Olematon isäsuhde ja martyrismiin taipuva äiti, sellaiset minulla oli. Nyt vasta 30 v. alan ymmärtää noiden tekijöiden vaikutuksen itseeni. Etsin isääni kaikista miehistä joita menneiden vuosien varrella oli. Hain huomiota, ihan sama keneltä. Martyrismi taas pesiytyi minuun niin että aloin itse toimia äitini kaltaisesti, mm. olenhan niin huono että en minä voisikaan koskaan parantua tai saada mitä hyvää aikaiseksi. Oksettaa kaikki tämä mitä olen lyhyen ajan sisällä tajunnut. Myöskin pakenemiseni alkoholiin oli seurausta siitä että en tahtonut kohdata joitain asioita koska ne olivat liian kipeitä.
Nyt kun ymmärrän näitä asioita, voin aloittaa terveen aikuisuuden ja nämä pakonomaiset tarpeet voin tunnistaa ja opetella elämään uudella tavalla.
Nyt kun ymmärrän näitä asioita, voin aloittaa terveen aikuisuuden ja nämä pakonomaiset tarpeet voin tunnistaa ja opetella elämään uudella tavalla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.