Opiskelevatko kieltenopettajaksi haluavat yleensä englantilaista (tai mikä vain kieli) filologiaa vai englannin kielen kääntämistä ja tulkkausta?
Jos esimerkiksi tuleva englannin opettaja haluaa opettaa myös muuta kieltä, esimerkiksi saksaa, kannattaako hänen opiskella sivuaineena saksan kääntämistä vai filologiaa/kieltä & kultturia
Kiitos, jos joku viitsii vastata :)
Jos esimerkiksi tuleva englannin opettaja haluaa opettaa myös muuta kieltä, esimerkiksi saksaa, kannattaako hänen opiskella sivuaineena saksan kääntämistä vai filologiaa/kieltä & kultturia
Kiitos, jos joku viitsii vastata :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Opiskelevatko kieltenopettajaksi haluavat yleensä englantilaista (tai mikä vain kieli) filologiaa vai englannin kielen kääntämistä ja tulkkausta?"
Kyllä, filologiaa. Ja sivuaineeksi myös ao. kielen filologia.
Kääntämis-ja tulkkaussuuntautumisessa keskitytään lähestulkoon vain kääntämiseen ja professionaalisten kääntäjien koulutukseen alusta alkaen. Kielen opettaja tarvitsee ensisijaisesti monipuolisen lingvistisen sivistyksen, johon kuuluu etupäässä kielitaito-ja kirjallisuusopintoja. Sitten seuraa pedagogiset opinnot sivuaineena. Ja muut sivuaineet myös valitaan filologioina.
Entäpä jos haluaa opiskella kääntämistä ja tulkkausta, mutta tahtoo myös opettajan pätevyyden?
Pitääkö ensin suorittaa kääntämisopinnot loppuun ja sitten opiskella päälle filologiat ja opettajaopinnot? Vai kuinka homma toimii?
Kiitos sille, joka viitsii valaista asiaa.
Tietääkseni kääntämistä opiskelleille on joskus järjestetty muuntokoulutusta jonka kautta voi pätevöityä aineenopettajaksi, mutta en tiedä sitten miten yleistä tämä on. En ole lainkaan varma siitä, hyväksytäänkö kääntämistä opiskelleita normaalihaussa suorittamaan aineenopettajan opintoja.
Eli, jos opettajaksi haluaa niin minusta kannattaa opiskella pääaineena filologiaa. Kääntämisen voi ottaa sitten vaikka yhdeksi sivuaineeksi. Tosin, esim. seuraava yhdistelmä on kyllä aika rankka paketti suorittaa viidessä-kuudessa vuodessa - ei mitenkään mahdotonta, mutta vaativa kuitenkin:
1) Pääaineena kielen A filologia
2) Laajana sivuaineeen kielen B filologia
3) Aineenopettajan pedagogiset opinnot
4) 2. sivuaineena/valinnaisina opintoina esim. kielen A kääntämistä. Tätä voi sitten tehdä niin paljon kuin tuon muun opiskelun ohessa vain jaksaa.
Toisaalta voi tehdä niinkin, että filologia pääaineeksi ja sitten vaikka kääntämistöitä opintojen ohessa. Sitten aikanaan suoritat esim. ns. virallisen kääntäjän kokeen - kokeeseen osallistumiseen ei ymmärtääkseni vaadita mitään aiempia tutkintoja tms. vaan sitä voi käydä kuka tahansa yrittämässä. Ao. kokeita järjestetään vuosittain eri yliopistoissa/yliopistojen täydennyskoulutuslaitoksissa.
Olen opiskellut aineenopettajaksi (vieraat kielet). Mun kasvatustieteen ryhmissä oli pari opiskelijaa, joiden pääaine oli kääntäminen ja jotka halusivat myös opettajan pätevyyden.
Eli sen tiedän, ettei sinun tarvitse suorittaa filologiaopintoja. Korkeintaan vaatimuksissa saattaa olla, että joudut tekemään opettajaksi pätevöityäksi joitakin kursseja filologian puolelta, mutta ei välttämättä mitään. Suoritat siis käännösopinnot pedagogiset opinnot, jotka oli laajuudeltaan aikaisemmin opintoviikkosysteemissä 35 ov. Tarvitset noihin pedagogisiin opintoihin yhden vuoden. Opetusharjoittelun takia vuosi on aika raskas.
ja ilmeisesti kääntämistä pääaineena opiskelevan kannattaa lukea myös sivuaineina kääntämistä ennemmin kuin filologiaa? vai?