Rintamamiestalooni olen lisäämässä katon vinoihin osiin jotain vintti-iitan kaltaista eristyslevyä. Mutta itselleni on jäänyt routaeristeitä finnwoam levyjä siis.
Nämä levyt näyttävät samankaltaiselta materiaalilta, joten miksei kattokoolien väliin voisi laittaa tätä huomattavasti halvempaa eristelevyä? Kun ilmastoinnin laittaa kuntoon, niin ei kai tuolla ole väliä mitä materiaalia seinässä tai katossa on?
Nämä levyt näyttävät samankaltaiselta materiaalilta, joten miksei kattokoolien väliin voisi laittaa tätä huomattavasti halvempaa eristelevyä? Kun ilmastoinnin laittaa kuntoon, niin ei kai tuolla ole väliä mitä materiaalia seinässä tai katossa on?
Vastaukset 13
Vanhimmat
eli sama mitä sine tunkee.
Jos se on aivan sama, mitä kattoon pistät, mikset tunge tavallista styroxia? Tai vielä parempi, älä pistä mitään.
Sen Finnfoamin eristävyys ei ole samaa luokkaa kuin vintti-iitan. Ne ovat eri aineita. Finnfoam on polystyreeniä ja vintti-iita polyuretaania. Jälkimmäinen eristää paremmin. Finnfoam on levyvillan luokkaa eristävyydeltään.
Suulakepuristetun polystyreenin ja polyuretaanin eristävyydellä ei samantiheyksisinä ole merkittävää eroa. Merkittävin ero lie uretaanin parempi lämmönkestävyys, polystyreeni ei käy saunan seiniin.
Mielikuva supereristeestä perustuu vanhoihin aikoihin, jolloin uretaanissa käytettiin vaahdotusaineena jotain freonia, joka suurimolekyylipainoisena kaasuna johtaa huonosti lämpöä japysyikin vaahdon sisällä 20-30 vuotta. Nykyään soluissa on ilmaa ja tilanne sikäli tasan. Toinen tekijä oli uretaanin ja EPS:n välinen tiheysero. Kevyt EPS (styrox, n. 15-20 kg/m3) läpäisi suhteellisen paljon lämpösäteilyä, mutta polyuretaanin kanssa samantiheyksinen (35-40 kg/m3) EPS olikin jo liki yhtä hyvä eriste, kuin freonilla paisutettu uretaani.
Eristävyydet eli lambda arvot ovat näin:
Villa 0,035-0,040
eps 0,035-0,040
xps 0,035-0,040
pu 0,026-0,35
Arvot löytyvät netistä ja valmistajien sivuilta.
Uretaani on edelleen paras eriste mutta myös kallein. Uretaani sisältää edelleen jotain muuta kuin ilmaa. Ettet vain sekoita suulakepusritettuun polystyreeniin eil xps:ään eli finnfoamiin noita freon juttuja?
Freoni käytettiin 80-luvulla uretaanissa. En tiedä, ovatko viorallisesti hyväksytyt arvot sieltä peräisin, mutta kyse olikin todellisista arvoista. EPS tuotteet ovat tiheydeltään 15-23 kg/m3 ja suulakepuristetut (XPS) tuotteet ovat tiheydeltään alkaen n. 35 kg/m3. Sen myötä XPS on käytännössä EPS:ää parempi eriste.
Tietenkin PU:n paisutukseen käytetään muuta kuin ilmaa, mutta tilanne tasaantuu aika pian, jos paisutuskaasu ei ole moöekyylipainoltaan suurta (kuten freoni) ja huonosti diffuntoituvaa. Aikoinaahan PU-levyissä oli alumiinifolio pinnassa juuri estämässä freonin poistumista. Saksalaiset olivat mitanneet, että silloin se pysyy levyssä n. 30 vuotta.
"Polystyreeni on polymeeri, jota valmistetaan styreenistä, molemmat ovat aromaattisia hiilivetyjä. Polystyreeni on kestomuovi; huoneenlämmössä jäykkä, mutta voidaan muokata kuumentamalla. Polystyreenivaahto (EPS), puhekielessa styrox, on valkoinen, yleinen lämmöneriste rakennustekniikassa betonilattioiden alla ja routaeristeenä.
Muita käyttökohteita on paljonkin: pakkaustuet, kertakäyttöastiat, erilaiset säilytyskotelot ja monet muut käyttökohteet. Styroxia voidaan tehdä eri lujuuksina kulloisenkin käyttötarkoituksen mukaan.
Polyuretaani (PUR) on polymeeri, joka sisältää uretaaniryhmän -NH-CO-O-. Polyuretaania muodostuu reaktiossa isosyanaatin ja polyolin kesken. Muodostuneen polyuretaanin ominaisuudet vaihtelevat valitun isosyanaatin ja polyolin mukaan.
Polyuretaanisolumuovia valmistetaan yhdistämällä polymerointireaktioon jokin kaasua kehittävä prosessi. Esimerkiksi vesi reagoi isosyanaatin kanssa vapauttaen hiilidioksidia, joka saa aikaan vaahtoutumisen."
Oleellisinta on varmistaa että rakenne pääsee tuulettumaan kunnolla uulkopuolelta. Nykyisin vinoissa katoissa jätetään vähintään 10cm rako eristeen ja katon(aluskatteen) väliin. Hieman pienempikin rako käy jos vino osuus ei ole pitkä.
Nuo mainitsemasi levyt soveltuvat vanhan eristeen sisäpuolelle. Tämä siksi että ne ovat samalla höyrynsulku. Ulkopuolelle asennettaessa sisäilman höyry kondensoituu ja kastelee vanhat eristeet.
SPU on hyväksyttänyt levyilleen 5 cm:n tuuletusraon, eli jos tilaa on niukalti, siinäkin hiukan säästää villaan verrattuna. Muistaakseni Finnfoam-levyille riittää myös tuo 5 cm. SPU:n vintti-iita-menetelmä on selkeä ratkaisu ja jos sitä noudattaa, menee eristäminen oikein.
Toki ratkaisut kannattaa varmistaa asiantuntijalla, jos itse on epävarma. Jos tekee alusta asti lämmintä tilaa, pitää rakennuslupa hakea kuitenkin, eli silloin rakenteet tulevat väkisin asiantuntijan arvioitavaksi.
että et ota mitään neuvoja täältä palstalta(tätä lukunottamatta). Eli neuvona seuraava; palkkaa asiantuntija suunnittelemaan/rakennuttamaan vintti. ja toinen piste.
tämä vaan mm. sen takia että jos tilasta tulee lämmin ja kattotuolit jäävät kokonaisuudessaan eristeiden/ höyrynsulun (vintti-iida tai joku) väliin on jopa todennäköistä että ne lahoavat/mikrobivaurioituvat tai sisäilman vesihöyrystä tuleva kosteus jäätyy kattomateriaalin alapintaan noin 2000 kg:n klöntiksi. nimimerkillä kokemusta on...
Kyllä tässä tietoa sai pureksittavaksi, joten kiitokset kaikille vastanneille...
Hyvät syksyn alut!
Netistä löytyy VTT tekemä rintamiestalon eristysopas, joka tehty yhteistyössä vintti-iitan valmistajan kanssa. Erittäin hyvä opus, josta selviää ongelmakohdat ja vaaranpaikat.
Edullinen ja nopea tapa eristää vintti, on tehdä kotelorakenne joka täytetään puhallusvillalla harjakolmiosta.
Villa on sen verran edullista että kun itse tekee rakennustyöt niin siitä jää säästöä verrattuna uretaaniruiskutukseen tai spu levytykseen.
Suomi24:llä on paljon porukkaa joka kaipaisi vähän eristystä vintille.