Meidän punakorva on erittäin seurallinen. Kun nostan sen lattialle kävelemään se taapertaa vähän aikaa ja sitten tulee syliin ja kököttää siinä :)
Sille on luonto muovannut melkoisen kuvion kilpeen, pääkallon! :D jotkut ovat luulleet että se on tussilla piirretty!!!
Sille on luonto muovannut melkoisen kuvion kilpeen, pääkallon! :D jotkut ovat luulleet että se on tussilla piirretty!!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olisipa mukava nähdä kuva tuosta pääkallokuviosta konnan kilvessä.. :) Meille on pian tulossa maakonna, ja on mukava lukea muiden kertomuksia siitä että kilpikonnakin voi olla seurallinen ja "oppia" asioita.. :)
Vau ihan konna ruvennut merirosvoksi! Konnilla on muuten todella hyvä muisti. Huomaa kun ne laskee talven jälkeen ekaa kertaa pihalle niin muistavat kyllä missä on se kukkapenkki missä mehevimmät maksaruohot kasvaa. Lisäksi tappelevat kuin oikea aviopari. meillä on semmoinen paksubertta joka pistää ukkonsa komennukseen. Nytkin on puraissut sitä nenästä niin että pala puutuu. Mitäs ahdistelee kokoajan ja koittaa kiivetä selkään vaikka toisella on varmaan masu täynnä munia. Hauskoja tyyppejä ja tuntee kyllä meidät ja kiipeävät mielellään jalanpäälle että otetaan syliin.
kun on ruokinnan aika ja nostan ruokapurkin konnan näkyviin niin tulee konnaan vauhtia! Se kyllä tietää purkista että RUOKAA!!! heh :)
Meillä on ollut punakorvakonna jo yli 10 v. Se syntyi meillä ja on ollut siitä asti kaverina. Se on tosi seurallinen. Lattialla ollessa seuraa aina sinne mistä kuuluu ihmisten ääniä. Kerran se jopa karkas ulos kun oli jäänyt jostain syystä ovi auki. Ajateltiin että no se on sitten sen konnan menoa. Aikamme kierreltiin pihalla ja vihelleltiin ja huudeltiin sitä. Vihdoin kun palattiin siihen ovelle mistä se oli karannut, seista nökötti tyttö siinä ja kuunteli meidän puheita. Palasi siis takaisin ainakin kolmen tunnin ulkona olon jälkeen eikä ollut oikein moksiskaan.