Minä olen lihava ja samalla olen mielisairas.Koko sukuni etenkin isoäitini sairastaa ylipainoa ja mielisairautta. Sairaat isovanhempani ei minua koskaan ole hyväksynyt. Olen sukuni hylkiö.Huomasin jo koulussa kun terveydenhoitaja sanoi että nyt pitäisi tytön lahduttaa kun olin kuudennella luokalla. Silloin olin 150pitkä ja 75kiloa painoin .Vuonna 1995 pääsikin pois kymppiluokalta.Tää on tätä että olen tutkinut asiaa ja todennut että se lihavuus kulkee suvussa.Olen laihduttanut vuonna 1999 silloin sain laihdutettua painoin vain 54 kiloa mutta nyt se kaikki on tullut räjähtämällä takaisin koin vuonna 2000 rähjähdysmäisn painon nousun. Silloin aloin taas paisumaan kuin pullataikina.Painoni jojoilee edestakaisin. Kyllä minä jumppaan ja liikuntaa harrrastan käyn vesijuoksussa ja lenkkeilen teen pyörälenkkejä jumppaan jumppapallolla uimassa käyn myös käsipainoja nostelen sauvakävelyllä käyn myös.Siis mitä minun pitäisi vielä keksiä että saan painon nousun pysymään kurissa???
Lihavuus ja mielisairaus kulkee suvussani
resnev
3623
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Monet liikkuu paljon, mutta ruokatavat ovat pielessä. Minä olen harrastanut lenkkeilyä vuosia, eikä se ole ikinä laihduttanut minua. Se ei yksinkertaisesti vaikuta painoon mitenkään. Kaiken A ja O on ruokavalio. Kannattaa myös käydä lääkärillä juttelemassa jos se paino ei ruokavalion muutoksellakaan lähde laskemaan, silloin voi olla muuta vikaa.
Ja ruokavaliossakin on kaksi seikkaa: ruoan laatu ja ruoan määrä. Terveelliselläkin ruoalla voi lihoa jos syö sitä liikaa. Älä ota ruokaa kerralla enempää kuin nyrkkisi kokoisen annoksen. Älä ota ruokaa lisää. Syö rauhallisesti. Juo riittävästi vettä.
Ja ruoan laatu on toinen asia mutta siinä ei mielestäni tarvitse mennä liiallisuuksiin. Herkkuja voi syödä, mutta kohtuudella ja vain esim. kerran viikossa. Mutta mitään ei pidä itseltään kieltää, koska muuten laihdutus maistuu kirjaimellisesti puulta.
Tsemppiä laihdutukseen :)
Painan 75 kg.En ole koskaan ollut mikään kova syömään,enkä aiemmin ollut lihavakaan,ennenkuin vaihdevuosien mentyä ja tupakoinnin loputtua.Aiemmin painoin vain 52-56 kg,siis koko aikuisikäni,en edes lasta odottaissa painanut kuin 59kg.Silti olen jatkuvalla tiedillä,eli syön todella vähän.Mieheni syö neljäkertaa enemmän,eikä liho.Samoin miniäni joka on todella suursyömäri ja silti liiankin laiha,syö todella paljon.Viisi isoa perunaa on vakio ruokaillessa,lisaksi rasvaiset kastikkeet ja makkarat,mutta paino ei vaan nouse,vaikka haluaisikin.Minä syön 1-2perunaa,pienintä mitä kattilasta löytyy,kastiketta en tohdi ottaa juuri koskaan,en mässytä karkkejakaan niinkuin miniäni,(en halua moittia miniääni,hän on minulle todella rakas ja maailman ihanin ihminen,mutta tämä vain vertailun vuoksi)mutta paino ei putoa.Yritän liikkua,minkä sepelvaltimotaudiltani ja kohonneelta verenpaineeltani kykenen.Mitä minun pitäisi tehdä?Tunnen itseni ihan ääliöksi?Miten voisin laihtua.Antakaa hyvät ihmiset joku neuvo?
Niin meilläkin, äidin suvussa; tuo mielisairaus ja lihavuus.
Äiti oli niin lihava että omien sanojensa mukaan hänellä niin lyhyet kädet ettei pyllynsä pyyhkiminen meinannut onnistua. Hänellä oli niin lyhyet jalat, että syli oli niin pieni, ettei siihen voinut lasta ottaa.
Äiti oli 158 cm ja 120kg.
Painoindeksisi on: 48.1
(Sairaaloine lihavuus 40,0 tai yli.)
Se tarkoittaa, että olet sairaalloisen lihava. Sinulla on suositukseen nähden liikapainoa 57.8 kiloa
Mielisairauden annan anteeksi, mutta lihavuus ja vielä tapaperimäksi jätti...