No niin nyt se koron nousu osui munkin kohdalle. Ja kuukausierä nousi aika reteesti melkein 300euroo kuussa. Alkaa vetää vähän kireelle tätä talouspuolta. Mutta kattellaan kuin äijän käy....
Alkaa kiristään
Perkule
153495
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kasvoiko kk-eräsi todella 300 eurolla?
12kk korkot ovat nousseet vuoden takaiselta tasoltaan toistaiseksi vain noin 1,4 prosenttiyksikön verran, riippuen missä kuussa tarkistuspiste on. Vaikutukset kk-erään pitäisi olla vain noin 200€ /- 20 euroa. 300€ muutos edellyttäisi että laina olisi noin 350 000€ ja maksuaika 25 vuotta. Vaikea uskoa että kellään jonka talous horjuu 300 euron muutoksesta olisi sellaista lainaa.
Mikä on muuten suunnitelmasi koron nousun varalta?
Kannattaa laskea koron nousun vaikutukset kk-erään ja/tai laina-aikaan muutamilla eri korkoprosenteilla ja tarkistaa että on pelivaraa riittävästi. Vaikka olet jo lainasi ottanut, ei vielä ole myöhäistä tehdä sitä. Sitten alkaa olla myöhäistä kun korot nousevat ja muutkin mattimyöhäiset reagoivat kaikki samaan aikaan.
Onko muuta mahdollisuutta? Jos pankki on oman etunsa nimessä nostanut kk erän normaalille tasolle? No todennäköisempää on että joku on taas ostanut pankille talon. Nyt vähän äkkiä peliliikkeitä ennen kuin on todella kusessa. Lainahan ei tuosta lyhene yhtään nopeammin vaan rahaa syydetään korkoihin (ja lopulta koko asunto).
Tai sitten tämä on Porvo(o).
Kyllähän se laina lyhenee mutta kun vetää talouden pikkusen kireelle. Ja velkaa on melkein 3 satkuu. Sanoin että kk erä nousi melkein 300 euroo. tarkka summa lienee jotain 270 euroa.
alkaa kokeilla, ennakoivat Ekp:n nostavan ohjauskorkoaan vuodenvaihteeseen mennessä 2 kertaa 0,25 eli 3,5:een, silloin olettaisin eurobor12kk. olevan n. 4%.
Sinuna miettisin kuinka saisin lainapääomaa pienennettyä, se on suurin ongelma.
unohtui!
Tässä mielestäni erittäin hyvä.
http://www.aktia.fi/index.jsp?locale=fi&navi-main=lainat&navi=lainalaskuri
Laina-aika 25
Lainan määrä 300 000 €
Lainan korko% 4,00 %
Lyhenyys (€/kk) 1 584 €
Korkoa yhteensä 175 053 €
Lainan korko% 5,00 %
Lyhenyys (€/kk) 1 754 €
Korkoa yhteensä 226 131 €
Lainan korko% 6,00 %
Lyhenyys (€/kk) 1 933 €
Korkoa yhteensä 279 871 €
Lainan korko% 7,00 %
Lyhenyys (€/kk) 2 120 €
Korkoa yhteensä 336 101 €
Lainan korko% 8,00 %
Lyhenyys (€/kk) 2 315 €
Korkoa yhteensä 394 635 €
----------------------------------
Laina-aika 10
Lainan määrä 115 000 €
Lainan korko% 4,00 %
Lyhenyys (€/kk) 1 164 €
Korkoa yhteensä 24 718 €
Lainan korko% 5,00 %
Lyhenyys (€/kk) 1 220 €
Korkoa yhteensä 31 370 €
Lainan korko% 6,00 %
Lyhenyys (€/kk) 1 277 €
Korkoa yhteensä 38 208 €
Lainan korko% 7,00 %
Lyhenyys (€/kk) 1 335 €
Korkoa yhteensä 45 230 €
Lainan korko% 8,00 %
Lyhenyys (€/kk) 1 395 €
Korkoa yhteensä 52 432 €
Jos aloittaja otti lainansa 31.7.2005 ja korkoa päivitettiin 31.7.2006, niin korko on noussut 1.371 prosenttiyksikköä tai toisella tavalla ajateltuna 63,2 prosenttia.
Luvut ainakin täsmäävät. Esimerkiksi hänen lainanlyhennyksensä lyhennyksen osuus saattoi olla alunperin n. 1000 euroa ja korkojen osuus n. 430 euroa. Nyt lyhennys on edelleen 1000 euroa ja korkojen osuus n. 700 euroa. Ihan mahdollisia lukuja jollain 300 kilon lainalla.
Jos tuo laina on otettu alunperin perheeseen, jossa yhteenlasketut bruttotulot ovat 4000-5000 euroa, niin ei ole mikään ihme, jos talous alkaa kiristyä.
Tuo 300 000 ole kuin 1,8 milj. mk. Ja palkka esimerkkisi mukaan 12000-15000mk /hlö. Ei kukaan olis markka aikana ottanut tuollaisia lainoja noilla tuloilla. Taas menee yksi perhe pers....een. Kunhan korot on tuossa 6-8% alkaa kyllä tapahtua tässäkin maassa taas kummia. Itkua riittä ja pankit on tottakai syyllisiä....
Markka-aikaan kukaan ei ottanut 2 miljoonan lainoja. Korot nousee ennemmin tai myöhemmin reilusti. On käytännössä täysin varmaa Jenkkien hyperinflatorisen Fedin rahanluontipolitiikan valossa, että 6-8% korkotaso nähdään seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ja monien lainat menee sen ajan yli.
Tai tiedänhän minä koska ihmisillä katosi suhteellisuudentaju: Sillä hetkellä, kun he oppivat, että asuntojen hintoja ei pidä arvioida suhteessa omaan maksukykyyn vaan suhteessa vuokriin.
Sen jälkeen tie oli auki yli 20 vuoden lainoille. Ihmiset oppivat vertaamaan matalien korkojen aikana unelma-asuntonsa vuokraa vastaavan asunnon lainanhoitokuluihin ja päättelivät, että omassa kartuttaa varallisuutta itselleen, kun taas vuokra-asunnossa vain lihottaa ahnetta vuokraisäntää.
Kun 60 vuoden laina tuli, niin 25 vuotta velkaa alkoi tuntua ihan normaalilta. Samat ihmiset sanovat, miten älytöntä on ottaa 60 vuoden laina, kun sitä ei ehdi maksaa pois ennen eläkeikää mitenkään, eikä se juuri lyhenekään. No, eipä se 25 vuoden lainakaan annuiteettina paljoa lyhene edes edullisina alkuvuosina.
Vielä kun tuohon lisätään vuosikausia jatkuneet matalat korot ja se tosiasia, että ihmisten muisti on suunnilleen 6 kk taaksepäin. niin valmista tuli. Korkotason tuplaantumiseen 2%->4% osattiin varmasti varautua. Eihän se vielä katastrofi olisi. Jopa 5% kestettäisiin, joten on siinä turvamarginaalia: Kestetään jopa 150% koronnousu.
Huvittavinta ja surullisinta tässä asiassa on se, että kovinkaan moni täällä keskusteleva ei varmasti ole itse tajunnut, mitä minäkin tässä juuri taivastelen! Voi pyhä yksinkertaisuus, ei voi muuta sanoa.
Juuri nuo ensimmäiset matalan koron vuodet olisi kannattanut hyödyntää lyhentämällä velkapääomaa. Mutta tämä mahdollisuus on ulosmitattu liian suurella lainalla tai liian hitaalla lyhennystahdilla suhteessa lainaan. Siten on ihmettelemistä kun laina ei kohta lyhenekkään.
Riskit romahdukseen kasvavat hintojen nousun myötä. Vaikka moni ärsyyntyy siitä että latelee tällaisia itsestään selvyyksiä, niin hämmästyttävän moni ei asiaa kuitenkaan valitettavasti tahdo tajuta. Korkojen nousu 6-8% tasolle tulee tapahtumaan aivan varmasti jollakin aikavälillä. Pohja on jo nähty ja kysymys kuuluu lähinnä miten nopeasti ollaan taas 6-8 tasolla ja missä on lainan korkojen katto tällä kertaa?
http://www.bof.fi/bofin/gifs/bof_278_0i.gif
Matalista korkoista aiheutuneet korkeat asuntojen hinnat vääristävät myös työmarkkinoita, koska ihmisillä alkaa olla ylioptimistisia odotuksia hintojen vuoksi palkkojensakin suhteen. Lainaa otetaan niin paljon kuin pankista vaan irtoaa ja suunnitellaan takaisinmaksua olettamalla korkotason pysyvän 4% nurkilla. Kun korkot lähtevät nousuun ja liikaa velkaantuneiden määrä kasvaa, menee asuntoja pakolla myyntiin. Tilannetta puidaan äkkiä joka tuutissa jolloin monet ostajat jäävät odottelemaan hintakuopan pohjaa ja pohtimaan jos saisivat ensi kuussa vielä halvemmalla. Ne myyjät, jotka jäävät odottelemaan sitä hyvän hinnan tarjoavaa ostajaa, jota ei koskaan tullut, ottavat pahiten takkiin. Hintojen lasku jyrkkenee ja saattaa monet perheet pahaan taloudelliseen ahdinkoon, vaikka pankit kykenisivätkin vielä omat riskinsä hallitsemaan. Maltilliset toimenpiteet kysynnän hillitsemiseksi ja tarjonnan lisäämiseksi olisivat tarpeen, jos edellisen kaltainen romahdus halutaan välttää. Ainekset on tällä kertaa itseasiassa pahempaankin, sillä kotitalouksilla on velkaa tulotasoon nähden enemmän kuin 1980-luvun lopulla. Tilanteen syntymisen on mahdollistanut liian matalalla olleet korot. Korkomenot suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ovat vain puolet lamaa edeltäneestä tasosta. Alentuneet koromenot ja pidentynyeet laina-ajat ovat valheellisesti ja hetkellisesti pienentäneet lainan rasittavuutta ja siten lisänneet asuntojen ja kysyntää. Korkojen pohjissa käytiin jo ja jossain vaiheessa myös se hintakatto tulee taas vastaan. Monet sijoittajat ovatkin jo alkaneet myymään sijoitusasuntojaan kun bullerot vielä ryysivät pankin ovella lainalupausta hakemassa. Pankeilta on melko moraalitonta toimintaa myöntää pitkiä ja isoja lainoja näillä korkoilla, juuri ennen nousua. Typerimmät asiakkaat kuvittelevat vielä olevansa onnekaita kun sattuivat nostamaan lainan "näin edulliseen aikaan". Jaahas, tulihan taas saarnattua. Täytyykin bookmarkkailla tämä viesti myöhempää linkittelyä varten, jos joku sitten yrittää väittää jälkiviisaaksi.
on kokemuksia suhteellisen lyhyeltä ajalta, kuka takaa että eu-järjestelmä ylipäätään pysyy kasassa "ikuisesti".
Liitot, järjestelmät ja valtiot ovat purettavissa.
Yhteisen korkopolitiikan sopivuudesta eri jäsenmaille on jo selkeää näyttöä.
Yksityisten omistamia sijoitusasuntoja on myyty n.20000 kpl muutaman vuoden aikana, eli vuokraasuntoja on poistunut huomattavasti markkinoilta.
Tämä on saanut muutaman asiaankuuluvan järjestön ja yrityksen mainostamaan hesarissa kokosivun mitalla "sijoita Suomeen".
Mutta kun sijoittajat ovat katsoneet parhaaksi myydä.
Ei pitäisi olla vaikeaa tulkita onko, ostajan vai myyjän markkinat.
Markkinat tekevät aina aaltoliikettä, jos asuntojen hinnat olisivat kautta aikojen vain nousseet, hyvin varakkaita ihmisiä pitäisi olla paljon enemmän.
Aaltoliike nollaa tilannetta aina omalla aikavälillään. Aallon pituutta ja korkeutta on mahdoton ennustaa.
Näillä palstoilla tehty tiedustelu asuntolainan koosta suhteessa bruttotuloihin, vahvistaa kuvaa voimakkaasti kasvaneista lainamääristä.
Yllättävän pienellä osalla kyselyyn vastanneista velallisista lainamäärä on samoissa linjoissa kuluttajaviraston ohjeistuksen kanssa.
Suhteellisen monella velallisella ylittyy suhdeluku reilusti, tämä kertoo hyvin myönteisistä tulevaisuuden näkymistä pitkälle aikavälille, ainakin kyseisen velallisen silmin katsottuna.
Jos joku epäilee että Euroopan kokoinen talousalue takaisi matalat korot, kannattaa tutustua USA:n korkohistoriaan. Vaikka alueiden väleillä on paljon eroja, molemmissa keskuspankit taistelevat mm. inflaatiota ja talouden ylikuumenemista vastaan samoilla välineillä: ohjauskoroilla.
Tuossa USA:n ohjauskorko viimeisten 50 vuoden ajalta: http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Federal_Funds_Rate_%28effective%29.png
Syiden selvittäminen jää jokaiselle kotitehtäväksi. Hakekaa vaikka kirjastosta jokin taloustieteen oppikirja.
Tuossa vähän johdantoa aiheeseen:
http://en.wikipedia.org/wiki/Interest_rate
http://en.wikipedia.org/wiki/Monetary_policy
Valitettavasti suomenkielisen Wikipedian sivut ovat todella vaatimattomat näihin verrattuna. Voisihan tässä tietysti itsekin kääntää täältä englanninkielisestä olennaiset kohdat suomeksi.
Jos tämä vaikuttaa liian vaikealta, niin sitten kannattaa vain uskoa ihmisiä, jotka suosittelevat varautumaan jopa 7-8% korkotasoon ja toisen maksajan työttömyyteen. Viitaamieni asioiden ymmärtäminen on edellytyksenä sille, että pystyy uimaan vastavirtaan oikealla hetkellä ja hyötymään korkotasojen muutoksista.
Korjaus: Linkittämäni graafi ei ole keskuspankin ohjauskoron historia, vaan pankkien toisilleen antamien lainojen koron historia. Keskuspankki vaikuttaa tähän käyrään ohjauskorollaan.
Asia ei kuitenkaan tästä muuksi muutu.