onko läsnä jatkotutkinnno tehneitä tai sitä harkitsevia?
harkinnassa täällä tohtorin hattu, muta en tiedä, paljonko hyötyä siitä minulle tässä vaihessa olisi. työkokemusta n. 5 v. hyvistä paikoista, ja hoitaisin opiskelut sivutoimisina päätoimisen työsäkäynnin ohessa.
arvostavatko työnantajat tutkintoa? saako opiskelija siitä tarpeeksi irti?
harkinnassa täällä tohtorin hattu, muta en tiedä, paljonko hyötyä siitä minulle tässä vaihessa olisi. työkokemusta n. 5 v. hyvistä paikoista, ja hoitaisin opiskelut sivutoimisina päätoimisen työsäkäynnin ohessa.
arvostavatko työnantajat tutkintoa? saako opiskelija siitä tarpeeksi irti?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Minä olen tehnyt väitöskirjan vieraiden kielten alalta. Tällä alalla on valmistunut niin paljon väitöskirjoja, että tohtorin tutkinto ei välttämättä johda työpaikkaan (esim. professori, yliopistolehtori). Ja jos hakee yliopiston ulkopuolelle (esim. kielenopettajaksi), tohtorintutkinto saattaa olla jopa miinuspuoli. Kyllähän maisterintutkinto riittää hyvin opetustyöhön. Toki ammattikorkeakoulussa otetaan mielellään töihin tohtorintutkinnon tehneitä.
Et kertonut alaasi. Jos kertoisit sen, ehkä joku toinen voisi kertoa näkemyksensä. Siis jos et ole tekemässä kielitieteellistä väitöskirjaa.
Käsittääkseni riippuu aika paljon siitä, oletko tekemässä uraa yliopistossa vai sen ulkopuolella. Itse kuulun jälkimmäisiin; työtoveritkin taitavat pitää väikkäripuuhaani vähän outona. Työskentelen yksityissektorilla, ja väitöskirjani on historian alalta millä taas ei ole tekemistä päivätyön kanssa.
Valtion ja kuntien hallinnossa sopivalta alalta valmistuneella tohtorilla on varmasti vientiä hyvinkin. Ja kuten edellisellä vastaajalla, myös minun tuttavillani on kokemusta siitä että ammattikorkeakoulut suorastaan pyytelevät tohtoreita töihin (taitaa olla osa tätä amk:ien profiilinkorotusta?) Moni on myös, ainakin takavuosina, tehnyt väitöskirjaa vain siksi ettei ole löytänyt mieleistään työtä.
Toisaalta väitöskirja on sen verran suuri rutistus, ettei sen tekemisen käyttövoimaksi riitä pelkästään toive hyvästä työpaikasta. Ainakin väsymyksen ja epätoivon hetkinä (niitäkin tulee!) tarvitaan ns. hengen paloa...
jätinkin näköjään alani tosiaan mainitsematta.
olen kauppatieteiden maisteri, ja valmistuin v. 2002. sen jälkeen uramielessä on mennyt todella hyvin, olen tällä hetkellä suuressa kv. firmassa konsernilaskennan & -raportoinnin esimiestehtävissä.
pidän opiskelusta ja uskoisin, että jaksaisin suorittaa ne loppuun, kun saisin itselleni perusteltua, miksi ne kannattaa aloittaa to begin with...
akateemisessa maailmassa suurin "mutta" lienee juuri se akateemisuus: kuinka irrallaan tai lähellä ollaan tosielämää. tämä ala kuitenkin elää ja kehittyy siellä yliopistojen ulkopuolella. yo-urasta en siis ole kiinnostunut.
yksi vaihtoehto on tietysti täysin muun alan opiskelut, mutta opinnot avoimessa eivät sytytä.
eli konsensus täällä näyttää olevan, että minun tapauksessani jatko-opiskelu ei kannata...?
En sanoisi että sinun tapauksessasi jatko-opiskelu ei kannata. Sanoisin niin että on vaikea laskea rahassa, mitä tohtorin tittelistäsi hyödyt. Eihän sen hankkiminen rahassa paljoa maksakaan, mutta jatko-opiskelijana ei ainakaan kannata ryhtyä laskemaan tuntipalkkaa itselleen...
Olisko kauppatieteilijän mahdollista yhdistää tosielämä ja akateemisuus? Tehdä väikkäriä aiheesta jota työnantajakin voisi hyödyntää? Tällaisia tiedän ainakin joidenkin yhteiskuntatieteilijöiden ja tiedotusoppineiden tehneen. Tällöin työnantajakin on tukenut, yleensä myöntämällä palkallista opintovapaata tai joustamalla jotenkin muuten, ettei tarvi ryhtyä väsäämään väikkäriään 10-12 h työpäivän jälkeen valmiiksi väsyneenä, kun mahdollisesti perhe/puoliso/muu harrastus vaatisi myös oman aikansa?
Ja olisko vielä niinkin, että kauppatieteilijällä tosielämä ja akateeminen maailma olisivat lähempänä toisiaan kuin esim. kieli- tai kansatieteilijällä, historioitsijalla ym. humanisteilla (jos siis ao. humanoidit maisterintutkintonsa jälkeen jättävät yliopiston ja saavat paikan vaikkapa tiedottajana, toimittajana tms. kuten esimerkiksi minä olen tehnyt)
Ei näihin kannattaa/ei kannata -kysymyksiin taida olla oikeita vastauksia. Ei ainakaan ulkopuolisilla ihmisillä.
Tuo kannattavuuskysymys ei ole tosiaankaan niin yksiselitteinen. Jos sinulla on jo tiedossa aihepiiri, jonka tutkiminen kiinnostaa todella paljon, olisi suorastaan sydämetöntä sanoa, että ei kannata missään tapauksessa. Jos väitöskirjan aihe on sinusta tosi kiinnostava, saat varmasti myös järjestettyä aina jostakin aikaa sen kirjoittamiseen.
En ole kaupallisella alalla, joten väitöskirjan vaikutuksesta työpaikan saantiin en osaa sanoa mitään.
Tee mielummin MBA firman piikkiin johonkin arvostettuun jenkki/brittiyliopistoon, siitä on todennäköisesti selvästi enemmän hyötyä kuin KTT-papereista. Budjettiratkaisu on sitten tehdä sama temppu Hankkenissa tai Hesan kauppiksessa omalla rahalla.
...lyhyesti että EI. Yliopistolla (ja osin varmaan myös AMK) tuijotetaan sokeasti tutkintoja, mutta oikeassa työelämässä pärjää ilmankin oikein hyvin.
Olen hakemassa tutkimushommiin ulkomaille, joten minun tapauksessani v-kirja on itsestäänselvyys.
Tämä yhtenä esimerkkinä.
niin riippuu paljon haluatko uran yliopistossa vai jossain muualla. Jos jossain muualla en edes harkitsisi. Tutkijankoulutus on tarkoitettu lähinnä tutkijaksi aikoville, joten suurin hyöty on varmasti sellaisella joka aikoo tutkijaksi.
Itse teen väikkäriä biologian alalta ja aikeissa oli yliopistoura tutkijana. Kilpailu on tutkimusalalla kovaa ja vaatii paljon panostusta, en ehkä haluakaan uhrata niin paljon aikaa työlle jatkossa kuin mitä tutkijan työssä olisi tarvista. Nyt siis harkinnassa väikkärin jälkeen työpaikka muualla. Meidän alalla esim. lääketehtaisiin kyllä lähes vaaditaan tohtorin tutkinto, mutta muualla se voi todellakin olla jopa haitaksi.
Meidän alallahan ei tällaisia työn ohella väikkäreitä oikein voi tehdä, koska suurin osa työstä tapahtuu labrassa, jatko-opinnot vain pieni osa työstä. Ylipäänsä saatko koko väitöskirjan kasaan riippuu siitä teetkö sellaisia löydöksiä mitkä ovat tieteellisesti merkittäviä ja mitä kukaan ei ole aiemmin julkaissut kansainvälisissä tiedelehdissä.
Tutkimusta tehdessä joutuu kuitenkin lukemaan kaiken aiheesta ja paljon sen vierestä. Riippuu toki itsestä miten paljon jaksaa ja miten paljon tutkija saa väikkärinteko ajasta irti.
läpi. Jengi maksaa sulle neljänvuoden ajalta palkkaa, joten aika varmasti saa väikkärin läpi vaikkei ole sen ensimmäistäkään artsua. Itselläni riitti kolme artsua.
Eipä monografiaan artikkeleita tarvitakaan. Nippukirjaan puolestaan 3-5 paperia, riippuen kirjoitusvastuustasi ja laitoksesta.
Itse jouduin kirjoittamaan monografian. Meidän yliopistossa pitäää, siihen päälle pari artsua.
kyselet. Et sä täältä mitään oikeita vastauksia saa.
No joo. Tässä on hyvää pohdintaa. Pitäisikö olla vain yksi oikea vastaus kysymykseen?