Taustaa: En äänestä vasemmistopuolueita enkä vihreitä enkä soinilaisia. Enkä tietenkään spf:tä. (Syy löytyy seuraavasta kysymyksestä)
................................................
Tarvitsen äänestyspäätöksen tueksi selvyyden kumpaa porvarillista puoluetta voin äänestää tulevissa eduskuntavaaleissa.
Siksi pitkä lista kysymyksiä tässä:
1. Miten Keskustan kanta eroaa Kokooomuksesta koskien pakollisia ruotsin opintoja eli kieliopintojen valinnan vapautta kouluissamme?
(pidän valinnan vapautta eettisesti korkeana arvona)
2. Onko Keskusta vähemmän markkinataloushenkinen kansalaisten kieliopintojen suhteen kuin Kokoomus? (suhtaudun myönteisesti markkinatalouteen)
3. Kumpi kannattaa enemmän valtion holhousta kieliopinnoissa Keskusta vai Kokoomus?
(Suhtaudun kriittisesti kansalaisiin kohdistuvaan holhoamsiseen)
4. Onko Keskustalla eri perustelut pakollisille ruotsin opinnoille kuin sfp:llä? Jos ei ole niin miksi ei ole? (ajattelen itsekin itsenäisesti)
5. Onko eduskuntavaaleissa tavallaan kysymys rotaatiosta,jossa puolueet vaihtavat vain paikkojaan hallituksessa sfp:n seuraksi?
Ja vastaavasti sfp:n seurana olevat pyrkivät estämään rotaatiota?
(parlamentaarinen ydinongelma?)
Onko Keskustalla eri kanta pakkoruotsiin eli kieliopintojen valinnan vapauteen kuin toisella hallituspuolueella sdp:llä?
Jos niin millä tavalla erilainen?
Kiitos. En odota eläkettä,tukia,avustuksia enkä muutakaan raha-apua jota poliitikot pitävät äänestäjille tärkeinä. Tulen toimeen omillani ja ajattelen myös omilla aivoillani.
Olenko väärää kohderyhmää sen vuoksi myös Keskustan näkökulmasta?
................................................
Tarvitsen äänestyspäätöksen tueksi selvyyden kumpaa porvarillista puoluetta voin äänestää tulevissa eduskuntavaaleissa.
Siksi pitkä lista kysymyksiä tässä:
1. Miten Keskustan kanta eroaa Kokooomuksesta koskien pakollisia ruotsin opintoja eli kieliopintojen valinnan vapautta kouluissamme?
(pidän valinnan vapautta eettisesti korkeana arvona)
2. Onko Keskusta vähemmän markkinataloushenkinen kansalaisten kieliopintojen suhteen kuin Kokoomus? (suhtaudun myönteisesti markkinatalouteen)
3. Kumpi kannattaa enemmän valtion holhousta kieliopinnoissa Keskusta vai Kokoomus?
(Suhtaudun kriittisesti kansalaisiin kohdistuvaan holhoamsiseen)
4. Onko Keskustalla eri perustelut pakollisille ruotsin opinnoille kuin sfp:llä? Jos ei ole niin miksi ei ole? (ajattelen itsekin itsenäisesti)
5. Onko eduskuntavaaleissa tavallaan kysymys rotaatiosta,jossa puolueet vaihtavat vain paikkojaan hallituksessa sfp:n seuraksi?
Ja vastaavasti sfp:n seurana olevat pyrkivät estämään rotaatiota?
(parlamentaarinen ydinongelma?)
Onko Keskustalla eri kanta pakkoruotsiin eli kieliopintojen valinnan vapauteen kuin toisella hallituspuolueella sdp:llä?
Jos niin millä tavalla erilainen?
Kiitos. En odota eläkettä,tukia,avustuksia enkä muutakaan raha-apua jota poliitikot pitävät äänestäjille tärkeinä. Tulen toimeen omillani ja ajattelen myös omilla aivoillani.
Olenko väärää kohderyhmää sen vuoksi myös Keskustan näkökulmasta?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Keskustalla ja kokoomuksella ei ole mitään eroa missään suhteessa niissä asioissa, joita kyselit.
Arvelisin Jaban tapaan, ettei ko. puolueilla ole eroja tässä asiassa. Tuskin niiden kannat erovat esim. SDP:kään näkemyksistä.
Kovin omituisen asian olet valinnut äänestyspäätöksesi tueksi. Minusta kannattaisi ensin pohtia tämän kieliopintokysymyksen relevanssia kokonaisuutena ja sitten miettiä sitä, mille kohdin tärkeysjärjestyksessä se asettuu, kun mietitään yhteiskunnan kehittämisen suunnan painopisteitä. Omissa valinnoissa esittämäsi asiakohdat ovat lähinnä nollan arvoisia.
Mitä tulee itse asian substanssipuoleen, niin mielestäni jokainen maa tekee viisaasti, jos se sisällyttää äidinkielen opetuksen oppivelvollisuuteen. Suomessa virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi, joten toisen hyvä ja toisen vähintään välttävä hallinta edesauttavat varmaankin väestön keskinäistä kanssakäymistä ja asioiden hoitoa.
En viitsinyt vastata avaukseen kovinkaan yksityiskohtaisesti, koska koko asetelma on minusta hyvin kyseenalainen.
Kaikki Suomen kansalaiset ja molemmat äidinkielemme ovat tasa-arvoisia ja tasa-arvosta seuraa, ettei kumiaan ole millään tavalla toista tärkeämpi tai arvokkaampi.
Jos tähän otetaan mukaan väestöryhmien koko, niin se peruste vie asian kielivähemmistön sortamisen ja puheen sävystä riippuen jopa rasistiselle tielle.
Lukekaa nyt ihmeessä (jos olette poliitikkoja) Suomen perustuslaki edes.
Sen tekstissä ei ole mitään mainintaa Suomen virallsesta kielestä!
Ymmärsinkö oikein,että puoluepolitiikassa asiakas ei ole oikeassa saati kuningas.
Puolueetko määräävät mitkä ovat oikeita äänestyspäätöksen perusteita?
Ja kansalainen jolla on muita perusteita äänestyspäätökseensä on väärässä. Eli asiakas on aina väärässä jos ei ymmärrä että erilaiset tuet,avustukset keille ne kohdistetaan ovat oikeita kriteerejä eli jakopolitiikka kun asiakas valitsee puoluetta.
Perustuslaissa puhutaan kansalliskielistä. Tätä termiä on pidetty synonyymina sanalle "virallinen kieli". Kansalliskielet ovat maassa muita kieliä vahvemmassa asemassa. Olisi todella pöyristyttävää, jos esim. enemmistön puhumaa kansalliskieltä, suomea ei opetettaisi kouluissa pakollisena aineena.
... kriteeriksi ei tuosta pakkoruotsikysymyksestä ole. Mutta se on kyllä aikamoinen ongelma suomalaisessa yhteikunnassa.
95 % väestöstä pakotetaan opiskelemaan 5 prosentin pienen vähemmistön kieltä. Missään maailmassa en tiedä tällaista olevan. Ei edes Sveitsissä, jossa on kolme suurta kieltä, ole pakko opetella toisten kieltä. Luonnollisisesti monet sveitsiläiset opettelevat vapaehtoisesti saksan, ranskan ja italian. Nämä ovat sentään suuria eurooppalaisia kieliä. Mutta meillä jokaisen ilomantsilaisenkin on opeteltava pieni kieli ruotsinkieli, vaikka pitäjässä ei asu yhtään ruotsalaista, tuskin koko Pohjois-Karjalassa.
Meidän nuorisoltamme ja opetustoimelta hukkaantuu tavattomasti panoksia tuon ruotsin opiskeluun. Nekin ponnistelut pitäisi käyttää suurten maaimankielten opiskeluun. Esimerkiksi Ruotsissa lapset aloittavat englannin opiskelun toiselta luokalta, mutta meillä aloitetaan silloin ruotsi ja englanti vasta 4.-5. luokalla. Siinä syntyy kansojenmme englannin taidoissa selvästi jo nyt näkyvissä oleva ero. Tunnen tapauksen, sillä minulla on lapsenpapsia sekä Ruotsissa että Suomessa.
Olen pohtinut kielenopetusta joskus enemmänkin. Minäkin olen sitä mieltä, että ruotsinkielen kouluopetuksen voisi muuttaa vapaaehtoiseksi.
Tästä huolimatta olen vastustanut ja vastustan sellaisia pyrkimyksiä, jotka lähtevät "pakkoruotsin" poistamiseen sellaisilla perusteilla, joista haisee halu painaa ruotsinkielen ja suomenruotsalaisten aemaa alaspäin joskus jopa rasistisilta haiskahtavin perustein.
Jos kielenopetus halutaan tehdä vapaaehtoiseksi, niin ei siihen mitään estettä minun mielestäni ole. Ruotsinkielisillä kansalaisillamme on vaan suurempi käytännön pakko valita suomenkieli yhdeksi kieleksi koulussa, kun he eivät muuten pärjää suomenkielisessa Suomessa, kun suomenkielisillä tällaista käytännön pakkoa on vain harvoilla.
Ruotsinkieleen vapaaehtoiseen opetukseen kannattaa minusta satsata voimavaroja sekä laatuun että määrään, sillä ruotsinkielen osaaminen on pohjoismaisessa kanssakäymisessä aina iso etu ja antaa etulyöntiaseman niihin nähden, jotka yrittävät tulla ruotsalaisten kanssa toimeen englannilla.
Kyllä Suomessa englannin opiskelu alkaa sentään jo kolmannella luokalla. Lisää kieliä tulee sitten myöhemmin - osa pakollisena, osa vapaaehtoisena. Eromme englannin kielen taidoissa Ruotsin hyväksi johtuu ensinnäkin siitä, että englanti ja ruotsi ovat kielisukulaisia ja toiseksi siitä, että Suomen koululaitoksessa ei ole pidetty suullista kielitaitoa tärkeänä.
Jokainen suomalainen ei varmasti tarvitse ruotsin kielen taitoa, mutta ei tarvitse englannin lisäksi myöskään muita kieliä, peruskoulun jälkeisestä matematiikasta puhumattakaan. Toisaalta voi jotain noista tarvitakin - ammatin ja asuinpaikan valinta ratkaisee.
Missä iässä vastuu annetaan oppilaalle itselleen, on mielenkiintoinen kysymys.
... ruotsalaisten kanssa englantia, jota suomalaisetkin osaavat paremmin kuin hukkaruotsia. Kaikki ruotsalaiset osaavat englantia erittäin hyvin; hehän pääsevät aloittamaan sen opiskelun jo toiselta luokalta. Nimitän tuossa pakkoruotsia hukkaruotsiksi. Sehän on hyvä nimi hukkaan menneestä työstä.
Kerrankin olen Oivan kanssa yhtä mieltä!