Pariin päivään ei oo näkynyt palstalla. Huolettaa ihan. Heitähän kommenttia hyvä nainen, ettei tartte hermostua;)!
Missäs Suotuulia on?
Katizi
11798
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
aina säikäyttää jos joku yhtäkkiä poistuu. Joten Suotuulia, ole kiltti ja ilmoita itsestäsi. Täällä ruvetaan jo huolestuun... :)
Kiitos huolenpidosta tytöt. Raittiina olen ollut ja hyvältä tuntuu. Itseasiassa sain kuin lahjana itselleni tosi mukavan tukihenkilön, oikean aa-laisen, joka on luvannut "niin helvetisti tukea". Hänellä on takana vuosikymmeniä raittiutta.
Toivottavasti en ahdista häntä ihan heti alussa väsyksiin asti. Mitä mieltä olette itse tukihenkilöistä? Onko teistä tärkeää, että naisella on nainen ja miehellä mies tukemassa?
Oma tukihenkilöni on itseäni n. 10 v vanhempi mies.
Näköjään tuossa aikaisemmissa ketjuissa jo puhuttiinkin tukihenkilön tärkeydestä, mutta kerrataan vielä. Sanokaa mielipiteenne, nainen naiselle, mies miehelle, eikö AA näin ehdota, koska "on pelkoa että tulee vääränlaista jännitystä". Vai onko tämä jo vanhaa tietoa?
...mutta itse en kannata periaatetta nainen naiselle, mies miehelle. Mun on ainaki ite paljon helpompi jutella miesten kanssa. Oon aina ollu sellanen ihminen, jota miehet on ymmärtänyt paremmin, ja joka myös vähän vierastaa naispuolisia ihmisiä. Kävin aikoinaan terapiassa (no jopas oli yllätys. Ja joo, oon varmaan terapian tarpeessa vieläkin, heh heh). Mutta ne käynnit tyssäs siihen, kun en tullut juttuun kenenkään naispuolisen terapeutin kanssa. Yritettiin kyllä saada mulle miespuolinen terapeutti mut se hitsin psykologi, joka mulle sitä terapiaa määräs, oli ehdottomasti sitä mieltä että terapeutin pitää olla samaa sukupuolta kuin asiakkaan. Asiat vois ehkä olla toisin jos oisin saanu miespuolisen terapeutin, mut niihin naisiin mulla meni vaan hermot -> keskeytin kaikki terapiat (ja joo sen kyllä huomaa). :)
Mun mielipide on siis se, että mies miehelle ja nainen naiselle- periaatteessa ei oo mitään järkeä. Ihmisistä ja henkilökemioista se tukihenkilösuhde on kiinni, ei sukupuolesta.
Hyvä että ilmaannuit paikalle jälleen:)! Tukihenkilön sukupuolella ei munkaan mielestä ole väliä periaatteessa. Toisaalta, jos on helposti ihastuvaa tyyppiä, saati jos on pienikin epäilys että tukihenkilöllä on muitakin intressejä kuin alkoholista pääsyssä tukeminen, voi tulla ongelmia. Tämä tietysti lähinnä varattujen kohdalla:D. Jos oma kumppani ei paini ollenkaan samanlaisten ongelmien kanssa, on hänen vaikea ymmärtää alkoholistia, vaikka haluaisikin. Sitten jos ilmaantuu paikalle toinen mies ymmärtämään ja kuulemaan, mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, niin mulla ainakin vois rehellisesti sanoen käydä köpelösti. En tässä vaiheessa osaa sanoa, minkätyyppinen tukihenkilö voisi mulle sopia. Mulla on kyllä yks erittäin hyvä naispuolinen ystävä, jolla on samoja ongelmia, ja hänen kanssaan on asioista puhuttu viime aikoina aika avoimesti. Hän on myös kyllästynyt alkoholin aiheuttamiin morkkiksiin, ahdistuneisuuteen ja fyysiseen pahaan oloon. Ei kuitenkaan ole vielä niin kypsä kuin minä, ihan ainakaan. Ehkä sitten, kun hän huomaa minun positiivisen muutoksen, alkaa hänkin haluta samaa itselleen.
Ei AA ehdota mies miehelle ja nainen naiselle.
Olin ed. pidemmän raittiusjakson aikana mukana aa:ssa ja sain kokeneilta aa-henkilöiltä selkeän ohjeen: mies naisen tukena ja päinvastoin, se voi aiheuttaa "vääränlaista jännitystä ja siksi ei ole suotavaa". Myös kirjassa "Eläminen raittiina" (aa-julkaisu) mainitaan tästä samasta. Alkoholistina en tarvitse mitään "jännitystä" elämääni vieraiden suhteiden muodossa, vaan reilua ja rehtiä tukea. (oma ukko on raitis ja tyypillinen alkoholistin puoliso, hyysää ja hoivaa ja järkkää että voin juoda ja katua ja morkkistella). Mutta olen ylpeä vuosien raittiista ajoista ja myös siitä, että aina kun vajoan, olen kuin se kuuluisa Fenix-lintu. Ja nousu ei ole edes mahdollista jos et välillä putoa tuhkaan.
Puhut ristiriitaisesti, kun sanot: Ihmisistä ja henkilökemioista se tukihenkilösuhde on kiinni, ei sukupuolesta.
Kaikki terapiasi ovat keskeytyneet, koska kaikki terapeuttisi olivat naisia. Huomaatko nyt? Sukupuolesta se siis kiikasti, et tullut toimeen naisten kanssa.
Tässäpä sinulla onkin tuhannen taalan paikka miettiä, miksi tulet paremmin toimeen miesten kuin naisten kanssa. Naisen identtiteettisi taitaa olla - no, mieti itse.
mutta se menee ohi. Usein nimittäin terapiassa käy niin, että jos terapeutti on vastakkaista sukupuolta, niin häneen helposti "ihastutaan". Tämä on ihan normaalia ja AMMATTITAITOINEN terapeutti osaa tämän vaiheen aikana hoitaa tilanteen niinkuin ammattiauttajan kuuluukin. Terapeutin työnkuvan voi lyhyesti määritellä näin: Terapeutti sammuttaa ja vahvistaa.
Se voi aiheutaa vääränlaista jännitystä mutta ei kukaan eikä mikään voi estää mies naiselle ja päinvastoin, 5 askeleeseen minä suosittelen samaa sukupuolta olevan ihmisen, en tiedä tarkoitatko tukihenkilöllä ns. kummia?
...koska yleinen käytäntöhän on se, että mies miehelle ja nainen naiselle. Toin siis vain esille senkin puolen, että poikkeusyksilöitä on, joille toi käytäntö ei toimi. Elikkäs joo, mun osalta se pitää mennä niin että mulle ehdottomasti aina miespuolinen tukihenkilö/terapeutti. Sen sijaan muille, (kuin mun kaltaisille poikkeusyksilöille), on aivan sama onko tukihenkilönä mies vaiko nainen.
Saatat olla hyvinkin oikeassa siinä asiassa, että oma identtiteettini (ei ehkä naisena, mutta muuten) on vähän hakusessa. Niin se tulee varmaan aina olemaankin, koska tunne- elämältään epävakaa persoonallisuus on sellainen indenttiteetitön, ainakin jotkut (kuten minä, heh heh).