Erään herran elokuvat, jonka yksi tunnetuimista ilmestyi n. 90 vuotta sitten, ja jonka jokainen ihminen liki ympäri telluksen tuntee, ovat aivan uskomattomia. Itse kasonut kaikki Chaplinin trkeimmät sen kymmenenkymmenen kertaa, ja vieläkään ei voi kun ihmetellä hänen taitoa/kykyä/empaattisuutta.
Ajatonta matskua, jota tulen jälkeläisilleni näyttämään. Osoittaa myös sen, että ei se elokuvien visuaalisuus, vaan inhimillisyys.
Ajatonta matskua, jota tulen jälkeläisilleni näyttämään. Osoittaa myös sen, että ei se elokuvien visuaalisuus, vaan inhimillisyys.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mutta ei Chaplin ole ainoa (tosin ehkä lahjakkain ottaen huomioon että hän myös käsikirjoitti ja ohjasi suurimman osan leffoistaan, ja musiikitkin joihinkin teki, kuten esim. klassikkokappaleen "Smile").
Mutta myös Buster Keaton oli hyvä ja hauska, kuten myös Harold Lloyd. Ja hieman myöhemmin, äänielokuvien aikakaudella, Laurel & Hardy ja Marx-veljekset.
Ja kaikki mykkäelokuvan klassikot eivät olleet komedioita, esim Friedrich Wilhelm Murnaun "Nosferatu" -kauhuleffa vuodelta 1922 nostattaa edelleenkin karvat pystyyn. Samoin kuin Fritz Langin "M -kaupunki etsii murhaajaa" (Peter Lorre murhaajana) ja moni muu.
Ihmiset jäävät paljosta paitsi jos eivät katso muita kuin uutuusleffoja.
Mykkiä klassikoita on muitakin kuin nuo, jotka tavallisesti muistetaan - siis kohelluskomediat ja kauhut.
Onko kukaan esim. nähnyt klassikoita The Wedding March, Our Dancing Doughters tai It? Ensimmäinen melodraamaa, jossa mausteena yksi VÄRILLINEN kohtaus, toinen salonkikomediaa, kolmas perinteistä romanssihömppää.
Itse olen ikävä kyllä livenä ja kokonaan nähnyt vain tuon ensimmäisen (joka oli mahtava), mutta kahdesta muusta pätkiä ja muuta materiaalia sen verran että mielelläni kokonaankin katsoisin, sen verran upeaa tavaraa ovat.
The Wedding March sekä It ovat nähtyinä. Ensin mainittu on aivan loistava elokuva, jälkimmäinen puolestaan ok, Clara Bow oli tosin kyllä aika hot.
Jos haluat lisää mykkäklassikoita, niin tässä muutama: Sunrise, La passion de Jeanne d'Arc, Greed, The Crowd, Ben-Hur, Potemkin, Napoleon jne. DVD:lläkin noita on ihan kiitettävästi saatavilla, tosin enemmänkin voisi olla. Kannattaa katsella valtameren toiselle puolen.
Jokainen 5-kymppinen on nähnyt paljon Chaplinia, mutta
minusta aivan ylittämätön on Nainen Pariisissa. Jostain
käsittämättömästä syystä äijä itse istui filmin päällä, eikä
sitä saanut esittää. Annan sille joka äänestyksessä 10/10.
Alkaen Diktaattorista Chape sortui
a) sormellaosoitteluun
b) itsesääliin
c) moralismiin
d) itsensätoistamiseen