SE YXI WALIOCHIELMA
Eli:
Kenen on syytä äänestää minua ja miksi,
sekä:
Mitä valituksi tulemisestani seuraa ja mitä siitä ei seuraa.
1. Suitset suvaitsevaisuudelle
Eduskuntatyössäni pääpaino tulee olemaan monikulttuurisuudessa ja Suomen maahanmuuttopolitiikassa sekä ennen kaikkea näiden kysymysten ympärille kehittyneessä monikultturismi-ideologiassa. Jälkimmäisellä viittaan Suomessa, ja yleensä länsimaisessa yhteiskunnassa, vallitsevaan muodikkaaseen näkemykseen, jonka mukaan etninen, kielellinen ja kulttuurillinen monimuotoisuus kaikilla elämän alueilla on automaattisesti rikkaus ja voimavara. Minä väitän, että näin ei ole.
Monikulttuurisuus, jota länsimaihin ollaan luomassa lähinnä kaoottisella pakolaispolitiikalla, on johtanut väkivaltaisempaan ja pirstaloituneeseen, etnisten ryhmien keskinäisen kyräilyn värittämään yhteiskuntaan. Maahantulijoiden laajamittainen sopeuttaminen on epäonnistunut kaikkialla. Nopeimmin kasvavat maahanmuuttajaryhmät, toisin sanoen tulokkaat Lähi-Idästä ja Afrikasta, ennen kaikkea muslimit, koristavat väkivaltarikollisuus- ja työttömyystilastojen kärkisijoja, ja ongelmien on nähty kärjistyvän entisestään Euroopassa syntyneiden, toisen ja kolmannen polven siirtolaisten keskuudessa. Euroopan suurkaupunkien ympärille on kasvanut laittomuuden ja anarkian tilassa eläviä vyöhykkeitä.
Kaikki Euroopassa koetellut kotouttamisreseptit ovat epäonnistuneet. On Suomen ja koko maanosamme tulevaisuuden kannalta yhdentekevää, kuka tilanteeseen on syyllinen, kantaväestö asenteineen vai tulokkaat omine ominaisuuksineen. Oleellista on todellisuus eli se, että kasvava osa maanosamme asukkaista ei jaa meille tärkeitä arvoja, joihin kuuluu esimerkiksi uskonnollinen suvaitsevaisuus sekä usko sukupuolten tasa-arvoon. Koska monikulttuurisuus ei tosiasioiden valossa muotoudu sellaiseksi kuin kauniit teoriat olettivat, nykyisenkaltainen monikulttuuristuminen on pysäytettävä. Se on pysäytettävä nyt, koska pian sen pysäyttäminen rauhanomaisin keinoin on mahdotonta.
Monikultturismi ja suvaitsevaisuus ovat kaunistelevia nimityksiä ksenomanialle, toiseuden ja erilaisuuden palvonnalle. Fundamentalismin ja suvaitsemattomuuden suvaitseminen vain siksi, että ne edustavat toiseutta ja erilaisuutta, johtaa ainoastaan suvaitsemattomuuden lisääntymiseen. Merkittävä osa Eurooppaan muuttavista kolmannen maailman asukkaista ei jaa arvojamme eikä edes halua jakaa niitä. He eivät tulkitse kauniita hymyjämme, avointa syliämme, kulttuurillisessa itseinhossa kieriskelyämme ja suvaitsevaisuuttamme kädenojennuksena vaan alistumisena ja oman alamaisuutemme myöntämisenä. Eurooppalainen suvaitsevaisuus esimerkiksi islamistista barbariaa kohtaan ei maltillista tulijoita vaan yllyttää heitä vaatimaan lisää. Perääntyminen johtaa vapaan ja suvaitsevaisen Euroopan tuhoutumiseen. Periksi antaminen ja myötäileminen suvaitsevaisuuden nimissä ei estä konfliktia vaan ainoastaan siirtää sitä ja tekee siitä verisemmän. Madridin ja Lontoon pommit, Pariisin mellakat, musliminaisten asemaa kritisoineen ohjaaja Theo van Goghin murha, pilapiirrosjupakka tai imaamien vihaa valuvat saarnat Lontoon ja Malmön moskeijoissa eivät ole yhteiskunnallisten epäoikeudenmukaisuuksien protestointia vaan sotaa länsimaista kulttuuria vastaan. Suvaitsevaisuudelle on pantava rajat.
Suomessa nämä ongelmat näyttävät etäisiltä ja niistä puhuminen hysteeriseltä. Kehitys on kuitenkin nopeaa, eikä Suomi ole saari. Lontoon ja Amsterdamin nuorista puolet on muita kuin länsimaalaisia, Ruotsin Malmön asukkaista neljännes on muslimeja, eikä tälle trendille ole loppua näkyvissä. Britannian muslimeista lähes puolet ilmoittaa kannattavansa sharia-lain käyttöönottoa muslimialueilla. Suomessa kehitys on maahanmuuttajien vähäisen määrän vuoksi alkuvaiheessaan, mutta laadullista eroa muuhun Eurooppaan ei ole. Jos tämä on se kehitys, jota sinä kannatat, sinun ei ole syytä huolestua. Jos uskot, että äkillinen muutos parempaan on näkyvissä, tai että Suomi ainoana Euroopan maana pystyy jollakin tempulla luomaan onnistuneen monikulttuurisen yhteiskunnan, sinun ei ole syytä huolestua. Mutta jos et usko, sinun on syytä huolestua tosissasi.
Monikulttuurisuus tuhoaa yhteiskuntarauhan ja pidemmällä jänteellä koko demokraattisen, moniarvoisen sivilisaation, sillä nykyisen väestökehityksen tuloksena ne, jotka eivät usko demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja moniarvoisuuteen, saavuttavat matemaattisella varmuudella enemmistön. Monikulttuurisuus tuhoaa länsimaisen hyvinvointivaltion, koska jossakin vaiheessa, elätettävien osuuden saavuttaessa kriittisen pisteen, yhteiskunnan taloudellinen kantokyky loppuu. Voi olla, että Suomea uhkaa tulevaisuudessa työvoimapula, mutta työvoimapulaa ei ratkaista sillä, että maahan tuodaan ulkomailta lisää työvoiman ulkopuolella elävää väestöä. Suomen, ja laajemmin Euroopan, maahanmuuttopolitiikka ei ole työperusteista. Tietyissä keskeisissä maahanmuuttajaryhmissä työllisyysaste on alle 10%. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaista näihin ryhmiin kuuluvaa työntekijää kohti suomalainen yhteiskunta saa yhdeksän elätettävää. Tällainen politiikka ei ratkaise väestön ikääntymisestä johtuvan heikkenevän huoltosuhteen ongelmaa. Tässäkin tapauksessa on toissijaista, kuka on syyllinen. Joko suomalainen vastaanottojärjestelmä on epäonnistunut tai kyseisissä etnisissä ryhmissä on kulttuurillisia ominaisuuksia, jotka eivät sovellu suomalaiseen yhteiskuntaan. Molemmissa tapauksissa muun kuin työ- tai opiskeluperusteisen siirtolaisuuden kasvu on lopetettava, kunnes toimiva lääke jo syntyneen ongelman ratkaisemiseksi on keksitty.
Kritiikitön suhtautuminen monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajiin pilaa etnisten ryhmien välit. Kun kantaväestöä syyllistetään maahanmuuttajien epäonnistumisesta ja nimitellään rasistiseksi samaan aikaan, kun kantaväestö maksaa monikulttuurisuuden hintaa rahalla ja menetetyllä turvallisuudella, kasvava osa suomalaisista alkaa katsoa kieroon kaikkia ulkomaalaisia. Tämän kehityksen suurimpia kärsijöitä ovat ne maahanmuuttajat, jotka tosissaan pyrkivät integroitumaan, kohentamaan omaa elämäänsä ja hyödyttämään yhteiskuntaa. Toisaalta se, että ongelmista syytetään yksinomaan suomalaisia ja heidän asenteitaan, saa kelvottoman ja sopeutumishaluttoman osan maahanmuuttajista uskomaan, että he ovat viattomia ja vainottuja uhreja, joiden epäonnistuminen on aina jonkun muun syy. Kun heiltä viedään vastuu, heiltä viedään myös kyky ja halu tarkastella omia asenteitaan ja tekojaan kriittisesti.
Räikeä ristiriita monikulttuurisen todellisuuden ja kukkaisan utopian välillä on synnyttänyt poliittisen korrektiuden kultin, sen, mitä voidaan kutsua suvaitsevaisuusfasismiksi. Monikulttuurisuus on tuonut länsimaihin puhe-, kirjoitus- ja ajatuskontrollin ja poliittisen tiedekontrollin. Vähemmistövaltuutetuista ja suvaitsevaisuusasiantuntijoista on tosiasiallisesti tullut uskonnollisia miliisejä, jotka valvovat, noudattaako media ja tiedeyhteisö ideologista oikeaoppisuutta.
Monikulttuurisuuskokeilu on epäonnistunut. Eurooppa, ja siinä ohessa Suomi, on liemessä jo nykyisen siirtolaisväestönsä kanssa. Jotta tilannetta voitaisiin ryhtyä korjaamaan, sen huonontuminen entisestään on pysäytettävä ottamalla ulkomaalaispolitiikka uuteen tarkasteluun. Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan psykologinen muutos, irtisanoutuminen monikultturismi-ideologiasta ja suvaitsevaisuudesta sellaisena kuin se nykyään ymmärretään. On lopetettava sen hokeminen, että monikulttuurisuus on rikkaus, koska rahassa, turvallisuudessa ja yhteiskuntarauhassa mitattuna se ei sitä ole. Jotta taudin kimppuun päästäisiin, on taudin olemassaolo tunnustettava. Monikulttuurisuuden epäonnistuminen ei poistu sillä, että ongelmista puhuminen estetään tai niistä puhuvaa nimitellään rasistiksi ja natsiksi.
2. Kenen on syytä äänestää minua?
Edistät omia etujasi minua äänestämällä, jos...
... sinulla on lapsia, joille haluat jättää yhteiskunnan parempana kuin millaisena itse sen aikanasi sait. Nykyisen kehityksen tuloksena he perivät savuavan rauniokasan minareetin varjossa.
... olet nainen. Yhteiskunnassa, johon nykyinen kehitys johtaa, sinä olet huonekalu ja synnytyskone, ja sinut saa raiskata, jos provosoit ulkonäölläsi.
... olet homo. Sinut on ehkä saatu uskomaan, että koska kuulut vähemmistöön, sinulla on yhteisiä etuja kaikkien niiden kanssa, jotka myös kuuluvat vähemmistöön. Mutta ne vähemmistöt, joiden kasvun minä haluan pysäyttää, edustavat kulttuuria, jossa sinun syntisi rangaistaan kuolemalla.
... olet veronmaksaja. Vallitsevan kehityksen seurauksena verorahojesi on riitettävä kasvavan vapaamatkustaja-armeijan ylläpitoon.
... olet maahanmuuttaja, joka on nähnyt vaivaa suomen kielen opiskeluun, pitää Suomea kotimaanaan ja haluaa tehdä siitä paremman paikan omille lapsilleen. Vaikka suvaitsevaiset piirit sinulle muuta vakuuttelevatkin, sinä et kuulu samaan kategoriaan ja eturyhmään asematunnelissa notkuvien ja kaduilla kännyköitä ryöstävien "kulttuurinrikastuttajien" kanssa. Sinä ja kaikki kaltaisesi olette tervetulleita Suomeen.
... arvostat eläinten oikeuksia. Monikulttuurisessa Uudessa Euroopassa uhriveri valuu katuojissa ja tainnutus hoidetaan lausumalla Allahin nimi kolmesti.
... arvostat tiedettä. Nykyisen kehityksen päässä vallitsevassa yhteiskunnassa maailma on litteä ja koulussa tarvitaan vain yksi kirja.
... haluat valita, mihin jumalaan uskot, vai uskotko lainkaan. Sitten, kun enemmistö asukkaista ei jaa tätä vapaamielistä arvoa, sinultakaan ei enää kysytä.
3. Kenen ei kannata äänestää minua?
Äänen antaminen minulle ei palvele etujasi, jos...
... pidät joukkovoimasta ja -psykoosista, ajattelet kollektiivisesti, heittelet mielelläsi kiviä ja muita esineitä, ja käytät päiväsi mieluummin notkumiseen kuin minkään hyödyllisen tekemiseen. Vallitsevan kehityksen luomassa Uudessa Euroopassa sinulla tulee olemaan runsaasti samanhenkisiä ystäviä.
... pidät homoja yhteiskunnallisena ongelmana, joka on poistettava. Euroopan suurissa kaupungeissa on pian enemmistö, joka on samaa mieltä.
... olet mies, jota häiritsee se, ettet saa käyttää sinulle suotuja nyrkkejä, kun vaimosi ei tottele. Äänestä visusti suvaitsevaisia ja muukalaisystävällisiä ehdokkaita, ja haavemaailmasi on lähempänä kuin uskotkaan.
4. Mitä aion ja en aio tehdä kansanedustajapaikallani?
Ne, jotka äänestävät minua, saattavat tehdä saman virheen, jonka aggressiivisesti debatoivien "yhden asian ehdokkaiden" kannattajat ennenkin ovat tehneet. He saattavat odottaa, että eduskuntaan päästyäni vedän kypärän päähän ja batman-trikoot ylle ja panen asiat järjestykseen.
Näin se valitettavasti ei käy. Minulla ei ole poliitikon taustaa, enkä varmasti pysty käyttämään optimaalisesti edes niitä vaikutusresursseja, jotka kansanedustajan mandaatti teoriassa suo. En valituksi tullessanikaan pysty panemaan Suomea uusiksi. Tavoitteeni on edistää ylempänä kuvattua psykologista muutosta, keskusteluparadigman uusimista. Nykyinen, melkein koko poliittisen järjestelmän ja mediakentän jakama lähtöoletus on se, että "monikulttuurisuus on hyvä ja kannatettava asia, joskin siinä on ongelmakohtia, jotka voidaan ratkaista satsaamalla enemmän siihen-ja-siihen". Uudessa paradigmassa nykyisenkaltainen monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuusajattelu ymmärretään epäonnistuneeksi ja hirvittäväksi erehdykseksi, jonka hintaa tulemme maksamaan vielä kauan. Monikulttuurisuus ei ole hieno asia, jossa on joitakin ongelmia, vaan vuotava seula, jota tähän asti on yritetty paikata purukumilla.
Se, että monikulttuurisuutta ei laajasti ja äänekkäästi vastusteta, vaikka sen karilleajo on kaikkien nähtävissä, johtuu ennen kaikkea yksipuolisesta ja pitkään jatkuneesta suvaitsevaisuusrummutuksesta. Näissä oloissa suuri osa ihmisistä ei yksinkertaisesti ole tullut ajatelleeksi suurempaa kuvaa. Kansanedustajan asema antaa kriittisille puheenvuoroille määrättömästi enemmän ääntä ja painoarvoa kuin informaatiotulvaan hukkuva ja sisäänrakennettujen uskottavuusongelmien kanssa painiva verkkokirjoittelu. Kansanedustajaa ei voi vaieta kuoliaaksi.
Kansanedustajana aion siis ennen kaikkea puhua ja kirjoittaa. Toiveeni on, että asioiden esillä pitäminen ja ikävillä kysymyksillä pommittaminen, sekä tästä luonnollisesti seuraava henkilöönmenevä solvaaminen ja natsittelu, paljastaa kasvavalle joukolle paitsi tavallista kansaa myös kansanedustajia monikultturismin kumisevan onttouden. Tutkimusten mukaan yli 70 prosenttia suomalaisista katsoo, että Suomessa on joko liikaa tai sopivasti maahanmuuttajia. Suomalaiset siis eivät halua sellaista monikulttuurisuutta, joka on syntynyt esimerkiksi Britanniassa tai Ruotsissa. Ongelma on se, että juuri kukaan maineestaan tai urastaan kiinnostunut ei ole valmis panemaan itseään likoon ja ottamaan vastaan suvaitsevaisuusfasistista kuravyöryä. Toinen ongelma on se, että julkisuudessa kuuluneet harvat kriittiset äänet ovat tulleet useimmiten räyhääjien ja julkirasistien suusta, eikä kukaan itseään kunnioittava halua seistä tällaisten ihmisten kanssa samassa rintamassa. Haluan kansanedustajana osoittaa ihmisille, että monikulttuurisuuden epäonnistumisen osoittaminen ei vaadi kirosanoja tai huutamista. Tosiasiat riittävät.
Tätä aion kansanedustajana tehdä.
Helsingissä 19.8.2006
Jussi Halla-aho
filosofian tohtori, kielentutkija
sitoutumaton, Perussuomalaisten Helsingin piiri
ehdokasnumero XX
http://jussi.halla-aho.com/vaalit/
Eli:
Kenen on syytä äänestää minua ja miksi,
sekä:
Mitä valituksi tulemisestani seuraa ja mitä siitä ei seuraa.
1. Suitset suvaitsevaisuudelle
Eduskuntatyössäni pääpaino tulee olemaan monikulttuurisuudessa ja Suomen maahanmuuttopolitiikassa sekä ennen kaikkea näiden kysymysten ympärille kehittyneessä monikultturismi-ideologiassa. Jälkimmäisellä viittaan Suomessa, ja yleensä länsimaisessa yhteiskunnassa, vallitsevaan muodikkaaseen näkemykseen, jonka mukaan etninen, kielellinen ja kulttuurillinen monimuotoisuus kaikilla elämän alueilla on automaattisesti rikkaus ja voimavara. Minä väitän, että näin ei ole.
Monikulttuurisuus, jota länsimaihin ollaan luomassa lähinnä kaoottisella pakolaispolitiikalla, on johtanut väkivaltaisempaan ja pirstaloituneeseen, etnisten ryhmien keskinäisen kyräilyn värittämään yhteiskuntaan. Maahantulijoiden laajamittainen sopeuttaminen on epäonnistunut kaikkialla. Nopeimmin kasvavat maahanmuuttajaryhmät, toisin sanoen tulokkaat Lähi-Idästä ja Afrikasta, ennen kaikkea muslimit, koristavat väkivaltarikollisuus- ja työttömyystilastojen kärkisijoja, ja ongelmien on nähty kärjistyvän entisestään Euroopassa syntyneiden, toisen ja kolmannen polven siirtolaisten keskuudessa. Euroopan suurkaupunkien ympärille on kasvanut laittomuuden ja anarkian tilassa eläviä vyöhykkeitä.
Kaikki Euroopassa koetellut kotouttamisreseptit ovat epäonnistuneet. On Suomen ja koko maanosamme tulevaisuuden kannalta yhdentekevää, kuka tilanteeseen on syyllinen, kantaväestö asenteineen vai tulokkaat omine ominaisuuksineen. Oleellista on todellisuus eli se, että kasvava osa maanosamme asukkaista ei jaa meille tärkeitä arvoja, joihin kuuluu esimerkiksi uskonnollinen suvaitsevaisuus sekä usko sukupuolten tasa-arvoon. Koska monikulttuurisuus ei tosiasioiden valossa muotoudu sellaiseksi kuin kauniit teoriat olettivat, nykyisenkaltainen monikulttuuristuminen on pysäytettävä. Se on pysäytettävä nyt, koska pian sen pysäyttäminen rauhanomaisin keinoin on mahdotonta.
Monikultturismi ja suvaitsevaisuus ovat kaunistelevia nimityksiä ksenomanialle, toiseuden ja erilaisuuden palvonnalle. Fundamentalismin ja suvaitsemattomuuden suvaitseminen vain siksi, että ne edustavat toiseutta ja erilaisuutta, johtaa ainoastaan suvaitsemattomuuden lisääntymiseen. Merkittävä osa Eurooppaan muuttavista kolmannen maailman asukkaista ei jaa arvojamme eikä edes halua jakaa niitä. He eivät tulkitse kauniita hymyjämme, avointa syliämme, kulttuurillisessa itseinhossa kieriskelyämme ja suvaitsevaisuuttamme kädenojennuksena vaan alistumisena ja oman alamaisuutemme myöntämisenä. Eurooppalainen suvaitsevaisuus esimerkiksi islamistista barbariaa kohtaan ei maltillista tulijoita vaan yllyttää heitä vaatimaan lisää. Perääntyminen johtaa vapaan ja suvaitsevaisen Euroopan tuhoutumiseen. Periksi antaminen ja myötäileminen suvaitsevaisuuden nimissä ei estä konfliktia vaan ainoastaan siirtää sitä ja tekee siitä verisemmän. Madridin ja Lontoon pommit, Pariisin mellakat, musliminaisten asemaa kritisoineen ohjaaja Theo van Goghin murha, pilapiirrosjupakka tai imaamien vihaa valuvat saarnat Lontoon ja Malmön moskeijoissa eivät ole yhteiskunnallisten epäoikeudenmukaisuuksien protestointia vaan sotaa länsimaista kulttuuria vastaan. Suvaitsevaisuudelle on pantava rajat.
Suomessa nämä ongelmat näyttävät etäisiltä ja niistä puhuminen hysteeriseltä. Kehitys on kuitenkin nopeaa, eikä Suomi ole saari. Lontoon ja Amsterdamin nuorista puolet on muita kuin länsimaalaisia, Ruotsin Malmön asukkaista neljännes on muslimeja, eikä tälle trendille ole loppua näkyvissä. Britannian muslimeista lähes puolet ilmoittaa kannattavansa sharia-lain käyttöönottoa muslimialueilla. Suomessa kehitys on maahanmuuttajien vähäisen määrän vuoksi alkuvaiheessaan, mutta laadullista eroa muuhun Eurooppaan ei ole. Jos tämä on se kehitys, jota sinä kannatat, sinun ei ole syytä huolestua. Jos uskot, että äkillinen muutos parempaan on näkyvissä, tai että Suomi ainoana Euroopan maana pystyy jollakin tempulla luomaan onnistuneen monikulttuurisen yhteiskunnan, sinun ei ole syytä huolestua. Mutta jos et usko, sinun on syytä huolestua tosissasi.
Monikulttuurisuus tuhoaa yhteiskuntarauhan ja pidemmällä jänteellä koko demokraattisen, moniarvoisen sivilisaation, sillä nykyisen väestökehityksen tuloksena ne, jotka eivät usko demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja moniarvoisuuteen, saavuttavat matemaattisella varmuudella enemmistön. Monikulttuurisuus tuhoaa länsimaisen hyvinvointivaltion, koska jossakin vaiheessa, elätettävien osuuden saavuttaessa kriittisen pisteen, yhteiskunnan taloudellinen kantokyky loppuu. Voi olla, että Suomea uhkaa tulevaisuudessa työvoimapula, mutta työvoimapulaa ei ratkaista sillä, että maahan tuodaan ulkomailta lisää työvoiman ulkopuolella elävää väestöä. Suomen, ja laajemmin Euroopan, maahanmuuttopolitiikka ei ole työperusteista. Tietyissä keskeisissä maahanmuuttajaryhmissä työllisyysaste on alle 10%. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaista näihin ryhmiin kuuluvaa työntekijää kohti suomalainen yhteiskunta saa yhdeksän elätettävää. Tällainen politiikka ei ratkaise väestön ikääntymisestä johtuvan heikkenevän huoltosuhteen ongelmaa. Tässäkin tapauksessa on toissijaista, kuka on syyllinen. Joko suomalainen vastaanottojärjestelmä on epäonnistunut tai kyseisissä etnisissä ryhmissä on kulttuurillisia ominaisuuksia, jotka eivät sovellu suomalaiseen yhteiskuntaan. Molemmissa tapauksissa muun kuin työ- tai opiskeluperusteisen siirtolaisuuden kasvu on lopetettava, kunnes toimiva lääke jo syntyneen ongelman ratkaisemiseksi on keksitty.
Kritiikitön suhtautuminen monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajiin pilaa etnisten ryhmien välit. Kun kantaväestöä syyllistetään maahanmuuttajien epäonnistumisesta ja nimitellään rasistiseksi samaan aikaan, kun kantaväestö maksaa monikulttuurisuuden hintaa rahalla ja menetetyllä turvallisuudella, kasvava osa suomalaisista alkaa katsoa kieroon kaikkia ulkomaalaisia. Tämän kehityksen suurimpia kärsijöitä ovat ne maahanmuuttajat, jotka tosissaan pyrkivät integroitumaan, kohentamaan omaa elämäänsä ja hyödyttämään yhteiskuntaa. Toisaalta se, että ongelmista syytetään yksinomaan suomalaisia ja heidän asenteitaan, saa kelvottoman ja sopeutumishaluttoman osan maahanmuuttajista uskomaan, että he ovat viattomia ja vainottuja uhreja, joiden epäonnistuminen on aina jonkun muun syy. Kun heiltä viedään vastuu, heiltä viedään myös kyky ja halu tarkastella omia asenteitaan ja tekojaan kriittisesti.
Räikeä ristiriita monikulttuurisen todellisuuden ja kukkaisan utopian välillä on synnyttänyt poliittisen korrektiuden kultin, sen, mitä voidaan kutsua suvaitsevaisuusfasismiksi. Monikulttuurisuus on tuonut länsimaihin puhe-, kirjoitus- ja ajatuskontrollin ja poliittisen tiedekontrollin. Vähemmistövaltuutetuista ja suvaitsevaisuusasiantuntijoista on tosiasiallisesti tullut uskonnollisia miliisejä, jotka valvovat, noudattaako media ja tiedeyhteisö ideologista oikeaoppisuutta.
Monikulttuurisuuskokeilu on epäonnistunut. Eurooppa, ja siinä ohessa Suomi, on liemessä jo nykyisen siirtolaisväestönsä kanssa. Jotta tilannetta voitaisiin ryhtyä korjaamaan, sen huonontuminen entisestään on pysäytettävä ottamalla ulkomaalaispolitiikka uuteen tarkasteluun. Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan psykologinen muutos, irtisanoutuminen monikultturismi-ideologiasta ja suvaitsevaisuudesta sellaisena kuin se nykyään ymmärretään. On lopetettava sen hokeminen, että monikulttuurisuus on rikkaus, koska rahassa, turvallisuudessa ja yhteiskuntarauhassa mitattuna se ei sitä ole. Jotta taudin kimppuun päästäisiin, on taudin olemassaolo tunnustettava. Monikulttuurisuuden epäonnistuminen ei poistu sillä, että ongelmista puhuminen estetään tai niistä puhuvaa nimitellään rasistiksi ja natsiksi.
2. Kenen on syytä äänestää minua?
Edistät omia etujasi minua äänestämällä, jos...
... sinulla on lapsia, joille haluat jättää yhteiskunnan parempana kuin millaisena itse sen aikanasi sait. Nykyisen kehityksen tuloksena he perivät savuavan rauniokasan minareetin varjossa.
... olet nainen. Yhteiskunnassa, johon nykyinen kehitys johtaa, sinä olet huonekalu ja synnytyskone, ja sinut saa raiskata, jos provosoit ulkonäölläsi.
... olet homo. Sinut on ehkä saatu uskomaan, että koska kuulut vähemmistöön, sinulla on yhteisiä etuja kaikkien niiden kanssa, jotka myös kuuluvat vähemmistöön. Mutta ne vähemmistöt, joiden kasvun minä haluan pysäyttää, edustavat kulttuuria, jossa sinun syntisi rangaistaan kuolemalla.
... olet veronmaksaja. Vallitsevan kehityksen seurauksena verorahojesi on riitettävä kasvavan vapaamatkustaja-armeijan ylläpitoon.
... olet maahanmuuttaja, joka on nähnyt vaivaa suomen kielen opiskeluun, pitää Suomea kotimaanaan ja haluaa tehdä siitä paremman paikan omille lapsilleen. Vaikka suvaitsevaiset piirit sinulle muuta vakuuttelevatkin, sinä et kuulu samaan kategoriaan ja eturyhmään asematunnelissa notkuvien ja kaduilla kännyköitä ryöstävien "kulttuurinrikastuttajien" kanssa. Sinä ja kaikki kaltaisesi olette tervetulleita Suomeen.
... arvostat eläinten oikeuksia. Monikulttuurisessa Uudessa Euroopassa uhriveri valuu katuojissa ja tainnutus hoidetaan lausumalla Allahin nimi kolmesti.
... arvostat tiedettä. Nykyisen kehityksen päässä vallitsevassa yhteiskunnassa maailma on litteä ja koulussa tarvitaan vain yksi kirja.
... haluat valita, mihin jumalaan uskot, vai uskotko lainkaan. Sitten, kun enemmistö asukkaista ei jaa tätä vapaamielistä arvoa, sinultakaan ei enää kysytä.
3. Kenen ei kannata äänestää minua?
Äänen antaminen minulle ei palvele etujasi, jos...
... pidät joukkovoimasta ja -psykoosista, ajattelet kollektiivisesti, heittelet mielelläsi kiviä ja muita esineitä, ja käytät päiväsi mieluummin notkumiseen kuin minkään hyödyllisen tekemiseen. Vallitsevan kehityksen luomassa Uudessa Euroopassa sinulla tulee olemaan runsaasti samanhenkisiä ystäviä.
... pidät homoja yhteiskunnallisena ongelmana, joka on poistettava. Euroopan suurissa kaupungeissa on pian enemmistö, joka on samaa mieltä.
... olet mies, jota häiritsee se, ettet saa käyttää sinulle suotuja nyrkkejä, kun vaimosi ei tottele. Äänestä visusti suvaitsevaisia ja muukalaisystävällisiä ehdokkaita, ja haavemaailmasi on lähempänä kuin uskotkaan.
4. Mitä aion ja en aio tehdä kansanedustajapaikallani?
Ne, jotka äänestävät minua, saattavat tehdä saman virheen, jonka aggressiivisesti debatoivien "yhden asian ehdokkaiden" kannattajat ennenkin ovat tehneet. He saattavat odottaa, että eduskuntaan päästyäni vedän kypärän päähän ja batman-trikoot ylle ja panen asiat järjestykseen.
Näin se valitettavasti ei käy. Minulla ei ole poliitikon taustaa, enkä varmasti pysty käyttämään optimaalisesti edes niitä vaikutusresursseja, jotka kansanedustajan mandaatti teoriassa suo. En valituksi tullessanikaan pysty panemaan Suomea uusiksi. Tavoitteeni on edistää ylempänä kuvattua psykologista muutosta, keskusteluparadigman uusimista. Nykyinen, melkein koko poliittisen järjestelmän ja mediakentän jakama lähtöoletus on se, että "monikulttuurisuus on hyvä ja kannatettava asia, joskin siinä on ongelmakohtia, jotka voidaan ratkaista satsaamalla enemmän siihen-ja-siihen". Uudessa paradigmassa nykyisenkaltainen monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuusajattelu ymmärretään epäonnistuneeksi ja hirvittäväksi erehdykseksi, jonka hintaa tulemme maksamaan vielä kauan. Monikulttuurisuus ei ole hieno asia, jossa on joitakin ongelmia, vaan vuotava seula, jota tähän asti on yritetty paikata purukumilla.
Se, että monikulttuurisuutta ei laajasti ja äänekkäästi vastusteta, vaikka sen karilleajo on kaikkien nähtävissä, johtuu ennen kaikkea yksipuolisesta ja pitkään jatkuneesta suvaitsevaisuusrummutuksesta. Näissä oloissa suuri osa ihmisistä ei yksinkertaisesti ole tullut ajatelleeksi suurempaa kuvaa. Kansanedustajan asema antaa kriittisille puheenvuoroille määrättömästi enemmän ääntä ja painoarvoa kuin informaatiotulvaan hukkuva ja sisäänrakennettujen uskottavuusongelmien kanssa painiva verkkokirjoittelu. Kansanedustajaa ei voi vaieta kuoliaaksi.
Kansanedustajana aion siis ennen kaikkea puhua ja kirjoittaa. Toiveeni on, että asioiden esillä pitäminen ja ikävillä kysymyksillä pommittaminen, sekä tästä luonnollisesti seuraava henkilöönmenevä solvaaminen ja natsittelu, paljastaa kasvavalle joukolle paitsi tavallista kansaa myös kansanedustajia monikultturismin kumisevan onttouden. Tutkimusten mukaan yli 70 prosenttia suomalaisista katsoo, että Suomessa on joko liikaa tai sopivasti maahanmuuttajia. Suomalaiset siis eivät halua sellaista monikulttuurisuutta, joka on syntynyt esimerkiksi Britanniassa tai Ruotsissa. Ongelma on se, että juuri kukaan maineestaan tai urastaan kiinnostunut ei ole valmis panemaan itseään likoon ja ottamaan vastaan suvaitsevaisuusfasistista kuravyöryä. Toinen ongelma on se, että julkisuudessa kuuluneet harvat kriittiset äänet ovat tulleet useimmiten räyhääjien ja julkirasistien suusta, eikä kukaan itseään kunnioittava halua seistä tällaisten ihmisten kanssa samassa rintamassa. Haluan kansanedustajana osoittaa ihmisille, että monikulttuurisuuden epäonnistumisen osoittaminen ei vaadi kirosanoja tai huutamista. Tosiasiat riittävät.
Tätä aion kansanedustajana tehdä.
Helsingissä 19.8.2006
Jussi Halla-aho
filosofian tohtori, kielentutkija
sitoutumaton, Perussuomalaisten Helsingin piiri
ehdokasnumero XX
http://jussi.halla-aho.com/vaalit/
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.