Metro -lehden kannessa oli tänään isoilla kirjaimilla, että työttömyys on alempana 15 vuoteen. Repikää siitä!
Työttömyys alimpana 15 vuoteen
Proc
27541
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
nauratti niin maan perusteellisesti
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000449&posting=22000000018856134
Itsenäisyyspuolueen änkyrät valittavat että huonosti menee.
No varmasti menee jos ei kiinnosta tehdä töitä! Ei työmarkkinat mukaudu yksilön osaamiseen, eikös yksilön pitäisi mukautua siihen mitä työmarkkinoilla tarvitaan?
>Ei työmarkkinat mukaudu yksilön osaamiseen, eikös yksilön pitäisi mukautua siihen mitä työmarkkinoilla tarvitaan?
Kyllä, kunhan työmarkkinat mukautuvat sitten sen palvelemiseen, mitä ihmiset - ei siis markkinatalous - tarvitsee.
Työnteon tarkoituksena on luoda ihmisille tarvittava hyvän elämän toteuttamiseen. Työ ei ole itsetarkoitus, eikä ihminen ole työtä vaan työ ihmistä varten.
Jos nykyiset työmarkkinat odottavat ihmisen kääntyvän mille tahansa mutkalle vain päästäkseen tekemään työtä, jotain on pahasti vinossa jo perusajattelussa. Työ ei silloin ole enää keino tarpeellisen tuottamiseen, vaan on muuttunut itse tarpeeksi.
Itsenäisyyspuoluehan on työväen puolue!
Ei markkinatalous ole mikään subjekti eikä se tarvitse yhtään mitään.
Suomi on laiskoja ihmisiä täynnä. Töitä on vaikka kuinka, mutta ei tekijöitä.
Työministeriön tietojärjestelmässä olevat vapaat työpaikat:
- Palvelutyö 2715
- Rakennus- ja kaivosala 904
- Terveydenhuolto ja sosiaaliala 2242
Nämä siis vain muutama esimerkki siitä, että TÖITÄ LÖYTYY - TEKIJÖITÄ EI!
EU ei ole työn ja tekijöiden kohtaamattomuuden ongelma. Ongelma on Suomen leveässä työttömyysturvassa ja muissa sosiaalietuuksissa, joiden vuoksi työkykyiset makaavat mieluummin kotonaan kuin tekevät töitä. EU:ta ON TURHA SYYTTÄÄ! SYY ON MEIDÄN!
Meidän on vain mukauduttava maailman muutokseen. Keskimääräisen viikkotyöajan pidentäminen tekisi ihmeitä yritysten säilymiseen Suomessa. Samoin irtisanomisajan lyhentäminen tehostaisi uusien työntekijöiden palkkausta, koska työsopimusriski helpottuisi.
Ette taida edes tietää, mikä on työsopimusriski? Mikä se on?
mitä vuosiin olen lukenut, oli kirjoituksesi.
Voisitko kertoa, millä tavalla kirjoitukseni oli pimeintä mitä vuosiin olet lukenut?
otsikko oli aika pimeä, sen jälkeen kirjoitus ole harvinaisen paljon todellisuudesta vieraantunutta mielikuvituksen tuotetta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000018881781
kyllä menee hyvin mutta pääomatulojasaavilla mutta tavallinen palkansaaja kärsii kun palkka ei nouse tuottavuuden tai pkt tahdissa se siitä änkyröinnistä
se on suomalaisten puollue
voisitko määrittää kuka on änkyrä
Todellisuus peittyy tilastokikkailuun.
Uudet työt ovat pätkätöitä ja määräaikaisia sirpaletöitä, jotka eivät elätä.
Kaikkia töitä tarvitaan. Oli ne pätkissä tai ei.
Riippuu se eläminen siitä miten elää.
Kumpaa luulet, että ihmiset uskovat vaaliessa enemmän: OECD:n ja Tilastokeskuksen tilastoja vai VSL:n keskittyjä Hakalehto-tilastoja?
alhaisempaan ansiotasoon.
mitä ihmiset uskovat ja tietävät...?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000449&posting=22000000018881134
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000018897415
siitä viisvälitän mutta tosi on tultava esiin vaikka kiven alta
akateemisia planttuja, joista toisten olis tosiaan parempi katsella jotakin nk. fyysistä hommaa. Tarkka kannattaa olla, ettei tuhlaa elämäänsä turhiin ja tarpeettomiin opintoihin. Nykyään vois sanoa, että jotkut opit rojauttaa ojaan niin että loka lentää! Meinaan, että ei löydy ensimmäistäkään duunia.
Humanistin retkut ainakin!
Suomen kansantalous alkaa uhkaavasti muistuttaa
jonkinlaista projektityöprojektia,jossa kirppu-
torimaiset elementit lisääntyvät kovalla voimalla.Onko kukaan nähnyt talouden strategisia
linjauksia taikka investointisuunnitelmia
(iänikuiset tienteot eivät riitä)? Akateemisten
alojen työttömyyskierre osoittaa,että sivistyksellä ei käyttöä nykysuomessa,vaan ainostaan joustavalla pätkätyöläisellä,joka
hallitsee pari-kolme käytännönammattia ja on
valmis kilpailemaan muita samanlaisia osaajia
vastaan yhä pienenevin palkoin.Suomi on jo
muuttussa halpatyövoimamaaksi,mutta sitä ei
tahdota myöntää.Bkt:n palkkatulojen osuus laskee
jatkuvasti,samalla tuotannon tehokkuus kasvaa.
Heinäluoma aikoo lopuksi tyhjentää maaseutusuomen tuomalla kaikki kynnelle kykenevät
keskuksiin,joissa on tarjolla kork. vuodeksi
pätkätöitä ja sitten kortiston,koulutuksen ja
työvoima-asiakaskierteeseen.
On muistettava etteivät kaikki voi myöskään alkaa siivoojiksi,sillä vaikka nykyakateeminen
ei kaihda mitään,on yksinkertaisesti hirvittävää
tuhlausta laittaa toisen alan ammattilainen vie-
mään työpaikat pois niiltä,jotka eivät tulevaisuudessa juuri muuta saa kuin näitä
puhdistushommia.Ei Suomi voi hetkessä muuttua
alihankkijamaaksi,joka valmistaa sitä mitä
muut tilaavat: kännykänkuoriakin tehdään Aasissa
tosi halvalla.
Yrittämishenki ei paljon paina,jos riskipääomaa
on saatavilla vain niille,joilla on jo pääomaa.
Mutta ainahan voi hyökätä sen köyhimmän ja huonoimman kimppuun:työtön on itse syyllinen
työttömyyteensä ja köyhä köyhyyteensä:tämä osoittaa minkälaisiksi moraalikäsitykset ovat
kovan markkinatalousmallin Suomessa muuttuneet.
Köyhälle jätettän henkiriepu,mutta kaikki muu
viedään:itsekunniotus ei tiukkapipoisten sosi-
aaliämmien silmien alla juuri pääse nousemaan.
Voin todistaa omasta puolestani sen,että
opiskelu kyllä kannattaa aina,mutta ei sillä
rikastu eikä töitäkään välttämättä löydy
mutta maailamankuva on toisenlainen kuin sillä,
jonka päähän ei mahdu muuta kuin tilipussin
paksuus,oma etu,muita arvosteleva omahyväinen
itsetyytyväisyys ja perjantain kossupullo.
nähtävissä.
"Väestön vauraus ei riipu yrittäjien määrästä
Kova tosiasia on, että yrittäjätoiminta on merkitykseltään kapitalismin kehittyessä supistuva taloudellisen toiminnan muoto. Tämä näkyy muun muassa siinä, että yrittäjien osuus työvoimasta on suuri vain kehitysmaissa ja köyhissä OECD-maissa, kuten Meksikossa, Turkissa ja Kreikassa.
Suomessakin yritystoiminnan suhteellinen osuus on suurin kehitysalueilla ja pienin Uudellamaalla.
Yrittäjien määrä kasvoi vain kotitalouksille ja liike-elämälle tarjottujen palvelujen sektorilla, siis "uusilla", vasta muotoaan etsivillä toimialoilla. Maatalouden ohella se väheni teollisuuden ja kaupan toimialoilla.
Tässä näkyy kehityksen historiallinen perussuunta. Vain harvat uusista yrityksistä synnyttävät uusia työpaikkoja. Vielä harvempien työllisyysvaikutus jää kestäväksi. Pienimpään yritysten kokoluokkaan (0–4 palkansaajaa) syntyi vain yksi prosentti uusista työpaikoista 1994–2002.
Yrittäjät ovat vähemmän koulutettuja kuin palkansaajat, keskimääräisluvuin vertailtuna. He ikääntyvät.
Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii yksilöltä enemmän kuin palkansaajaksi päätyminen. Perheyrittäjien lapsistakin monet haikailevat palkkatyöhön.
Hyvä työllisyys, korkea tuottavuus ja väestön vauraus eivät ole yhteydessä yrittäjyyteen, vaan kulkevat käsi kädessä palkkatyön yleistymisen kanssa. Kun nämä kovat talouden tosiasiat muistetaan, ei sorruta sellaiseen voivotteluun, jota Tilastokeskuksen tuoreessa yrittäjyydelle omistetussa Kymmenvuotiskatsauksessa esittää muiden muassa päätoimittaja Jouko Rajaniemi
Sattuu nimittäin olemaan niin, että tulevaisuus näyttää valoisalta juuri siksi, että yrittäjätoiminta vähenee ja palkkatyö yleistyy. Niin tapahtuu kaikkialla, missä valtiot tai alueet vaurastuvat."
http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=18610
Miten pätkätöitä tekevän opettajan valittaminen liittyy EU jäsenyyden purkuun?
http://www.kauppapolitiikka.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=51241
Saakuttaaa1!111!! Irtti eeEUUUUU:StA!!!
maassa jolla on isoja ongelmia ay-liikken ja tukiaisten kanssa, lainasin tämän nykyisen talousmallin seurauksista linkistäsi.
>>>Yhteiskunnan kahtiajakautuminen
Vallassa oleva reformihenkinen hallitus ei kiellä vientiteollisuuden kilpailukyvyn merkitystä mutta näkee, että yhteiskunta on kahtiajakautunut niihin, joilla on vakituinen työ ja hyvät tulot ja toisaalta niihin, jotka ovat pätkätyön, heikkojen tulojen ja epävarmuuden uhreja
Sosiaaliset haasteet ovat edelleen väestön jakautuminen hyvinvoiviin ja huonommin toimeentuleviin, väestön nopea ikääntyminen, epävarmat työsuhteet, suhteellisen korkea nuorisotyöttömyys sekä sosiaalisten turvaverkkojen puute.
kokonaistyötuntimäärä on alempana kuin 15 vuotta sitten ja työtömyys suomessa lasketaan eritavalla uoten jos 2viikon aikana olet jonkun tunnintyössä olet työllistetty ja se jonkun tunnin on vähemmän kuin 1työpäivä ja