Veneessä on selvästi huonompi nousukulma kuin monissa muissa 35 jalkaisissa veneissä. Meillä on rullagenoa. Mitä muita konsteja on kuin maston kallistuksen lisääminen ? Erityisesti kevyellä tuulella se on ongelma. Paljonko voi mastoa kallistaa ?
Parempi nousukulma ?
osmo
185178
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Yleisin syy heikkoon nousukulmaan lienee vanhat venyneet purjeet - masto ei ole mikään säätövipu jota taaksepäin kallistamalla nousukulma automaattisesti paranee...
Antamillasi tiedoilla ei voi määritellä, miksi veneesi nousee huonommin tuuleen kuin muut - mitkä muut? Realistisempi vertaus on vertailla muihin täsmälleen samanlaisiin purjeveneisiin.
Auttaako jos on tosiaan vantit kireällä kuin viulun kielet,ja näinollen myös rullagenoa!
.. kiristän keulastaakin barduunoilla, mutta eipähän ole mitään rullaakaan mukavuusvarusteena. Eikä ongelmia nousukulman kanssa:)
parempaan nousukulmaan voi pyrkiä osatakilaisella veneellä kallistamalla mastoa reilusti taaksepäin.sen sijaan toppirikatulla veneellä ei saa ainakaan yrittää maston taivutusta hekkiä kiristämällä.se vaarantaa koko maston.ei kaikki 35 jalkaiset veneet nouse samassa kulmassa,vaikka tekisi mitä.monta kertaa ongelma on muualla kuin purjepinta-alassa tai niiden kunnossa, mutta voithan tietysti vaihtaa rullagenuan uuteen fokkaan,genuaan ja drifteriin.jos kyseessä on osatakilainen vene, satsaa isoon.nämä purje tsydeemit auttavat eniten heikoissa ja kovissa tuulissa suorituskykyä parantaen- siis ääriolosuhteissa.seuraava ja työläämpi mahdollisuus on satsata köliin eli vaihda veneeseen syvempi eväköli.
Luovikulmaan vaikuttaa monia asia. Ennen kaikkea se vaatii oikeaa purjetrimmiä, ääretöntä keskittymistä ohjaamiseen ja herkkiä käsiä.
Kyllä toppirikinen masto, isokin, on taipunut aika iloisesti siitä lähtien kun luovuttiin niistä yksisaalinkisista puhelinpylväistä. Eiväthän ne koskaan sellaisia ongenvapoja ole kuin osarikiseen saa, mutta kauniisti menevät kaarelle silti kun hydrauliikalla vetää. Toisaalta toppirikisen iso latistuu vähemmälläkin riittämiin.
Yleisin syy hunoihin nousukulmiin lienee liian ulkona olevat skuuttikiskot. Riippuu purjeen leikkauksesta mutta noin 11* veneeen keskilinjasta on sopiva paikka skuuttauspisteelle. Siis skuuttauspiste lähemmäs mastoa ja sola purjeiden välissä tasaiseksi koko matkalta noin 0,5 m päähän kiristetystä isopurjeesta.
Myös veneesi tyyppi auttaisi. Saattaa olla että veneesi on enemmänkin moottorivene tai asuntovaunu kuin purjevene ;)
asia on
Veneen nousukulma muodostuu tasapainosta, jossa ovat mukana sivuttaisvoimat (purjeet, runko, köli ja peräsin) sekä pitkittäisvoimat (purjeet, runko, köli, peräsin, potkuri jne).
Sivuttaisvoimat kasvavat voimakkaasti ajettaessa ylemmäs. Ne aiheuttavat myös purjeiden pitkittäisen "vedon" pienenemistä (joka pienenee muutenkin) JA lisäävät rungon ja evien pitkittäistä vastusta.
Hyvin nousevassa veneessä on pieni vastus ja tehokkaat evät ja purjeet. Tehokkaat evät ja purjeet ovat poikkileikkaukseltaan oikean muotoisia JA sivusuhteeltaan korkeita (=syvät köli, korkea masto). Tehokkaat purjeet ja evät mahdollistavat paremman sivuttaisvoiman ja pitkittäisvoiman suhteen.
Sitten veneissä voi olla myös selkeitä ongelmia kuten liian suuri skuuttikulma ylärakenteen tai skuuttikiskon takia. Jos ongelma on erityisesti kevyellä tuulella, tämä tuskin on suurin syy, sillä kevyellä ei voi skuutata yhtä sisään.
Jos siis halaut parantaa suorituskykyä kryssillä tekemättä rakenteellisia muutoksia, sinun pitää optimoida voimien suhde. Käytännössä siis voit minimoida vastuksen (sileä pohja, profiililtaan hyvät evät, hyvä taittolapapotkuri, oikea kulkuasento, turha paino pois jne.) ja maksimoida purjeiden tehokkuuden (hyväkuntoiset purjeet oikein säädettynä).
Kevyellä tuulella maston kallistuksesta ei ole ainakaan yhtä paljon hyötyä kuin kovemmalla.
Auttaisi paljon, jos kertoisit mikä on veneesi ja mihin vertaat.
Omalla kohdalla parannusta tuli kun säädin keulavantin kireälle ja siirsin reilusti skuuttipisteet eteenpäin. Taisipa parantua 8 astetta per vähällä vaivalla, mastoon ei tarvinnut koskea.
J
Niin, mitähän tarkoitat "skuuttipisteillä" ja missä ne alunperin olivat, jos "reilu eteenpäin siirto" parantaa nousukulmaa peräti 8 astetta?
Osa- vai toppitakila? Myös keulavantin kiristäminen sen säädöllä aiheuttaa muutoksia mastoon, ellei puolestaan kiristetä myös takastaakia, jolloin taas myös puristetaan mastoa. Purjeveneissä keulaharuksen kiristämiseen käytetään barduunoita, ellei liikuta IMS:n rajamailla kikkailemassa.
Miten olet päätynyt noin tarkkaan laskuun, juuri 8 astetta, tuulimittari ainakin löytyy, mitä muuta?
Itse pystyn laskemaan vain 5-10 asteen tarkkuudella purjehdussuuntia...
trimaaminen on osa purjehdusta. Tietenkin jos ekan kerran hiffaa uusia timmauskeinoja - voi asian näinkin kirjoitaa. aiemmin esitellyt purje, takila ja jopa köliparannukset ovatkin siten toinen juttu
GPS-trackista saa kulmat mitattua vaikka asteen osienkin tarkkuudella, jos asia jostain syystä olisi relevantti. Asteen parin tarkkuuteen pääsee normaalisti jo mittareita lukemalla. Jos mittarien vaimennus on kohdallaan, ei lukemisessa ole vaikeuksia. Jos taas suunta ja tuulikulmat vaeltavat 20 asteen haarukassa siinä määrin, ettei keskisuuntaa saa määriteltyä paremmin, kannattaa miettiä pinnamiehen vaihtamista tarkempaan.
Poikkeuksellisen tasaisissa oloissa on jopa saatu määriteltyä omassa veneessä, onko optimi suhteellinen tuulikulma VMG:n mukaan 22 vai 23 astetta, kun lukema oli aivan helppo pitää täsmälleen samana minuutteja.
Maston kallistaminen taaksepäin (rake) on osatakilassa aika eri asia kuin maston taivuttaminen kiristämällä hekkiä.
Venetyyppien trimmausohjeista löytyy varmasti ohjeet oikean raken asettamiseksi. Taivuttelut tehdään sitten kelin mukaan kun rake ja "pre bend" on ensin asetettu.
Tuo genuan skuuttipisteiden paikkahan on kompromissi: raaserissa kapea ruffi (pienet tilat) ja hyvä nousukulma, cruiserissa iso ruffi (hyvät tilat) ja huonompi nousukulma.
Asiallista ja hyvää kommentti aloittajan kysymykseen. kiva kun tällä palstalla on tällaistakin.
Hyvä esimerkki.
Toinen esimerkki: yksityyppiluokissakin kärkiveneiden ja häntäpään veneiden nousukulmissa ja vauhdeissa on usein hurjat erot, vaikka veneet on identtiset.
Kolmas esimerkki/testi: katsopa paljonko keulapurjeen takaliesma siirtyy sivusuunnassa siellä saalinkien korkeudella kun siirrät skuuttipistettä sivusuunnassa (voit kokeilla vaikka köysi ploki virityksellä vetää skuuttipistettä sisäänpäin kiskon etupuolelta). Vastaus: ei siirry paljon paskaakaan. Katsopa sitten paljonko sama liesma siirtyy kun pidät skuuttipisteen paikoillaan ja kiristät ja löysäät skuuttia. Vastaus: ihan helvetisti.
Mitä tästä opimme? Ensin pitää opetella trimmaamaan ja ajamaan. Sitten kun tietää miten haluaa purjeiden muotoa muuttaa, mutta veneen varusteet ja rakenteet eivät sitä mahdollista, niin sitten ruvetaan siirtämään skuuttikiskoja yms. virittelyjä.
Oletan että kaikki täällä tämmöistä kyselevät ovat aloittelijoita. Näin ollen neuvoisin, että aloita perehtyminen ihan perus trimmiohjeista, netistäkin löytyy paljon. Jos häviät nousussa vaikka 10 astetta, väittäisin että valtaosa hoituu ajamalla ja trimmaamalla oikein ja vain viimeinen prosentti tai pari tulee sitten jostain skuuttipisteen siirrosta tai vastaavasta operaatiosta.
nimittäin miksei cruiserissa voi laittaa skuuttikiskoja ruffin katolle? Cruisereissahan on yleensä korkea varalaita ja matala tasainen ruffi. Olen mielestäni nähnytkin kyseisiä ratkaisuja, joten ei mielestäni ongelma.
Muistelen, että WB-Sailsin sivuilla on erittäin hyvin tehty ja perusteellinen ohjeisto, joka lähtee liikkeelle maston paikasta/kallistuksesta, vanttien kireydestä jne edeten purjeiden trimmaamiseen ja veneen ohjaamiseen/ajamiseen. Kannattaa lukea kun on selvällä suomella ja aika kompakti.