Rengaslajit

"All of the intermediate steps, normally missing, have been preserved, and that is what makes it so fascinating."
-biologist David Wake

Eikö kreationistit haluneet juuri tätä todisteeksi evoluutiosta?


Lisää tietoa salamantereista:
http://www.pbs.org/wgbh/evolution/library/05/2/l_052_05.html

Sinäkin kuulut samaan perus ryhmään simpanssien kanssa. Itse asiassa kaikki eliöt maapallolla ovat yhtä isoa perus ryhmää, koska kaikki eliöt ovat historiansa kautta risteytyvät epäsuorasti.

Toisaalta jos mitään historiallista sidosta ei olisi, kuten sinä uskot niin silloin on eri perusryhmiä. Koska mielestäsi ei ole olemassa varmaa tietoa menneestä niin ei tiedetä missä ne perusryhmä rajat on. Koko perusryhmä käsite on siis kelvoton niin kreationistisessa kuin evoluutioteoriankin viitekehyksessä.

Näin siis jos käytämme sinun määritelmiäsi.

Jatka vain rauhassa dynaamista paraminologiaasi, eli perusryhmä rajojen siirtelyä.


"Olikos muuta kysyttävä ?"

Onko olemassa tietoa missä ne tarkat perusryhmä rajat kulkee? Tai vaikka lista tunnetuista perusryhmistä. Linkkikin edes johonkin kretiini hömppäsivuun on OK.

"Vastasin jo aiheeseen toisessa kohdassa. Kysymyksessä on mitä kaunein esimerkki perusryhmästä. Esimerkikis nuo unilintusi kuuluvat varpuslintujen alalajiin. Risteytyvät myös kauniisti suoraan tai epäsuoraan. Ovat siis perusryhmää..."

Supi siis lainaa Siegfried Schereria

Jatketaan wikipedialanoja: " Jos edellä mainitussa tilanteessa A ja B tai B ja C lajiutuvat, eli eivät enää saa keskenään jälkeläisiä tai jos B kuolee sukupuuttoon, syntyy tilanne jossa ei ole havaittavissa epäsuoraa risteymää A:n ja C:n välille, jolloin A ja C kuuluisivat eri perusryhmiin."

Ja mikä estää eri "perusryhmiin" kuuluvia A:ta ja C:tä muodostumasta A1-, A2-, A3-, C1-, C2- ja C3-populaatioiksi joissa 1 ja 3 eivät pysty suoraan lisääntymään keskenään?

A3-A2-A1-B-C1-C2-C3

Tällöin A3:n ja C3:n välissä on jo kaksi välivaihetta lisää, joiden kanssa A3 ja C3 eivät pysty lisääntymään. Kuinka pitkälle kreationistien "perusryhmä"-käsite venyy? Varmaan niin pitkälle kuin kreationistien selittelyn tarve vaatii?

Bullape kirjoitti:

Sinäkin kuulut samaan perus ryhmään simpanssien kanssa. Itse asiassa kaikki eliöt maapallolla ovat yhtä isoa perus ryhmää, koska kaikki eliöt ovat historiansa kautta risteytyvät epäsuorasti.

Toisaalta jos mitään historiallista sidosta ei olisi, kuten sinä uskot niin silloin on eri perusryhmiä. Koska mielestäsi ei ole olemassa varmaa tietoa menneestä niin ei tiedetä missä ne perusryhmä rajat on. Koko perusryhmä käsite on siis kelvoton niin kreationistisessa kuin evoluutioteoriankin viitekehyksessä.

Näin siis jos käytämme sinun määritelmiäsi.

Jatka vain rauhassa dynaamista paraminologiaasi, eli perusryhmä rajojen siirtelyä.


"Olikos muuta kysyttävä ?"

Onko olemassa tietoa missä ne tarkat perusryhmä rajat kulkee? Tai vaikka lista tunnetuista perusryhmistä. Linkkikin edes johonkin kretiini hömppäsivuun on OK.

Lue lisää

perusryhmän väliset rajat

Risteysanalyysien perusteella eri perusryhmien välillä on selvät rajat. Vaikka perusryhmät voidaan usein sijoittaa jo tunnettujen heimojen tai alaheimojen ryhmiin, nämä rajat ovat monissa tapauksissa (esimerkiksi sorsat, hevoseläimet tai koiraeläimet) hyvin selvästi tunnistettavissa morfologisella tasolla. Risteytys analyysin kautta rajat määräytyvät opjektiivisesti. Toisissa tapauksissa (esimerkiksi peippolinnut tai päiväpeippolintujen lahkon jäsenet) eivät perusryhmien rajat ole morfologisella tasolla suinkaan ilmeiset. Näissä ryhmissä perusryhmään kuuluminen tulee vasta risteytyssanalyysin kautta ilmeiseksi.

Joissakin tapauksissa proteeni- ja DNA- sekvenssien vertailu johtaa selviin perusryhmänvälisiin rajoihin. Näin tapahtuu esimerkiksi edellä mainittujen sorsalintujen, hevoseläinten ja koiraeläinten kohdalla. Myös tällä vertailevan biologian tasolla tunnetan kuitenkin esimerkkejä, joissa proteiinisekvenssejä vertailemalla ei saada aikaiseksi perusryhmien välille selviä eroja. Jos esimerkiksi verrataan varpuslintujen sytokromi-b-sekvenssiä, voidaan hemppojen perusryhmä tosin erottaa muista lintujen perusryhmistä, mutta ero läheisiin ryhmiin ei ole suuri.

Miksi perusryhmiä vertaillessa syntyy eri suuruisia eroja morfologisella ja molegyylibiologisella tasolla ? Syy tähän voisi evoluutioteorian näkökulmasta olla geologisesti äskettäin tapahtunut perusryhmien erottuminen yhteisestä kantalajista. Kulunut aika olisi siten liian lyhyt merkittävien erojen aikaansaamiseksi. Tämä hypoteesi voidaan testata vertaamalla yleisellä tasolla perusryhmien välisiä eroja oletetun kehitysopillisen eriytymisen ajankohdan kanssa. Tällaista analyysia varten ei kuitenkaan toistaiseksi ole määritelty riittävästi perusryhmiä

Kysy lisää jos asia kiinostaa, kyllä minä mielelläni valistan niitä jotka asiallisesti kyselee.

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

perusryhmän väliset rajat

Risteysanalyysien perusteella eri perusryhmien välillä on selvät rajat. Vaikka perusryhmät voidaan usein sijoittaa jo tunnettujen heimojen tai alaheimojen ryhmiin, nämä rajat ovat monissa tapauksissa (esimerkiksi sorsat, hevoseläimet tai koiraeläimet) hyvin selvästi tunnistettavissa morfologisella tasolla. Risteytys analyysin kautta rajat määräytyvät opjektiivisesti. Toisissa tapauksissa (esimerkiksi peippolinnut tai päiväpeippolintujen lahkon jäsenet) eivät perusryhmien rajat ole morfologisella tasolla suinkaan ilmeiset. Näissä ryhmissä perusryhmään kuuluminen tulee vasta risteytyssanalyysin kautta ilmeiseksi.

Joissakin tapauksissa proteeni- ja DNA- sekvenssien vertailu johtaa selviin perusryhmänvälisiin rajoihin. Näin tapahtuu esimerkiksi edellä mainittujen sorsalintujen, hevoseläinten ja koiraeläinten kohdalla. Myös tällä vertailevan biologian tasolla tunnetan kuitenkin esimerkkejä, joissa proteiinisekvenssejä vertailemalla ei saada aikaiseksi perusryhmien välille selviä eroja. Jos esimerkiksi verrataan varpuslintujen sytokromi-b-sekvenssiä, voidaan hemppojen perusryhmä tosin erottaa muista lintujen perusryhmistä, mutta ero läheisiin ryhmiin ei ole suuri.

Miksi perusryhmiä vertaillessa syntyy eri suuruisia eroja morfologisella ja molegyylibiologisella tasolla ? Syy tähän voisi evoluutioteorian näkökulmasta olla geologisesti äskettäin tapahtunut perusryhmien erottuminen yhteisestä kantalajista. Kulunut aika olisi siten liian lyhyt merkittävien erojen aikaansaamiseksi. Tämä hypoteesi voidaan testata vertaamalla yleisellä tasolla perusryhmien välisiä eroja oletetun kehitysopillisen eriytymisen ajankohdan kanssa. Tällaista analyysia varten ei kuitenkaan toistaiseksi ole määritelty riittävästi perusryhmiä

Kysy lisää jos asia kiinostaa, kyllä minä mielelläni valistan niitä jotka asiallisesti kyselee.

Lue lisää

Viestistä si kävi selvästi ilmi että perusryhmä käsite on avuton luonnossa seiintyvien sukulaisuus suhteiden selityksessä. Teskstisi myös alle viivasi aiemman viestini sisällön siitä että perusryhmärajojen sijaintia ei voida tarkasti määrittää.

Mutta sitten nurkan takaa apuun rientää tämä mystinen risteytys analyysi joka määrittää kaikki laji rajat paikoilleen.

Mikä tämä risteytys analyysi on ja miten se tapahtuu käytännössä?

Jos nyt jotenkin ihmeen avustukseslla onnistu tässä tehtävässä niin ollaan siinä pisteessä että ollan saatu käsitteet määriteltyä. Määrittely ei vielä merkitse mitään muuta kuin että tiedetään mitä perusryhmä takoittaa. Jos pyrkimyksesi on todistaa kumuloituva mikroevo vääräksi niin se varmaan onnistuisi ihan yhtä hyvin ilman koko määrittely sotkua jo olemassa olevilla lajikäsitteillä.

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

perusryhmän väliset rajat

Risteysanalyysien perusteella eri perusryhmien välillä on selvät rajat. Vaikka perusryhmät voidaan usein sijoittaa jo tunnettujen heimojen tai alaheimojen ryhmiin, nämä rajat ovat monissa tapauksissa (esimerkiksi sorsat, hevoseläimet tai koiraeläimet) hyvin selvästi tunnistettavissa morfologisella tasolla. Risteytys analyysin kautta rajat määräytyvät opjektiivisesti. Toisissa tapauksissa (esimerkiksi peippolinnut tai päiväpeippolintujen lahkon jäsenet) eivät perusryhmien rajat ole morfologisella tasolla suinkaan ilmeiset. Näissä ryhmissä perusryhmään kuuluminen tulee vasta risteytyssanalyysin kautta ilmeiseksi.

Joissakin tapauksissa proteeni- ja DNA- sekvenssien vertailu johtaa selviin perusryhmänvälisiin rajoihin. Näin tapahtuu esimerkiksi edellä mainittujen sorsalintujen, hevoseläinten ja koiraeläinten kohdalla. Myös tällä vertailevan biologian tasolla tunnetan kuitenkin esimerkkejä, joissa proteiinisekvenssejä vertailemalla ei saada aikaiseksi perusryhmien välille selviä eroja. Jos esimerkiksi verrataan varpuslintujen sytokromi-b-sekvenssiä, voidaan hemppojen perusryhmä tosin erottaa muista lintujen perusryhmistä, mutta ero läheisiin ryhmiin ei ole suuri.

Miksi perusryhmiä vertaillessa syntyy eri suuruisia eroja morfologisella ja molegyylibiologisella tasolla ? Syy tähän voisi evoluutioteorian näkökulmasta olla geologisesti äskettäin tapahtunut perusryhmien erottuminen yhteisestä kantalajista. Kulunut aika olisi siten liian lyhyt merkittävien erojen aikaansaamiseksi. Tämä hypoteesi voidaan testata vertaamalla yleisellä tasolla perusryhmien välisiä eroja oletetun kehitysopillisen eriytymisen ajankohdan kanssa. Tällaista analyysia varten ei kuitenkaan toistaiseksi ole määritelty riittävästi perusryhmiä

Kysy lisää jos asia kiinostaa, kyllä minä mielelläni valistan niitä jotka asiallisesti kyselee.

Lue lisää

kyselen asiallisesti: Ovatko hempot ja loistopeipot lajiutuneet varpuslintujen baraminista?

Bullape kirjoitti:

Viestistä si kävi selvästi ilmi että perusryhmä käsite on avuton luonnossa seiintyvien sukulaisuus suhteiden selityksessä. Teskstisi myös alle viivasi aiemman viestini sisällön siitä että perusryhmärajojen sijaintia ei voida tarkasti määrittää.

Mutta sitten nurkan takaa apuun rientää tämä mystinen risteytys analyysi joka määrittää kaikki laji rajat paikoilleen.

Mikä tämä risteytys analyysi on ja miten se tapahtuu käytännössä?

Jos nyt jotenkin ihmeen avustukseslla onnistu tässä tehtävässä niin ollaan siinä pisteessä että ollan saatu käsitteet määriteltyä. Määrittely ei vielä merkitse mitään muuta kuin että tiedetään mitä perusryhmä takoittaa. Jos pyrkimyksesi on todistaa kumuloituva mikroevo vääräksi niin se varmaan onnistuisi ihan yhtä hyvin ilman koko määrittely sotkua jo olemassa olevilla lajikäsitteillä.

Lue lisää

että kumuloituva mikro on kumottu. Se ei ole tämän viestin aiheena, siitä keskusteltiin toisessa ketjussa.

Tuohon viestiisi vastaten totean seuraavaa. Kait sinä evolutionistina iteekkin tiiät mitä risreytyminen tarkoittaa..

Ei kait perusryhmäkäsitteen pitäisi olla niin vaikeasti ymmärrettävä.

Käytetyt lajimääritykset ( Biologinen morfologinen ja muut ovat epätarkkoja. mikään toistaiseksi ehdotetuista määritelmistä ei mahdollista eri lajien välisten rajojen yksiselitteistä määritystä. Eri lajikäsitteiden käyttö johta usein keskenään ristiriitaisiin lajien välisten rajojen määrittelyihin. Erityisesti morfologinen ja biologinen lajikäsite määrittää usein lajien väliset rajat erilailla. Mainitut lajien väliset epätarkkuudet voidaan selittää mikroevoluutiona. Näillä ei voi perustella varsinaista makroevoluutiota eli uusien rakenteiden syntyä
Frank l. Marsh:in luoma perusryhmäkäsite antaa laajemman ja kattavamman lajikäsitten johon mahtuu sekä morfologinen ja biologinen lajikäsite. Kaikki yksilöt jotka joko suoraan tai epäsuorasti ovat risteytyksen kautta sidoksissa toisiinsa kuuluvat samaan perusryhmään.
Biologisesta lajinmääritelmästä poiketen perusryhmän määritelmä ei edellytä lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Hevonen ja aasi kuuluvat siis samaan perusryhmään, koska niiden risteytyksen tuloksena syntyy muuli, joka on useinmiten lisääntymiskyvytön. Jos laji määritellään näin on merkityksetöntä tapahtuuko risteytyminen vapaana luonnossa vai jalostustyön seurauksenaja tapahtuuko se usein vai harvoin. Esimerkiksi fasaani risteytyy kuninkasfasaanin ja kukon kanssa, mutta kukko ei kuningasfasaanin kanssa. Ne ovat kuitenkin epäsuorasti fasaanin kautta yhteydessä toisiinsa. Nämä molemmat biologiset lajit kuuluvat siis samaan perusryhmään. Sama koskee kalkkunaa ja kuningasfasaania. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö joku toistaiseksi havaitsematta jäänyt risteymä olisi kuitenkin mahdollinen. Vain positiivinen todiste eli onnistunut risteytyminen salliii yksiselitteiset johtopäätökset. Fasaanin ja kuningasfasaanin väliset risteymät kykenee lisääntymään, kun taas fasaanin ja kukonväliset risteymät eivät. Sitävastoin kalkkunan hedelmöittämä fasaani voi monissa tapauksissa tuottaa täysikasvuisen jälkeläisen, kun taas keinohedelmöitys kukon ja kalkkunan välillä johtaa sikiön kehityksen alkuvaiheen jälkeen sen kuolemaan ( kukon ja kalkkunan luonnollisestakin risteymästä on raportoitu ). Edellä mainittu perusryhmämääritelmä huomioi tällaiset risteymät päinvastoin kuin biologinen lajimääritelmä.

Eli perusryhmä määritelmä on kattavampi ja lähempänä totuutta kuin muut määritelmät.

sammakko kirjoitti:

kyselen asiallisesti: Ovatko hempot ja loistopeipot lajiutuneet varpuslintujen baraminista?

Hempot ja peipot kuuluvat varpuslintuihin...

Sen enempää minulla ei tällähetkellä ole asiasta tietoa.

Siunausta.

AntiGod kirjoitti:

"Vastasin jo aiheeseen toisessa kohdassa. Kysymyksessä on mitä kaunein esimerkki perusryhmästä. Esimerkikis nuo unilintusi kuuluvat varpuslintujen alalajiin. Risteytyvät myös kauniisti suoraan tai epäsuoraan. Ovat siis perusryhmää..."

Supi siis lainaa Siegfried Schereria

Jatketaan wikipedialanoja: " Jos edellä mainitussa tilanteessa A ja B tai B ja C lajiutuvat, eli eivät enää saa keskenään jälkeläisiä tai jos B kuolee sukupuuttoon, syntyy tilanne jossa ei ole havaittavissa epäsuoraa risteymää A:n ja C:n välille, jolloin A ja C kuuluisivat eri perusryhmiin."

Ja mikä estää eri "perusryhmiin" kuuluvia A:ta ja C:tä muodostumasta A1-, A2-, A3-, C1-, C2- ja C3-populaatioiksi joissa 1 ja 3 eivät pysty suoraan lisääntymään keskenään?

A3-A2-A1-B-C1-C2-C3

Tällöin A3:n ja C3:n välissä on jo kaksi välivaihetta lisää, joiden kanssa A3 ja C3 eivät pysty lisääntymään. Kuinka pitkälle kreationistien "perusryhmä"-käsite venyy? Varmaan niin pitkälle kuin kreationistien selittelyn tarve vaatii?

Lue lisää

Siellä on kattava selitys tälekin viestillesi.

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

että kumuloituva mikro on kumottu. Se ei ole tämän viestin aiheena, siitä keskusteltiin toisessa ketjussa.

Tuohon viestiisi vastaten totean seuraavaa. Kait sinä evolutionistina iteekkin tiiät mitä risreytyminen tarkoittaa..

Ei kait perusryhmäkäsitteen pitäisi olla niin vaikeasti ymmärrettävä.

Käytetyt lajimääritykset ( Biologinen morfologinen ja muut ovat epätarkkoja. mikään toistaiseksi ehdotetuista määritelmistä ei mahdollista eri lajien välisten rajojen yksiselitteistä määritystä. Eri lajikäsitteiden käyttö johta usein keskenään ristiriitaisiin lajien välisten rajojen määrittelyihin. Erityisesti morfologinen ja biologinen lajikäsite määrittää usein lajien väliset rajat erilailla. Mainitut lajien väliset epätarkkuudet voidaan selittää mikroevoluutiona. Näillä ei voi perustella varsinaista makroevoluutiota eli uusien rakenteiden syntyä
Frank l. Marsh:in luoma perusryhmäkäsite antaa laajemman ja kattavamman lajikäsitten johon mahtuu sekä morfologinen ja biologinen lajikäsite. Kaikki yksilöt jotka joko suoraan tai epäsuorasti ovat risteytyksen kautta sidoksissa toisiinsa kuuluvat samaan perusryhmään.
Biologisesta lajinmääritelmästä poiketen perusryhmän määritelmä ei edellytä lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Hevonen ja aasi kuuluvat siis samaan perusryhmään, koska niiden risteytyksen tuloksena syntyy muuli, joka on useinmiten lisääntymiskyvytön. Jos laji määritellään näin on merkityksetöntä tapahtuuko risteytyminen vapaana luonnossa vai jalostustyön seurauksenaja tapahtuuko se usein vai harvoin. Esimerkiksi fasaani risteytyy kuninkasfasaanin ja kukon kanssa, mutta kukko ei kuningasfasaanin kanssa. Ne ovat kuitenkin epäsuorasti fasaanin kautta yhteydessä toisiinsa. Nämä molemmat biologiset lajit kuuluvat siis samaan perusryhmään. Sama koskee kalkkunaa ja kuningasfasaania. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö joku toistaiseksi havaitsematta jäänyt risteymä olisi kuitenkin mahdollinen. Vain positiivinen todiste eli onnistunut risteytyminen salliii yksiselitteiset johtopäätökset. Fasaanin ja kuningasfasaanin väliset risteymät kykenee lisääntymään, kun taas fasaanin ja kukonväliset risteymät eivät. Sitävastoin kalkkunan hedelmöittämä fasaani voi monissa tapauksissa tuottaa täysikasvuisen jälkeläisen, kun taas keinohedelmöitys kukon ja kalkkunan välillä johtaa sikiön kehityksen alkuvaiheen jälkeen sen kuolemaan ( kukon ja kalkkunan luonnollisestakin risteymästä on raportoitu ). Edellä mainittu perusryhmämääritelmä huomioi tällaiset risteymät päinvastoin kuin biologinen lajimääritelmä.

Eli perusryhmä määritelmä on kattavampi ja lähempänä totuutta kuin muut määritelmät.

Lue lisää

>>Käytetyt lajimääritykset ( Biologinen morfologinen ja muut ovat epätarkkoja. mikään toistaiseksi ehdotetuista määritelmistä ei mahdollista eri lajien välisten rajojen yksiselitteistä määritystä.

Bullape kirjoitti:

>>Käytetyt lajimääritykset ( Biologinen morfologinen ja muut ovat epätarkkoja. mikään toistaiseksi ehdotetuista määritelmistä ei mahdollista eri lajien välisten rajojen yksiselitteistä määritystä.

Lue lisää

>>Käytetyt lajimääritykset ( Biologinen morfologinen ja muut ovat epätarkkoja. mikään toistaiseksi ehdotetuista määritelmistä ei mahdollista eri lajien välisten rajojen yksiselitteistä määritystä.

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

Hempot ja peipot kuuluvat varpuslintuihin...

Sen enempää minulla ei tällähetkellä ole asiasta tietoa.

Siunausta.

päättelemme, niinkuin E-ka ehdottaa tuossa tekstissäsi, että hempot ovat lajiutuneet omaksi perusryhmäksi muista varpuslinnuista, jolloin meillä on siis havainto sinunkin määritelmäsi mukaisesta makroevoluutiosta (makroevoluutiota on perusryhmän syntyminen toisesta perusryhmästä).

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

>>Käytetyt lajimääritykset ( Biologinen morfologinen ja muut ovat epätarkkoja. mikään toistaiseksi ehdotetuista määritelmistä ei mahdollista eri lajien välisten rajojen yksiselitteistä määritystä.

Lue lisää

Välttelet suoraa vastaamista kysymyksiini, mutta tietämättäsi vastasit kuitenkin. Tässä kuitenkin mitä lainaamistasi teksteistä irtoaa:

1. Onko olemassa tietoa missä ne tarkat perusryhmä rajat kulkee?

Ei

2. Mikä tämä risteytys analyysi on ja miten se tapahtuu käytännössä?

Ennestään kaikkien tiedossa olevien faktojen kertaamista.

3. Lasketaanko historialliset linkit epäsuoraksi risteytymiseksi vai ei?

Tähän en saanut vastausta, mutta eipä tarvitsekaan sillä jos vastaus on:

b) lasketaan -> Perusryhmä käsite on kelvoton
a) ei lasketa -> makroevoluutio on totta

Bullape kirjoitti:

Välttelet suoraa vastaamista kysymyksiini, mutta tietämättäsi vastasit kuitenkin. Tässä kuitenkin mitä lainaamistasi teksteistä irtoaa:

1. Onko olemassa tietoa missä ne tarkat perusryhmä rajat kulkee?

Ei

2. Mikä tämä risteytys analyysi on ja miten se tapahtuu käytännössä?

Ennestään kaikkien tiedossa olevien faktojen kertaamista.

3. Lasketaanko historialliset linkit epäsuoraksi risteytymiseksi vai ei?

Tähän en saanut vastausta, mutta eipä tarvitsekaan sillä jos vastaus on:

b) lasketaan -> Perusryhmä käsite on kelvoton
a) ei lasketa -> makroevoluutio on totta

Lue lisää

Meinasin tukehtua nauruun :D

sammakko kirjoitti:

päättelemme, niinkuin E-ka ehdottaa tuossa tekstissäsi, että hempot ovat lajiutuneet omaksi perusryhmäksi muista varpuslinnuista, jolloin meillä on siis havainto sinunkin määritelmäsi mukaisesta makroevoluutiosta (makroevoluutiota on perusryhmän syntyminen toisesta perusryhmästä).

Lue lisää

Mitä E-Ka:si määrittelee.


Asia tuntuu olevan evolutionisteille kuin kuuma peruna. Pyöritellään ja pyöritellään etsitään kylmempää kohtaa mistä voisi haukata.

Siunausta vain pojat yrityksillenne.

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

Mitä E-Ka:si määrittelee.


Asia tuntuu olevan evolutionisteille kuin kuuma peruna. Pyöritellään ja pyöritellään etsitään kylmempää kohtaa mistä voisi haukata.

Siunausta vain pojat yrityksillenne.

Lue lisää

ihan selvästi sanotaan:

""Jos esimerkiksi verrataan varpuslintujen sytokromi-b-sekvenssiä, voidaan hemppojen perusryhmä tosin erottaa muista lintujen perusryhmistä, mutta ero läheisiin ryhmiin ei ole suuri.""

Eli hemppojen perusryhmän ero on pieni varpuslintujen perusryhmään. Lisäksi:

""Syy tähän voisi evoluutioteorian näkökulmasta olla geologisesti äskettäin tapahtunut perusryhmien erottuminen yhteisestä kantalajista. Kulunut aika olisi siten liian lyhyt merkittävien erojen aikaansaamiseksi.""

Eriytyminen on siis tapahtunut äskettäin.

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

Meinasin tukehtua nauruun :D

Ne olivat kaikki sinun omia juttuja. Hyvä että havahduit huomaamaan omien ajatustesi naurettavuuden.

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

että kumuloituva mikro on kumottu. Se ei ole tämän viestin aiheena, siitä keskusteltiin toisessa ketjussa.

Tuohon viestiisi vastaten totean seuraavaa. Kait sinä evolutionistina iteekkin tiiät mitä risreytyminen tarkoittaa..

Ei kait perusryhmäkäsitteen pitäisi olla niin vaikeasti ymmärrettävä.

Käytetyt lajimääritykset ( Biologinen morfologinen ja muut ovat epätarkkoja. mikään toistaiseksi ehdotetuista määritelmistä ei mahdollista eri lajien välisten rajojen yksiselitteistä määritystä. Eri lajikäsitteiden käyttö johta usein keskenään ristiriitaisiin lajien välisten rajojen määrittelyihin. Erityisesti morfologinen ja biologinen lajikäsite määrittää usein lajien väliset rajat erilailla. Mainitut lajien väliset epätarkkuudet voidaan selittää mikroevoluutiona. Näillä ei voi perustella varsinaista makroevoluutiota eli uusien rakenteiden syntyä
Frank l. Marsh:in luoma perusryhmäkäsite antaa laajemman ja kattavamman lajikäsitten johon mahtuu sekä morfologinen ja biologinen lajikäsite. Kaikki yksilöt jotka joko suoraan tai epäsuorasti ovat risteytyksen kautta sidoksissa toisiinsa kuuluvat samaan perusryhmään.
Biologisesta lajinmääritelmästä poiketen perusryhmän määritelmä ei edellytä lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Hevonen ja aasi kuuluvat siis samaan perusryhmään, koska niiden risteytyksen tuloksena syntyy muuli, joka on useinmiten lisääntymiskyvytön. Jos laji määritellään näin on merkityksetöntä tapahtuuko risteytyminen vapaana luonnossa vai jalostustyön seurauksenaja tapahtuuko se usein vai harvoin. Esimerkiksi fasaani risteytyy kuninkasfasaanin ja kukon kanssa, mutta kukko ei kuningasfasaanin kanssa. Ne ovat kuitenkin epäsuorasti fasaanin kautta yhteydessä toisiinsa. Nämä molemmat biologiset lajit kuuluvat siis samaan perusryhmään. Sama koskee kalkkunaa ja kuningasfasaania. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö joku toistaiseksi havaitsematta jäänyt risteymä olisi kuitenkin mahdollinen. Vain positiivinen todiste eli onnistunut risteytyminen salliii yksiselitteiset johtopäätökset. Fasaanin ja kuningasfasaanin väliset risteymät kykenee lisääntymään, kun taas fasaanin ja kukonväliset risteymät eivät. Sitävastoin kalkkunan hedelmöittämä fasaani voi monissa tapauksissa tuottaa täysikasvuisen jälkeläisen, kun taas keinohedelmöitys kukon ja kalkkunan välillä johtaa sikiön kehityksen alkuvaiheen jälkeen sen kuolemaan ( kukon ja kalkkunan luonnollisestakin risteymästä on raportoitu ). Edellä mainittu perusryhmämääritelmä huomioi tällaiset risteymät päinvastoin kuin biologinen lajimääritelmä.

Eli perusryhmä määritelmä on kattavampi ja lähempänä totuutta kuin muut määritelmät.

Lue lisää

Hui! Mitä silmäni näkevätkään?



>>..Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö joku toistaiseksi havaitsematta jäänyt risteymä olisi kuitenkin mahdollinen. Vain positiivinen todiste eli onnistunut risteytyminen salliii yksiselitteiset johtopäätökset...