Ennätin lopulta vähän vilkaista noita "lex-eläkkeet-on-pöllitty"-juttuja. Viitetiedot olivat vähän puutteelliset, oikaiskoot ne jotka asian tuntevat jos olen päätellyt väärin. Minusta kuitenkin näyttää siltä, että kyseinen lainmuutos (hallituksen esitys 119/1995, laki 1491/95) hyväksyttiin lopullisessa käsittelyssään joulukuussa 1995 koko hallitusrintaman voimin äänin 104 puolesta, 51 vastaan, 3 tyhjää ja poissa 41.
Lainmuutoksen puolesta äänestäneiden riveistä tunnistin ainakin demareiden, kokoomuksen, ruotsalaisten, vasemmistoliiton ja vihreiden edustajia, joten asia lienee hoidettu enemmistöhallituksen hartioin, niin kuin parlamentaarisessa demokratiassa oikein onkin.
Tänne kirjoittaneen eläkeläisen tilanteesta kertonee jotain sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen vastaus asiaa tuoreeltaan moittineeseen toisen kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen (KK 442/1995):
"Kysymyksessä on väitetty, että kansaneläkkeen pohjaosa olisi vähennetty pohjaosan eläkevähenteisyyden johdosta kahteen kertaan. Näin ei kuitenkaan ole. Jos henkilö on saanut varhennettua eläkettä ennen 65 ikävuottaan, hänelle on yleensä maksettu Kansaneläkelaitoksesta kansaneläkkeen pohjaosaa. Toisaalta, jos hänelle on myönnetty julkiselta sektorilta vanhuuseläke, hän on yleensä saanut täydennysosana kansaneläkkeen pohjaosan suuruisen etuuden. Kun valtiontaloudellisista syistä kansaneläkettä ei enää myönnetä kaikille eläkkeensaajille, ei ole tarkoituksenmukaista, että edellä mainitut suurta työeläkettä saavat henkilöt saisivat säilyttää kansaneläkkeestä tulevan hyödyn."
Tämän näkökulmasta lex-S-elämöinti vaikuttaa enemmänkin hyväosaisen valitukselta. Näinkös se tosiaan on? Vähintäänkin on tosiasioiden vääristelyä kaataa juttu yksin Oden niskaan, koska samaa mieltä oli todistettavasti myös 103 muuta kansanedustajaa. (Kiinnostuneille: nimet löytyvät eduskunnan pöytäkirjasta n:o 113/95, 28.11.1995, joka on luettavissa sivuilta http://www.eduskunta.fi )
Lainmuutoksen puolesta äänestäneiden riveistä tunnistin ainakin demareiden, kokoomuksen, ruotsalaisten, vasemmistoliiton ja vihreiden edustajia, joten asia lienee hoidettu enemmistöhallituksen hartioin, niin kuin parlamentaarisessa demokratiassa oikein onkin.
Tänne kirjoittaneen eläkeläisen tilanteesta kertonee jotain sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen vastaus asiaa tuoreeltaan moittineeseen toisen kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen (KK 442/1995):
"Kysymyksessä on väitetty, että kansaneläkkeen pohjaosa olisi vähennetty pohjaosan eläkevähenteisyyden johdosta kahteen kertaan. Näin ei kuitenkaan ole. Jos henkilö on saanut varhennettua eläkettä ennen 65 ikävuottaan, hänelle on yleensä maksettu Kansaneläkelaitoksesta kansaneläkkeen pohjaosaa. Toisaalta, jos hänelle on myönnetty julkiselta sektorilta vanhuuseläke, hän on yleensä saanut täydennysosana kansaneläkkeen pohjaosan suuruisen etuuden. Kun valtiontaloudellisista syistä kansaneläkettä ei enää myönnetä kaikille eläkkeensaajille, ei ole tarkoituksenmukaista, että edellä mainitut suurta työeläkettä saavat henkilöt saisivat säilyttää kansaneläkkeestä tulevan hyödyn."
Tämän näkökulmasta lex-S-elämöinti vaikuttaa enemmänkin hyväosaisen valitukselta. Näinkös se tosiaan on? Vähintäänkin on tosiasioiden vääristelyä kaataa juttu yksin Oden niskaan, koska samaa mieltä oli todistettavasti myös 103 muuta kansanedustajaa. (Kiinnostuneille: nimet löytyvät eduskunnan pöytäkirjasta n:o 113/95, 28.11.1995, joka on luettavissa sivuilta http://www.eduskunta.fi )
Vastaukset 1
Vanhimmat
onko tosiaan se monessa viestissä toitotettu eläke rahojen Ryöstö pelkkää turojen höpötystä... pitkät jorinat ihan turhaan eipä näytä hyvältä
iso eläke ja silti valittaa ja syyttää vielä vihreitä, ei mitään häpyä tuollaisessa