Miettiikö koskaan kukaan teistä Vl-uskovaisista koskaan käyttäytymisnormienne tarpeellisuutta ja luonnetta? En nyt ala eritellä tässä erikseen mitään säädöksiänne. Tuntuu vain siltä, että kukaan ei uskalla sanoa koskaan mitään vastaan - tai sitten kukaan ei edes halua ajatella omilla aivoillaan.
Huomauttelua tapahtuu usein. Vastaus on aina kuitenkin jotain tällaista:
"Miks teidän pitää olla aika morkaamassa meitä. Eikö teillä ole parempaa tekemistä?"
tai
"No hohhoijaa. On sullakin murheet."
Ei noin kannata vastata. Vai ettekö vain osaa perustella noita käsityksiänne mitenkään? Tuollainen vastaustapa on oikeasti ärsyttävä. Lieneekö se sitten kaiken tarkoitus, sitä en tiedä. Tuntuu vain, että pakostakin joku ajattelee toisin. Kukaan ei vain ihan oikeasti uskalla sanoa, mitä haluaa. En vain yksinkertaisesti voi uskoa, että edes kasvatus riittäisi luomaan noin suuren joukon, jossa kaikki ajattlevat samalla tavalla.
Onko usko tosiaan noin sinisilmäistä? Tiedän, että monet osaavat ajatella itse, mutta onko se uskallus vai mikä, joka estää samaan ajatuksensa kuuluviin? Pelätäänkö tosiaan toisten suhtautumista niin paljon? Miettikää näitä. Siunattua aamupäivää kaikille!
Huomauttelua tapahtuu usein. Vastaus on aina kuitenkin jotain tällaista:
"Miks teidän pitää olla aika morkaamassa meitä. Eikö teillä ole parempaa tekemistä?"
tai
"No hohhoijaa. On sullakin murheet."
Ei noin kannata vastata. Vai ettekö vain osaa perustella noita käsityksiänne mitenkään? Tuollainen vastaustapa on oikeasti ärsyttävä. Lieneekö se sitten kaiken tarkoitus, sitä en tiedä. Tuntuu vain, että pakostakin joku ajattelee toisin. Kukaan ei vain ihan oikeasti uskalla sanoa, mitä haluaa. En vain yksinkertaisesti voi uskoa, että edes kasvatus riittäisi luomaan noin suuren joukon, jossa kaikki ajattlevat samalla tavalla.
Onko usko tosiaan noin sinisilmäistä? Tiedän, että monet osaavat ajatella itse, mutta onko se uskallus vai mikä, joka estää samaan ajatuksensa kuuluviin? Pelätäänkö tosiaan toisten suhtautumista niin paljon? Miettikää näitä. Siunattua aamupäivää kaikille!
Vastaukset 16
Vanhimmat
Nimittäin koko uskomista. En niinkään sitä, että onko joukkomme tai sen opit oikeita.
Minusta se on turhaa lässytystä, että "oletteko noin sinisilmäisiä" tai "ettekö uskalla sanoa vastaan". Minusta tässä on sellainen oletus vallalla, että SRK Oulussa sanoo, miten saa uskoa.
Väitän että suurin osa uskoo vilpittömästi siihen, mitä liikkeessämme opetetaan. Keskustelua ei kukaan kiellä. Ne, jotka ovat alkaneet ajatella toisin, ovat yleensä nostaneet kytkintä koko liikkeestä.
"Ne, jotka ovat alkaneet ajatella toisin, ovat yleensä nostaneet kytkintä koko liikkeestä."
Tuo on hyvin kuvaava kommentti vl-liikkeestä. Jos ajattelee ääneen asioita, niin se on syntiä. Veeällälle jää kaksi vaihtoehtoa. Joko erota liikkeestä tai uskoa väärät kysymykset syntinä anteeksi ja vaieta iäksi.
kyllä vl:llä on ihan omat aivot millä ajattelee.Järjellä ajateltuna tietenkin tulee mieleen,eikö tämä usko ole järjetöntä.Silti uskon ihan lapsellisesti,että tällä uskolla pääsen taivaaseen.Varmasti jokainen epäilee,mutta se on luonnollista.
Niin kuin edellinen vastasi, sitä epäilee enemmin koko omaa uskoansa kuin tapoja tai säädöksiä.
Kun tätä katsoo uskonsilmin sisältäpäin niin tämä on kuin palatsi, kullalla silattu, taivaan korkealla katto ja puhtaat kirkkaat kristallikruunut valaisemassa. Suuret ikkunat ulos, ihan maahan asti. Avoimet suuret ovet kaikkien käydä.
Kun epäusko saa valtaa sydämessä niin näkö huononee ja muuttuu valikoivaksi. Kyllä veljessä on vikaa, moni on väärässä, valot himmenee, ikkunat käy pieniksi ja ovet ahtaiksi. Muuttuu pieneksi röttelöksi ulkoapäin joka pitäisi purkaa..
Kysy sitten siellä palatsissa asuvalta että miksi te viihdytte siellä ahtaassa mökissä? Sehän katsoo sinua ihan hölmönä ja vastaa juuri noin kuten ehdotat.
Eihän me sitä kysymystä kuulla eka kertaa. On vastattu moninaisia kertoja.
On vielä näin: uskomme ei ole meidän itsemme mielihalun mukaan valitsema sääntökokoelma. Se on elävä usko, Jeesuksen uskoa. Siinä ei ole mitään pois otettavaa eikä mitään lisättävää.
Ei siihen palatsiin ole tarvetta vaihtaa ikkunoita. Ei se edes tulisi paremmaksi tai komeammaksi niitä vaihtamalla, nehän ovat täydelliset.
Kun palatsi on Jumalan tekemä niin ei sitä voi muuttaa.
autuaaksi.
Mitäpä siihen on sanomista. Paitsi että muistuttaa paljon kunnon kommunistien ja natsien näkemystä omasta liikkeestään.
Olipa, olipa väkevä saarna. Tuota jos ei usko, niin ei varmana pääse taivaaseen.
siitä ei päästä yli eikä ympäri. Kyllä kaikki tätä palstaa lukevat tietävät että olen valmis kyseenalaistamaan asioita... Yhtä asiaa en kuitenkaan ole valmis kyseenalaistamaan ja se on se että armo on aina lahjaksi saatua, aina.
Ja teen näin myös "siviilissä"....
Olen käynyt kivisen tien ymmärtääkseni sen ettei yksikään teko vie meitä taivaaseen. Eikä elävä usko löydy yhtään tapanormistoa noudattamalla.
Ehdoton kuuliaisuus seurakunnan äänelle johtaa siihen ettei omantunnon ääntä tarvise ja saa kuunnella. -> kollektiivinen omatunto -> kollektiivinen uskokinko?
Toki ymmärrän sen että seurakunta ohjaa ja neuvoo ja toiset asit nähdään hyäksi mutta sitten kun mennään siihen että tälläisen neuvon noudattamisella ei ole uskon kanssa mitään tekemistä (vaikka pelikortit) aletaan ihmisiltä kuuliaisuutta sääntöjä kohtaan asettaa oikean uskon ehdoksi.
Ko pahvin paloilla ei ole yhtään enempää uskon kassa tekemistä kun afrikan tähdellä....
Tälläisten sääntöjen täyttäminen tekee ihmiset kovin kovakorvaisiksi niin että lähimmäisen rakkaus unohtuu monen monta kertaa. Säänöt alkavat kantaa huonoja hedelmiä , kyräily sailailu, piilottelu, valehtelu, tottelemattomuus, ylimielisyys....
Johtaako tälläiset säänöt meidät ajattelemaan että
KAIKKEA saa tehdä jos ei jää kiinni sisarille ja veljille? Uskon kuuliasiuus kohdistuu silloin muualle kuin Jumalan sanaan.
Kuuliainen tulee olla Jumalan sanalle. Sen mukaan syntiä on se joka eroittaa meidät Jumalsta => oma omatunto kyllä kertoo mikä on oikein ja mikä väärin jos emme paaduta tai korvaa sitä tapanormistolla.
Miten lienee ja mistä johtunee, mutta sinä olet eksynyt jo kauas oikealta tieltä. Ole sanojesi mukaan käynyt kivisen tien, mutta se kivinen on ollut väärään suuntaan vievä tie. Aivan kuin kerskaat, että olet kova "kyseenalaistamaan", ja sinulle tämä usko on vain tapanormiston seuraamista.
Iso sääli tulee. Olet herkkä ja syvästi tunteva ihminen, mutta nyt olet mennyt harhaan. Se on näkynyt aivan alusta asti kirjoituksistasi, mutta nyt kirjoitit sen aivan suoraan. Toivon että sinulle joskus jossain vaiheessa annetaan palaamisen armo ja pääsisit pois tuolta omavanhurskauden viidakosta. Tätä toivon todella.
hoitokokouksen paikka:)
On se mukava kun meillä Jumalanlapsilla on sellainen lahja, että me ihan näin internetin välityksellä tiedämme jos joku on mennyt harhaan. Ja vielä ollut epäilyksiä, huhhuh. Eikä uskovaiset ainakaan ääneen sano tommoisia asioita, eriseuraiset koirat muuten kuulee ja luulee ettei meillä ole näissä käytännön asioissa yksimielisyyttä. Onhan meillä, joka muuta sanoo niin valehtelee.
Meitä uskovaisia on muuten kaikkialla maailmassa paitsi ei missään muualla kuin rauhanyhdistyksellä. Tehkää parannus ja uskokaa minua.
"Aivan kuin kerskaat, että olet kova "kyseenalaistamaan", ja sinulle tämä usko on vain tapanormiston seuraamista."
Jos joku haluaa erotella uskomisen ja tapanormiston seuraamisen niin sinä henkevästi toteat, että sinulle usko on vain tapanormiston seuraamista. Kenellehän se on sitä, voit yrittää miettiä.
Ei kerta kaikkiaan, voiko meikäläisissä oikeasti olla tällaisia ihmisiä.
uskonutkaan, sanoi Luther.
väitteinne perustelun suhteen, sitäpaitsi luulen ettei teidänkään uskossa ja kuuliaisuudessa ole kehumista, kun ratsaatte näillä keskustelupalstoilla.
Syntiä on se, joka erottaa meidät Jumalasta.
Omatunto on Jumalan ääni ihmisessä, mutta aina ei ihmissydämessä Jumalan ääntä tahdo löytää tai ymmärtää, tai uskoa - silloin on hyvä, kun voi kysyä neuvoa seurakunnalta, siihen riittää meillä saattomiehiä.
Omatunto suomen kielessä viittaa voimakkaasti 'omaan', siis jotenkin 'sisäiseen' ja 'yksilölliseen' - sellainen sen merkitys ei kuitenkaan ole, vaan se on yhteinen, yleinen tieto, joka perustuu Jumalan sanaan (vrt. conscience, samvete, Gewissen).
Kyllä omantunnon ääntä pitää kuunnella joka päivä omassa elämässä. Nuo pelikortti- ja muut vastaavat asiat ovat hassuja ja vanhanaikaisia kulttuurisia asioita eivätkä todellakaan uskonasioita.
Ei uskovaisen ihmisen elämä ole mitään sellaista, että listalta voisi lukea, mitä saa tehdä ja mitä ei. Ei mitään listoja oikeasti ole. Vanhoja kulttuuriin liittyviä asioita on paljonkin, ja monesti niitä noudatetaan, koska ei ole välttämättä tarvetta ruveta toimimaan toisinkaan. Ehkä ei haluta myöskään ns. pahentaa vanhempaa sukupolvea.
Esimerkiksi 70-luvulla vielä vanhukset pitivät permanenttia paheksuttavana asiana, mutta ei se sitä enää sellaisena pidetä. Ja eikös Raamatussakin ole niitä pukeutumisohjeita jossain VT:ssä? Nekin ovat tuollaisia aikaan ja kulloiseenkin kulttuuriin liittyviä asioita.
No kerran se niin on että kyse on vain kulttuurisista tavoista, miksi hyväksytte että niillä viattomia uskovaisia kuurmuutetahan?
Erotetaan soikein seurakunnasta ja ystävien keskeltä jos ei kaikkia tapajuttuja hyväksy, kun ne ovat kerran vain tapoja. Eivät Raamatunmukaan syntiä.
Ei uskovainen saa hyväksyä julmuutta lähipiirissään, ei omasssa herätysliikkeessään varsinkaan.
Ei mitään viattomia ihmisiä kurmuuteta. Eivät uskovaiset ketään joukostaan erota. Miksi niin väität?
Eivät tuollaiset tapa-asiat niin tärkeitä ole, että niiden vuoksi pitäisi alkaa rettelöimään. Aika kuluu ja kulttuuri muuttuu, Jumalan sana pysyy.
Ihminen itse luopuu, jos jos ei jaksa uskoa. Ei näiden kulttuuristen asioiden takia ketään helvettiin tuomita!
Juodaanhan Ecuadorissa viiniä ja Virossa katsotaan televisiota, venäläiset naiset meikkaavat jne. Silti sielläkin on uskovaisia. Typerää olisi viedä lähetystyön mukana jotain Suomessa vuosikymmeniä sitten olleita kulttuurisia tapoja, joista meidän elämässämme on vielä jäänteitä näkyvissä.
että jotkut uskovaiset ottavat nämä höpösynnit ihan tosissaan? Tälläkin palstalla ihan vakavissaan moni puolustaa voimallisesti näitä höpösyntejä.
Jotkut näkevät helpommaksi uskoa kuten lapsi, sen enempää asioita miettimättä. Annetaan heille se oikeus.
Jos ei koskaan ole ollut tarvetta miettiä asioita sen enempää, tai keskustella vaikka sellaisen ihmisen kanssa jolle nuo höpöiksi nimittäsi ovat vaikeita asioita välttää, on tuollainen lapsellisuus jäänyt pysyväksi.
Jos on lapsena oppinut esim. ettei uskovainen käytä korvakoruja, voi olla vaikea ajatella toisin, ja voi tuntua pahalta nähdä kun joku sellainen jota on pitänyt uskovaisena, löisi reiät korviinsa. Vaikkei tuollainen teko ketään helvettiin veisikään.
On kuitenkin parempi olla huolestuttamatta muita, vaikka itse näkisikin asioiden kulttuurisuuden... Ja jos ei koskaan ole oppinut tietyille tavoille, ei sittenkään kun asioita enemmän on ehtinyt itse ajatella, ole välttämättä tarvetta tapojaan muuttaa.