Hei !
Hyvät kanssaihmiset antakaa ajatuksiini jotain suunnanmuutosta, kun en koe mistään eläniloa, kun viime viikosta lähtien olen vain miettinyt kuolemaa ja pelännyt sitä. Mistään en saa toivoa.
Hyvät kanssaihmiset antakaa ajatuksiini jotain suunnanmuutosta, kun en koe mistään eläniloa, kun viime viikosta lähtien olen vain miettinyt kuolemaa ja pelännyt sitä. Mistään en saa toivoa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mene lääkärille ja puhu suusi/ pääsi puhtaaksi. Se auttaa...voimia sulle !
ottanut lääkäriin yhteyttä? JOs et ole, niin ota ihmeessä ja yritä saada lähete psykiatrialle tai mielenterveystoimistoon, niin alkaa sun asiat etenee, saadaan toi paha olo sultapois ja noi kuoleman pelot, mikä on muuten tosi yleistä paniikissa.
Terapia ja lääkityksen aloitus, niin kyllä se elämä pikkuhiljaa siitä alkaa kohenee, itselläni oli joskus aika jolloin toivoin,että kuolisin, mutta silti pelkäsin kuolemaa, mulla oli pää ihan jumissa tai pikemmin koko kehoni oli jumissa, ihan yhtä solmua.
Mutta kun vihdoin menin terapiaan ja sain oikeet lääkkeet, niin alkoi olo helpottuu ja nyt oon ns. normaali. Tottkai joskus hieman ahistaa, masentaa, mutta se vaan kuuluuu elämään, ei tää elämä aina ole yhtä hymyy ja nauruu!
Taistelu pahaa oloa vastaan auttaa!
Kaiva jostain sieltä syvältä itsestäsi se soturi ja ala taistella ja kohta huomaat olosi on huomattavan parempi!
VOIMIA!!!
Olen käynyt viime viikolla lääkärissä, mutta ei se halunnut minun ajatuksiani kuunnella, vaan nosti lääkettä. Torstaina psykiatrille meno. Päässä pyörii vaan,että elämällä ei ole mitään järkeä, kun kuitenkin kuollaan pois. Mistä kaikki on tullut, millään ei ole mitään järkeä.
Mulla on samantapaisia tuntemuksia ollut koko tämän 8 vuoden aikana, jolloin olen tätä sairautta potenut. Mietin usein, että miten voi kaikki nämä tunteet ja kaikki tämä kauneus olla niin katoavaa?? Onko mahdollista että oikeasti vain katoamme, eikä se valtava energia ja rakkaus mikä meidän sisällämme on, jatka matkaansa...johonkin...?
Mulla on ollut todella vaikeaa, en tiedä uskonko, ja jos uskon niin mihin? Olisi niin helpottavaa olla vankasti uskossa, olisi sentään jotain mihin turvautua. Ainakaan vielä en ole kokenut mitään, mikä saisi minut vakuttuneeksi suuntaan tai toiseen.