Jo selvis

Nyt kun olen Nokialla asunut jo 7 vuotta, en ole kertaakaan päässyt Nokian hampikseen. Olen joutunut käymään Vammalassa, kun siellä on tuttu yksityinen hammaslääkäri ja hmmm... hintakin halvempi. Toki Nokialla kävisin hampiksessa, mutta joutuisin tolkuttmasti odotteleen. Haluan kuitenkin kerran vuodessa tarkastuttaa hampaat/hammaskiven, niin ei reikiä tule nopsaan.
Nokialla kun pääsee vaan hampikseen särkypotilaana ja silti joutunee odottaan. Joten huonosti on budjetoitu rahaa ja epätasa-arvoista kohtelua!

Moi

Soittelin keväällä kaupunginjohtajalle tuosta hammashoidon tilanteesta. Mies sanoi että kaikki tehdään, mutta mitään ei ole tapahtunut, nahjus mikä nahjus ja valtuustossa / hallituksessa on lisää hampaattomia nahjuksia (kun ovat lisävirat aikoinaan hylyttäneet).

Ovat vissiin saaneet kuitenkin nuo hammaslääkäripaikat täytettyä.

Kirjoitin kaupungin johtajalle myös seuraavaa:
************************************************

Kuten tiedät ei Nokian kaupunki suoriudu tällä hetkellä velvoitteestaan tarkastaa aikuisten ihmisten hampaita ajallaan. Terveyskeskuksessa on kaksi täyttämätöntä hammaslääkärinpaikka ja ylihammaslääkäri sairaslomalla.

Hammaslääkärin ajanvarauksessa otetaan asiakas kyllä jonoon mikäli edellisestä tarkastuksesta on jo aikaa ja sanotaan että asiakas pyritään hoitamaan tuon puolen vuoden sisällä. Todellisuudessa tarkastukseen pääsee heidän mukaansa kuitenkin vasta n. vuoden kuluttua.

Eli tuota kansanterveyslain 15b pykälää rikotaan ja kaupungin tulisi näinollen järjestää hoito muulla tavoin.



BR Tyrkkolan Mies


Kansanterveyslaki

15 b § (17.9.2004/855) ( http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720066 )
Terveyskeskuksen tulee järjestää toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön. Kiireelliseen hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi.
Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito tulee järjestää potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa tai perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa annettava, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä.
Jos terveyskeskus ei voi itse antaa hoitoa 1 ja 2 momentin mukaisissa enimmäisajoissa, on sen järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 4 §:n mukaisesti.
Terveydenhuollon toimintayksikön tulee julkaista tiedot 1 ja 2 momentin mukaisista odotusajoista.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta
4 § (30.12.2003/1309) ( http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920733 )
Toiminnan järjestäminen
Kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät:
1) hoitamalla toiminnan itse;
2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa;
3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä;
4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta; taikka
5) antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti.
Mitä 1 momentin 4 kohdassa säädetään kunnasta, sovelletaan myös tässä laissa tarkoitettua toimintaa hoitavaan kuntayhtymään.
Hankittaessa palveluja 1 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitetulta yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaava1lta kunnalliselta toiminnalta.
Kunta ja kuntayhtymä ovat velvollisia suorittamaan 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulle yksityiselle palvelujen tuottajalle korvausta vain osoittamiensa henkilöiden käyttämistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja momentin 5 kohdassa tarkoitetulle palvelujen tuottajalle enintään palvelusetelin arvoon saakka.
Jos palvelusta perittävän asiakasmaksun enimmäismäärä on säädetty palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia pienemmäksi, palvelua ei saa järjestää yksinomaan 1 momentin 5 kohdassa mainitulla tavalla antamalla palvelun käyttäjälle palveluseteli.