisen ei pitäisi olla edes kovin
> vaikeaa: esimerkiksi älykkyystutkimus ei ole niin spesifi alue etteikö
> hyvän yleissivistyksen omaava ja hieman psykologiaan paneutunut
> ihminen voisi kuitata kaikki yritykset tehdä älykkyystestien perusteella
> mitään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä erilaiselta kulttuuritaustalta
> lähtevien ihmisten henkisistä ominaisuuksista.
> Itse asiassa riittää että tajutaan kuinka nuorta tiedettä psykologia on ja
> kuinka paljon älykkyyden testaaminen on muuttunut niinä vuosikymmeninä
> joina sitä on harrastettu.
Ei todellakaan riitä. Sinä et itse ole perehtynyt asiaan riittävän hyvin, jotta voisit muita neuvoa. Lue seuraava 52 alan tiedemiehen jo vuonna 1994 julkaisema lausuma päätiedotusvälineessä, joka kertoi jo silloin tieteen yleiskäsityksistä älykkyyden merkityksestä.
http://www.psychpage.com/learning/library/intell/mainstream.html
Practical Importance
9. IQ is strongly related, probably more so than any other single measurable human trait, to many important educational, occupational, economic, and social outcomes. Its relation to the welfare and performance of individuals is very strong in some arenas in life (education, military training), moderate but robust in others (social competence), and modest but consistent in others (law-abidingness). Whatever IQ tests measure, it is of great practical and social importance.
10. A high IQ is an advantage in life because virtually all activities require some reasoning and decision-making. Conversely, a low IQ is often a disadvantage, especially in disorganized environments. Of course, a high IQ no more guarantees success than a low IQ guarantees failure in life. There are many exceptions, but the odds for success in our society greatly favor individuals with higher IQs.
11. The practical advantages of having a higher IQ increase as life settings become more complex (novel, ambiguous, changing, unpredictable, or multifaceted). For example, a high IQ is generally necessary to perform well in highly complex or fluid jobs (the professions, management): it is a considerable advantage in moderately complex jobs (crafts, clerical and police work); but it provides less advantage in settings that require only routine decision making or simple problem solving (unskilled work).
12. Differences in intelligence certainly are not the only factor affecting performance in education, training, and highly complex jobs (no one claims they are), but intelligence is often the most important. When individuals have already been selected for high (or low) intelligence and so do not differ as much in IQ, as in graduate school (or special education), other influences on performance loom larger in comparison.
13. Certain personality traits, special talents, aptitudes, physical capabilities, experience, and the like are important (sometimes essential) for successful performance in many jobs, but they have narrower (or unknown) applicability or "transferability" across tasks and settings compared with general intelligence. Some scholars choose to refer to these other human traits as other "intelligences."
> Samoin viittaukset etnisten vähemmistöryhmien rikollisuuteen voidaan
> kuitata toteamalla ettei niihin liity mitään sellaista joka ei olisi
> odotettavissakin. Ne tilastot eivät sinänsä kerro mitään yksilöiden tai
> ryhmien ominaisuuksista, vaan pikemminkin ovat välttämätön seuraus
> sosiaalisesta yhteensovittamisesta.
Ei voida. Sinä et edes vaivautunut lukemaan kunnolla Lynnin tutkimuksen referaattia, joka oli linkattu keskusteluun. Sitä sovittamista on esim. USA:ssa tapahtunut vuosisatoja ja vaikka vähemmistöjä "positiivisesti syrjivät" eli heidät etusijalle asettavat Affirmative Act -tyyppisen lait ja kiintiöt ovat olleet käytössä vuosikymmeniä, niin vähemmistöjen, eli mustien ja hispanojen suorituminen yhteiskunnassa on pysynyt heikompana. Suosittelen että seuraisit tarpeeksi pitkään esimerkisi seuraavia Yhdysvaltojen tilanteesta kertovia sivustoja:
http://www.amren.com/
http://www.vdare.com/
> Myös suomalaiset siirtolaiset tunnettiin takavuosikymmeninä Ruotsissa
> poikkeavan väkivaltaisena ryhmänä. Tilasto komistui suomalaisten
> tekemillä rikoksilla koska Ruotsiin valikoitui epäsosiaalista ainesta ja
> koska kaikki yhteiskunnallinen juurettomuus poikii rikollisuutta.
> Vertailuahan ei pitäisi edes tehdä maahanmuuttajaväestön ja
> vakiväestön kesken, vaan muuttajien ja vastaavissa elinolosuhteissa
> elävien omien kansanryhmien kesken.
Lynnin tutkimus nimenomaan huomioi myös nämä sosiaaliset lähtökohdat ja silti tietyt vähemmistöt olivat suhteellisesti enemmän edustettuina rikostilastoissa. Tämä oli mainittu Lynnin kirjoituksen alkupuolella. Sinäkään et vaivaudu lukemaan, mitä sinulle linkataan. Kertauksena:
http://www.amren.com/0207issue/0207issue.html#cover
> Kulttuurien kohdatessa katutasolla syntyy ongelmia jotka varmaan
> eivät ole arkipäivää siellä missä kepulaisten impivaaramentaliteetti on
> kahvipöytäkeskustelun aiheena. Ensiksi pitäisi kai päästä puheeseen
> siitä ovatko katutason ongelmat kulttuurien yhteentörmäyksen vai
> katutason ongelmia. Jotta tällaisia kysymyksiä voitaisiin käsitellä täytyisi
> tehdä kulttuuriantropologinen pohjustus sille millaisissa kantimissa
> kulttuureja arvioidaan. Yksi mahdollisuus -- jota mainitussa keskustelussa
> kumpikaan osapuoli ei tuonut esiin -- on se että niitä arvioitaisiin
> kehityksen perspektiivissä. Tuolloin kulttuurien kohtaaminen tarkoittaisi
> niiden liukumista vain osin päällekkäin ja sekä yhteisten että
> konfliktialttiiden alueiden syntymistä. Ratkaisu tähän tilanteeseen ei
> kuitenkaan voi olla kohtaamisen kieltäminen, koska se merkitsisi
> kehitysmahdollisuuksien eväämistä.
Ensinnäkin, sinun lähtökohtasi suhtautua keskustalaiseen politiikkaan ylimielisesti ovat perin heikot, kun huomioidaan miten edellä kompastelet aivan perusasioissa joista suurimman osan olisit voinut vähällä vaivalla tarkistaa, kun lähteitä tuodaan esiin kuin tarjottimella.
Ongelmat voidaan johtaa kulttuurien lisäksi ihmisten perinnöllisiin ominaisuuksiin, joita ei voida muuttaa ja peittää täysin edes poikkeavaan ympäristöön adoptoimalla. Tämä korostuu yhteisöllisessä elämäntavassa ja ryhmissä toimittaessa, eli ongelmat pahenevat kun ryhmien koot kasvavat.
> Toinen kulttuuriarviointien näkökulma, jota myöskään ei tuotu esiin,
> on historiallinen. Erilaisten kulttuurien, ajattelutapojen, uskontojen, jne,
> muodot eivät sijoitu vain paikallisesti eri puolille maailmaa, vaan myös
> ajallisesti ihan omaan kotosuomeemme. Jos kohtaisimme oman kulttuurimme
> sen eri historiallisissa vaiheissaan, konflikti voisi olla yhtä raju kuin jos
> ajamme kaksi eri tavoin kokevaa ja ajattelevaa etnistä ryhmää vastakkain.
> Historiallinen aspekti omaan kulttuuriin voi antaa lisävaloa ja
> tulkintamahdollisuuksia vieraiden kulttuurien kohtaamisen haasteessa.
> Juuri tällaisten seikkojen takia tarvitsemme psykohistoriankirjoitusta.
Edellinen lyhyesti: tietyt tuontikulttuurit ovat kehityksestä jäljessä ja niiden dogmaattisuuden takia niiden täydellinen reformointi on mahdotonta, eli niiden liepeillä tulee aina oleman fundamentalismia, joka aiheuttaa ongelmia.
> Joka tapauksessa on niin että nousivatpa siirtolaisten ongelmat
> vaaliteemaksi nyt tai joskus myöhemmin, itse ongelmat tulevat
> muodostumaan todellsemmiksi ja kasvaviksi. Peruskysymyksiä --
> kysymyksenasetteluja -- kannattaisi joka tapauksessa jo nyt ottaa
> esille, ja keskustelun tason pitäisi totisesti nousta siitä missä rimat
> nyt puolin ja toisin alitetaan.
Sen sinä voit myös tehdä omalta osaltasi.
> Nimenomaan toivoisi niiden ryhdistäytyvän älyllisesti, jotka uskovat
> että "rasisteiksi" leimaaminen riittää nousevan muukalaisvastaisuuden
> pysäyttämiseksi. Pelkään pahoin ettei leimailu riitä. Jos se on ainoa
> käteen jäävä ase, antirasistit ovat hävinneet mielipidetaistelun. Ja
> jos antirasistit häviävät mielipidetaistelun, se tietää sitä että
> mahdollisuudet ratkaista todellisia ongelmia hupenevat.
Lähtökohtasi on väärä. Liian erilainen monietnistyminen ei ole toiminut kunnolla missään. Tämä on lähtökohta. Monikulttuuriset pyrkivät laajamittaiseen muutokseen joka tuomittu epäonnistumaan. Todellisia ongelmia ei tule tai ne voidaan pitää pienempinä ja paremmin hallittuina kun monietnistymiseen ja monikulttuurisuuteen ei alunperinkään ryhdytä. Mitä järkeä on pakkomielteen omaisesti ajaa keinotekoista muutosta ja rikkoa sillä sellaista joka on toiminut paremmin?
> Sitten meillä Suomessa on tilanne sama kuin meitä vanhemmissa
> keskieurooppalaisissa sivistysvaltioissa: puhutaan kauniisti, mutta
> öisillä kaduilla palavat tuhannet autot.
Esimerkkeihin syvällisesti perehtyminen helpottaa ymmärtämistä. Viittaat ilmeisesti Ranskaan, joten kehotan lukemaan seuraavat:
http://www.amren.com/mtnews/archives/2005/12/france_at_ the_crossroads.php
http://vaarauskoinen.blogspot.com/2005/12/taistelu-rans kasta-ja-vuosaaresta.html
http://www.amconmag.com/2005/2005_12_05/cover.html
http://vaarauskoinen.blogspot.com/2005/12/le-pen-hardta lkissa.html
http://www.amren.com/mtnews/archives/2005/11/what_sort_ of_frenchmen_are_the.php
http://www.vdare.com/sailer/051109_france.htm
http://www.kansanmedia.fi/uutiset/2006/ulkomaat/Ranska- siirtolaislaki-meni-lapi
http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/5089744.stm
Siirtolaisuutta ei kannata tyrkyttää Keskustan vaaliteemaksi muuten kuin siirtolaisuuden torjumisen kannalta. Kannattaa perehtyä paremmin asiaan, edelläolevilla viitteillä pääset eteenpäin.
Keskustelua voit jatkaa täällä:
http://www.network54.com/Forum/171225/
Siis tässä:
http://www.amren.com/mtnews/archives/2005/12/france_at_the_crossroads.php
http://vaarauskoinen.blogspot.com/2005/12/taistelu-ranskasta-ja-vuosaaresta.html
http://www.amconmag.com/2005/2005_12_05/cover.html
http://vaarauskoinen.blogspot.com/2005/12/le-pen-hardtalkissa.html
http://www.amren.com/mtnews/archives/2005/11/what_sort_of_frenchmen_are_the.php
http://www.vdare.com/sailer/051109_france.htm
http://www.kansanmedia.fi/uutiset/2006/ulkomaat/Ranska-siirtolaislaki-meni-lapi
http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/5089744.stm
"52 alan tiedemiehen ... julkaisema lausuma" ei kerro mistään "tieteen yleiskäsityksistä älykkyyden merkityksestä". Jos se jostain mitään kertoo, se kertoo siitä että on jokin syy miksi näiden herrojen on tuollainen julkilausuma ollut tarpeellista kyhätä. Jos jostain asiasta ollaan tieteessä varmoja ja yksimielisiä, yhdenkin tiedemiehen mielipide riittää. Julkilausumista tulee aina mieleen Hitler, joka palkkasi 50 fyysikkoa todistamaan ettei juutalaisen Albert Einsteinin suhteellisuusteoria voinut olla oikein.
Minulle riittää että yksi (1) professori on minulle psykologian peruskurssilla kertonut älykkyystutkimuksen historian. Eli että epäselvyyttä ja ristiriitoja löytyy. "Psykologia on nuorta tiedettä, jossa vallitsee yhtä aikaa käsitesekaannus ja empiirinen metodi." No, tämä toteamus ei ole häneltä eikä minulta, vaan, ironista kyllä, mieheltä joka joidenkin arvioiden mukaan on listattu maailman kaikkien aikojen älykkäimmäksi: Ludwig Wittgensteinilta.
Yksilön ja yhteisön (kulttuurin) suhdetta on mahdollista tarkastella monella tavalla. Rasistiset asenteet mahdollistuvat parhaiten jos yksilö edellytyksineen otetaan atomistiseksi lähtökohdaksi ja johdetaan käyttäytyminen ja yhteisön ominaisuudet yksilöstä. Esimerkiksi vain yksilö voi olla geneettisesti määräytynyt. Tässä mielessä näkökulmamme on historiallisesti määräytynyt, koska elämme uudella ajalla pitkässä perspektiivissä vahvistuneen individualismin vaikutuksessa. Psykologia kaikkineen on tämän pitkän virtauksen tuotetta. Siksi ei ole oikeastaan mitään mieltä suoltaa suusta tuollaisia toteamuksia kuin: "Ongelmat voidaan johtaa kulttuurien lisäksi ihmisten perinnöllisiin ominaisuuksiin, joita ei voida muuttaa ja peittää täysin edes poikkeavaan ympäristöön adoptoimalla. Tämä korostuu yhteisöllisessä elämäntavassa ja ryhmissä toimittaessa, eli ongelmat pahenevat kun ryhmien koot kasvavat." Tällaisessa "ajattelussa" ei ole tehty edes perusvalintaa yksilöstä johtamisen ja yhteisö-ominaisuuksien välille.
Koko separatistinen pyrkimys lähtee liikkeelle torjuntamotiiveista. Historiasta ei löydy perustetta sille että kulttuurien kohtaaminen olisi niitä puolin ja toisin taannuttavaa. Pikemminkin löytyy todistusta päinvastaisesta. Liioin ei sosiologisessa tarkastelussa löydy perustetta sille että yhteisö olisi parhaimmillaan koostuessaan vain valikoiduista yksilöistä. Pikemminkin, ja myös evoluutiosta, löytyy todisteita päinvastaisesta, ja sosiologian peruslauseisiin kuuluu tosiasia, että yksilöiden ominaisuuksista riippumatta ryhmissä syntyvät aina tietyt roolit.
Näin esimerkiksi, lisää tieteellisiä lähteitä on esimerkiksi seuraavassa HS:n tiedeblogin viestissä:
http://blogit.hs.fi/tiede/?p=57#comment-511
Josta tieteentekijöiden luettavaa lisää:
THIRTY YEARS OF RESEARCH ON RACE
DIFFERENCES IN COGNITIVE ABILITY
J. Philippe Rushton
The University of Western Ontario
Arthur R. Jensen
University of California, Berkeley
http://www.udel.edu/educ/gottfredson/30years/Rushton-Jensen30years.pdf
Kritiikkiä edelliseen:
http://www.udel.edu/educ/gottfredson/30years
Ja vielä
http://www.commentarymagazine.com/production/files/murray0905.html
Yrität vängätä inttämällä asian muuksi, kuin minä tiede sen näkee, edes yrittämättäkään esittää viitteitä kuin johonkin epämääräiseen "opettajaasi", jota et edes nimeä. Tämä rotujen välinen älykkyys on sinulle uskonasia eikä tiedon.