Tätä palstaa noin puolisen vuotta seuranneena uskallan esittää otsikkokysymyksen kaikille palstalaisille. Eräässä ketjussa oli alla oleva kommentti, jossa mielestäni on (ehkä vähän liian kovasti), mutta hyvin sanottu ja tiivistety palstalla aika usein esiin nousevan eriseuraisuuskirjoittelun keskeisin syy.
Saatan olla väärässäkin, mutta sellainen käsitys ainakin minulle on syntynyt, että näistä lähihistorian rasitteista kaikki johtuisi.
> "SRK ei enää nykyisin tahdo millään saada omaa lammaslaumaansa pysymään kiltisti pienessä ahtaassa aitauksessaan. Yksi jos toinenkin hyppelee sen aidan yli, joka 60-luvun lopulla ja 70-luvulla rakennettiin. Aidasta tuli aivan liian tiivis ja korkea ja ennenkaikkea alue aidattiin niin ahtaaksi, että kaikille lampaille ei sen sisäpuolella riitä ravintoa."
Saatan olla väärässäkin, mutta sellainen käsitys ainakin minulle on syntynyt, että näistä lähihistorian rasitteista kaikki johtuisi.
> "SRK ei enää nykyisin tahdo millään saada omaa lammaslaumaansa pysymään kiltisti pienessä ahtaassa aitauksessaan. Yksi jos toinenkin hyppelee sen aidan yli, joka 60-luvun lopulla ja 70-luvulla rakennettiin. Aidasta tuli aivan liian tiivis ja korkea ja ennenkaikkea alue aidattiin niin ahtaaksi, että kaikille lampaille ei sen sisäpuolella riitä ravintoa."
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen." (Matt. 7:13-14)
asiaan, jossa Raamatulla ei ole mitään osaa. Vl-portin, jos sitä oikeasti edes onkaan, ovat rakentaneet Oulun jumalattomaan ihmisoppiin langenneet "hihhulit".
Nykyinen vl-opetus kaikkine käsittämättömine kommervenkkeineen on niin kaukana Raamatusta kuin on itä lännestä. Toisin oli vielä 60-luvulla. Silloin portti oli niin ahdas kuin Raamattu sen määrittelee. Silloin siitä kulki paljon ihmisiä sisälle, mutta nykyisestä portista pyritään mieluummin ulos vapauteen, harvemmin sisälle.
Jos portista kulki kulki paljon ihmisiä sisälle, se oli sielunvihollisen avara portti. Jeesus nimittäin sanoo, että "vain harvat sen löytävät".
mutta miten sen sitten sanoisi mikä on se -ei ihan.
Varmasti on niin että näiden kaikkien - ei ole tapana/uskovainen ei halua... neuvojen takana on vilpitön halu varjella siionin asukkaista. Jopa niin pitkälle että neuvot pitää hyväksyä ilman omaa ajattelua. Pakon tässä muodostaa juuri tuo eriseuraiseksi leimaaminen.
Etusivulla on nytkin monta keskustelua käynnissä tästä aiheesta. Saappaat nähärä, mitä tästä kaikesta seuraa. Hyvääkö vai huonoa?
siitä seuraa, kun saadaan vapaasti keskustella. Vapaus murtautuu AINA LOPULTA irti kahleistaan. Aita voidaan kyllä väliaikaisesti tilkitä, mutta vain väliaikaisesti se kestää. Valheilla ja vääryydellä on aina, ennen pitkää, p-mainen loppu.
ennen uskoneita kohtaan, että heille uskomisen ehdoksi asetetut kiellot ja käskyt eivät enää pädekään. Pääseekö nykyään taivaaseen leveämmän portin kautta kuin vaikka 80-luvulla? Onko Jumalan sana muuttunut SRK:n sanan myötä?
Epäilen..
ehdollistaa uskoa minkään käsyn tai kiellon päälle? Se joka uskoo näillä käskyillä ja kielloilla pääsevänsä taivaaseen on fariseus.
"Mutta on väärin ennen uskoneita kohtaan, että heille uskomisen ehdoksi asetetut kiellot ja käskyt eivät enää pädekään."
Tokihan me ymmärrämme että raamattu ohjeistaa hyvää tekemään ja jos me kaikki käskyt täytämme täytämme velvoitteemme lähimmäistä ja itseämme ja Jumalaa kohtaan. Tähän pitää pyrkiä mutta näiden tekojen vuoksi kukaan ei kelpaa Jumalalle vaan yksin uskon tähde.
Siteeraat, Joosua jotain täällä aiemmin ollutta kirjoitusta näin:
"...Yksi jos toinenkin hyppelee sen aidan yli, joka 60- luvun lopulla ja 70- luvulla rakennettiin (jne.)"
Hoitokokousten myötä tuli jos jonkinlaista ylimääräistä sääntöä, joista tuli tärkeämpi asia kuin oma henkilökohtainen uskominen. Ennen kokouksia monien asioiden hyväksyminen, niiden tekeminen tai tekemättäjättäminen olivat usein selviä, joista oma omatuntokin kertoi.
Kokousten aikoihin tuli uusi ja äärimmäisen jyrkkä linjaus, jolloin kyseleminenkin oli erityisen pahasta ja se oli yksi selvä "väärän hengen" merkki.
Noista vääristä hengistähän sitten hyvin, hyvin monet tekivätkin parannusta. Jotkut vapaaehtoisesti uuteen oppiin ihastuneena, joku ymmärämättä mitään, joku varmuuden vuoksi, kuka mitenkin. Meistä jotkut emme hyväksyneet noita uusia opetuksia tai kaikille ei edes annettu anteeksi ym.
Eriseuran merkki ilmenee ymmärtääkseni aina pelastusopissa. Hoitokokousten aikoihin pelastus (muka) tuli vain henkiparannuksen kautta. Samalla tultiin hylänneeksi aiempi usko.
Kirjoituksista päätellen nykyisin monia asioita voidaan ry:läisten keskuudessa tehdä, kunhan ei jää niistä kiinni. TV:n omistamista ei julkisesti (kai) hyväksytä, mutta sen omistaminen voidaan salata jopa valehtelemalla.
Itse olin lapsuudesta lähtien kulkenut seuroissa Rauhanyhdistyksellä ja tuntenut sen aina omaksi hengelliseksi kodikseni. En tuntenut olleeni missään "ahtaassa karsinassa", vaan tunsin aitoa jumalanlasten vapautta, armoa, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.
Hoitokokousten myötä niin oma kuin läheistenikin elämä mullistui täydellisesti.
Juuri näin tapahtui, kuten kerrot ja kuinka avaajakin on asian ymmärtänyt. Täysin vieras oppi istutettiin liikkeeseemme näinä vuosina. Tämä oppi istutettiin sisälle väkivaltaisin keinoin pakottamalla armoa antamatta. Tämä on julma oppi.
Kaikki sydämen uskovaiset huomasivat kyllä ettei oppi ole Jumalasta, mutta pelko oli suuri. Yksittäisillä uskovaisilla eikä perheilläkään ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin alistua tai paeta.
Pelko tuomituksi tulemisesta hallitsee vielä tänäkin päivänä vl-uskoa. Kuuliaisuuden vaatimus iskostettiin silloin keskeisimmäksi opinkappaleeksi.
Kuuliaisuus mitä kohtaan?
Ei Jumalalaa eikä seurakuntaa (me uskovaiset) kohtaan, vaan tämän uuden opin väkivaltaisesti juntanneita näennäisen rakkauden ja yksimielisyyden kaapuun pukeutuneita johtajia kohtaan. Pelolla meitä on hallittu siitä alkaen ja pelon ilmapiiri on vallinnut seurakunnassa näistä ajoista alkaen. Kuluneina vuosikymmeninä ei missään ole voinut purkaa tätä pelkoa ja ahdistusta. Sydämen uskovaiset ovat joutuneet pitämään kaiken pelon sisällään ja rukoilleet Jumalalta voimaa jaksamiseen.