Hei,
kun ajatellaan, että esim. yksinhuoltajien asemaa kohennetaan nostamalla lapsilisiä yms. niin mikähän tähden ei ajatella elatustuen maksajaa joka hädin tuksin edes kykenee siitä suoriutumaan kun pitäisi hoivata "hyvin" lastaan silloin kun hän on luona ja pitää itsensä jokseenkin kunnossa ja vireänä, että mahdollisesti saisi joskus vielä työtä ja sitten voi myös lyhennellä niitä elatusmaksuvelkoja jos niitä ei jo oteta mahdollisesta sairaseläkkeestä masennuksen yms. takia ja masenneta häntä sillä että hänet "pyritään" ohjaamaan hoitoon entistä nopeammin, vaikka häntä ehkäpä piristäisi suuresti se, kun hän näkisi, että laki ja säädös käytetään lain luonteen mukaisesti, eikä niinkuin kiveä jossa ei elämää ole heitetä sillä päähän tai muurata sillä suuret muurit eteen ettei sisälle pääse tai yllä, kun ei pelkkä laki ilman henkeä mitään tiedä niinkuin ei kivikään voi olla tietoinen siitä, että sitä tallataan tai sillä estetään jne.
Lain säätäjä ei aina tiedä kumpi osapuoli tulee rangaistuksi kun kysymyksessä on esim. aviorikos. Syntihän sen aikaan saa ja vielä siten koska sydän siihen yhtyy ja saa hengellisen kuoleman, mutta toivottavasti sellainen vielä uudistetaan niin ettei hän syntiä palvele.
Mutta miksi lainsäätäjä sitten ei osaa tasapuolisesti jakaa esim.tätä eron taakkaa vaan toista suositaan taloudellisesti ja toista saatetaan rangaista rangaistuksen päälle siis vaikka mitä olis tapahtunut??? Vai onko teidän mielestänne niin, että mies on luja kuin kallio niin, ettei hän tarvitse mitään elantoa vaan puskee meren aaltoja vastaan? Minusta kallio on ihan selvästi eri kuin ihminen vaikka molemmat on luotu, toinen ikuisuutta varten toinen ei. Meneekö tuuli kallion alle piiloon "sanoen" että tässä on kova säädös ja laki ja se on piiloni etten minä vain tuulisi ihmisille mereltä hapekasta ilmaa?
Tyhmyydestäkin voi ikäänkuin tukehtua... en sano tätä siksi, että pitäisin itseäni viisaana sillä Jumala yksin viisas on.
kun ajatellaan, että esim. yksinhuoltajien asemaa kohennetaan nostamalla lapsilisiä yms. niin mikähän tähden ei ajatella elatustuen maksajaa joka hädin tuksin edes kykenee siitä suoriutumaan kun pitäisi hoivata "hyvin" lastaan silloin kun hän on luona ja pitää itsensä jokseenkin kunnossa ja vireänä, että mahdollisesti saisi joskus vielä työtä ja sitten voi myös lyhennellä niitä elatusmaksuvelkoja jos niitä ei jo oteta mahdollisesta sairaseläkkeestä masennuksen yms. takia ja masenneta häntä sillä että hänet "pyritään" ohjaamaan hoitoon entistä nopeammin, vaikka häntä ehkäpä piristäisi suuresti se, kun hän näkisi, että laki ja säädös käytetään lain luonteen mukaisesti, eikä niinkuin kiveä jossa ei elämää ole heitetä sillä päähän tai muurata sillä suuret muurit eteen ettei sisälle pääse tai yllä, kun ei pelkkä laki ilman henkeä mitään tiedä niinkuin ei kivikään voi olla tietoinen siitä, että sitä tallataan tai sillä estetään jne.
Lain säätäjä ei aina tiedä kumpi osapuoli tulee rangaistuksi kun kysymyksessä on esim. aviorikos. Syntihän sen aikaan saa ja vielä siten koska sydän siihen yhtyy ja saa hengellisen kuoleman, mutta toivottavasti sellainen vielä uudistetaan niin ettei hän syntiä palvele.
Mutta miksi lainsäätäjä sitten ei osaa tasapuolisesti jakaa esim.tätä eron taakkaa vaan toista suositaan taloudellisesti ja toista saatetaan rangaista rangaistuksen päälle siis vaikka mitä olis tapahtunut??? Vai onko teidän mielestänne niin, että mies on luja kuin kallio niin, ettei hän tarvitse mitään elantoa vaan puskee meren aaltoja vastaan? Minusta kallio on ihan selvästi eri kuin ihminen vaikka molemmat on luotu, toinen ikuisuutta varten toinen ei. Meneekö tuuli kallion alle piiloon "sanoen" että tässä on kova säädös ja laki ja se on piiloni etten minä vain tuulisi ihmisille mereltä hapekasta ilmaa?
Tyhmyydestäkin voi ikäänkuin tukehtua... en sano tätä siksi, että pitäisin itseäni viisaana sillä Jumala yksin viisas on.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Voi kun on noloa vastata omaan viestiin. No tiedoksi vielä tämä miksi lain säätäjä ei säädä tasapuolisesti. Siksi koska hänkin voi joutua olemaan välikappaleena siinä missä meitä kuritetaan ja pidetään kuitenkin Jumalalle rakkaina Kristuksen tähden. Synti joka meis asuu jo meitä vaivaa ja kurittaa mutta ettei kuritus olisi turha on pikemminkin saarnattava Jumalan lakia ja evankeliumia, eikä sitä ikäänkuin sanoen: "miksi naapurilla on kaikki niin hyvin jne. tai mistä sais juomaa ja ruokaa lisää, sillä eikö juuri tämä meissä asuva synti ja himo niitä pyri itsellemme vaatimaan keinolla millä hyvänsä, enemmän kuin olisi tarpeeksi, että syntiä oikei olantakaa tulisi tehdyksi ja muilta se tulisi riistetyksi ja sitten vielä väittää rangaistusta vääräksi." Mitä armoa se on jos me syystä kärsimme, mutta jos kärsimme Kristuksen tähden niin se on armoa.
Toivottavasti ei hallitus ylpeile saavutuksistaan, sillä sekin vielä niittää sitä mitä kylvää emme ainoastaa me jotka olemme alamaiset kaikelle hyvälle järjestykselle, koska onhan maallinen miekka pantu pitämään järjestystä yhteiskunnassa ja rankaisemaan väärintekijöitä vaikka onkin nyt tällainen iso "norsu" noussut kun EU huutaa komissaareineen, mutta jostain syystä norsu pelkää hiirtä.