Mitä mieltä: liian pikä matkako?

jo peruskoululaisilla ja lukiolaisilla on viidenkymmenen kilometrin luokkaa, itsekin sellaiseen 12 vuoden aikana tottuneena en pitäisi mahdottomana. Mutta jos on tottunut lyhyempiin matkoihin, voi jossain välissä alkaa tympäistä.

Eihän tuo ole matka eikä mikään Lapin erämaissa!

Itselläni oli yläaste ja lukio tällaista reissaamista, "vain" 20km suuntaansa. Eihän se nyt paha ollut, mutta vittumainen matka kuitenkin, kun linkkejäkään ei mennyt kovin usein. Kyllähän se tympi, kun kaverit oli jo kotonaan syömässä ja kattomassa telkkaria kun itse vielä odotteli bussia hirveässä pakkasessa.

Kyllä sen koulumatkan pitäisi nykyään minulle olla sellainen minkä pystyisi päivittäin pyörällä ajamaan, eli alle 10km menisi jotenkuten, mieluiten kuitenkin alle 5km. En siis suostuisi asumaan yli 10km päässä opiskelupaikastani, ellei nyt olisi jokin todella pakottava syy.

Nykyään matka kotoa koululle sellaiset 4-5km, pyörällä sinne menen kelien salliessa, muuten pääsen paikallisliikenteen avulla melko nopeasti ja edullisesti.

Niin eli vastaus kysymykseesi: en viitsisi ajaa.

en usko että itse viitsisin jotain 50km matkaa päivittäin kulkea, junalla ehkä mutta ei autolla/linja-autolla. tosin jos jaksaa opiskella junassa/linja-autossa niin saisi sitten pitää "vapaata" kotiin tullessa...

niinku joku mainitsi; riippuu ihan mihin on tottunut. minulla oli aikoinaan 15km matka ylä-asteelle ja lukioon, nyt 2km yliopistolle, tuntuu ihan taivaalliselta :)

Kovin pahalta matkalta. Oma tuleva koulumatkani tulee olemaan reilu 100 km bussilla matkustaen. Yritän opiskella matkalla sen minkä jaksan...

Riippuu pitkälti henkilöstä. Minä kuljen bussilla 114 km (meno-paluu) viitenä päivänä viikossa, eikä tunnu missään.

Itse matkustin 80 km. yhteen suuntaan melkein joka arkipäivä. Hyvin jaksoin =)

Minulla itselläni ovat aina koti-koulu-välimatkat olleet lyhyitä. Tänä päivänäkin yliopistolle matkaan kävellen viidessä minuutissa.

Itselläni kestäisi varmaan hyvin kauan tottua moiseen välimatkaan. Toisaalta ihminen on sopeutuvainen niin halutessaan, joten kaipa tuohonkin tottuisin. Kynnyskysymys taitaaisikin minun kohdallani olla juuri tottumattomuus tuollaiseen matkaan.

Mutta jaarittelut sikseen. Jos todella jaksaa ja haluaa, niin tuskinpa 50 km muodostuisi esteeksi, jos omaat oikean asenteen. Vaatii varmasti tietynlaista persoonaa, että matkoja jaksaa taivaltaa.

Energiaa ja tsemppiä matkustamiseen, jos sille tielle päädyt!

Oma opiskelumatkani on noin 60 kilometriä, josta osa Suomen ruuhkaisimmalla väylällä. Omalla autolla matka kestää hyvällä tuurilla ja sopivalla kellonajalla noin 40-45 minuuttia. Ruuhka-aikaan tunnin ja onnettomuuden sattuessa 1,5 tuntia. Päivittäin matkoihin kuluu vähintään 1,5 tuntia ja enintään kolme tuntia.

Matka on rasittava ja syö paljon kallista opiskeluaikaa. Olen yrittänyt hyödyntää ajomatkaa kuuntelemalla opintoja täydentävää materiaalia, pääosin englanninkielisiä, sillä suomenkielistä on kovin vähän tarjolla.

En viitsisi ajaa, mutta on pakko. Pitkien opiskelupäivien jälkeen lysähdän kotona väsyneenä sänkyyn vain herätäkseni aamulla kuudelta uutta päivää varten.

Jos tuo 50 kilometriäsi on ruuhkattomalla väylällä, en näe sitä erityisen ongelmalliseksi. Ajomatkaa voi todellakin turruttaa äänikirjallisuudella, kevyemmälläkin. Olen itse hankkinut äänitteet pääosin Amazonista. Suomesta olen hankkinut vain kevyempää kuunneltavaa, kuten romaaneja (Sinuhe vie hyvin ajatukset puuduttavasta ajomatkasta).

Ei kai tuollainen mikään mahdoton juttu ole, jos siihen on pätevät syyt.
Kaikkeen tottuu, eikä tuo sentään mikään hurjan
pitkä matka vielä ole.

Lähellä asumisessa on kyllä omat etunsa. Saa aamuisin
nukkua pitenpään ja on kotona aikaisemmin. Eikä
tarvitse hengata koululla koko päivää jos välissä
on vapaatunteja, vaan voi käydä välissä kotona vaikkapa
syömässä tai päiväunilla.

Junalla kulkiessa pystyisi lueskelemaan koulumatkoilla,
mutta toisaalta olisi aikataulujen armoilla ja joutuisi aina
matkaamaan asemalle ja takaisin. Bussilla enemmän pysäkkejä,
mutta hitaampi.

Omalla autolla ei paljon lueskeltaisi, mutta pystyisi
matkustamaan aikatauluista riippumatta. Bensat ym.
auton ylläpito tosin maksavat maltaita opiskelijan
budjettiin suhteutettuna.

Faijani oli duunissa yliopiston lähellä. Kuljettiin matkat yhdessä. Minä se yleensä jouduin venaan... aamulla ennen kahdeksaa koululla ja illalla joskus kuuden aikaan takaisin. Ajomatkaa oli 70 km per suunta. Oli se kyllä mukavampi autolla kulkea kuin busseilla.

Mulla on matkaa joku reilu 20km (30min), jonka kuljen omalla autolla. Taitais olla aika raskasta istua autossa se 2h tuntia päivässä mikä sun matkalla tulis. Sen verran mun äidillä on työmatkaa, mutta mä en varmaan jaksais. Tai pakkohan olis jaksaa, jollei voi/halua muuttaa lähemmäs.