Toinen synnytys lähestyy ja jännittää/pelottaa enemmän kuin ensimmäisen kanssa. Itse synnytyksessä ei niinkään mitään,mutta ensimmäisen synnytyksen jälkeen olin todella kipeä pitkään vaikka minulle tehtiin vain ihan normaali välilihaleikkaus. Nyt pelottaa, että jos olen yhtä kipeä, miten pystyn hoitamaan vauvan lisäksi esikoisen, huushollin jne. Mies kyllä auttelee kun on kotona, mutta tekee aika pitkää päivää töissä eli paljon joudun ihan itsekseni pärjäilemään. Kaipaisinkin nyt kokemuksia teiltä jotka ovat synnyttäneet useamman lapsen. Miten monella on myös toisen lapsen kohdalla täytynyt tehdä välilihaleikkaus tai on revennyt? Olen kuullut, että toisen lapsen kohdalla paikat jo "joustaa" paremmin.
Sektiotakin olen miettinyt, vaikka koko toimenpide tuntuu aika rajulta. Minkälaisia kokemuksia sektioäideillä on suunnitellun sektion haavan paranemisesta?
Olisin todella kiítollinen asiallisista vastauksista, sillä asia hirvittää päivä päivältä enemmän.
Sektiotakin olen miettinyt, vaikka koko toimenpide tuntuu aika rajulta. Minkälaisia kokemuksia sektioäideillä on suunnitellun sektion haavan paranemisesta?
Olisin todella kiítollinen asiallisista vastauksista, sillä asia hirvittää päivä päivältä enemmän.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ihan ekaks ONNEA tulevasta pienokaisesta! =)
Mä synnytin esikoiseni 9v. sitten ja muistan lopunikääni sen kivun viel 2vkoa synnytyksen jälkeen ja ihan normaali välilihan napsasu oli mulla kans.
Toisen synnytin 6v. sitten, oli nopee synnytys, ei kipulääkkeitä eikä välilihan leikkauksia ja HYVIN MENI! Ainoa kiusa oli peräpukamat mut parantuminen muuten meni loistavasti. Muutama tikki ommeltiin ja se oli siinä.
Joten HYVIN SE MENEE! =) Ja juttele asiasta PALJON, äitiysneuvolassa ja "lapsellisille" ystäville. Joten tsemiä ja jaksamista kohta 2 tenavan kanssa!
Itse olin myös tosi huonossa kunnossa ensimmäisen synnytyksen jälkeen erinäisten syiden vuoksi, mm. suuren verenhukan takia hb laski ihan minimiin.
Toisen synnytyksen jälkeen olin paljon paremmassa kunnossa ja myös kuntoutuminen tapahtui paljon nopeammin. Ensimmäinen ottaa kai yleensä kovimmalle ja sitten pääsee helpommalla seuraavien kanssa.
Tuhannesti onnea tulevan ihanan perhetapahtuman johdosta.
Mulla on aivan vastaava tilanne kuin sulla. Esikoinen on 3- vuotias ja nyt toinen tulossa ja hirveästi pelottaa. En haluaisi synnyttää enkä myöskään leikkausta. =( Enkä oikein tiedä miten tilanteesta selvitä, koko raskauden ja synnytyksen ajatteleminen saa voimaan pahoin... Olin samalla lailla ensimmäisen jälkeen myös todella kipeä. Eli mielelläni myös kuulisin mietteitä toisesta synnytyksestä.
Hei!
Sama tilanne täällä, ensimmäinen miehenalku 2,5 vuotias ja toinen tulossa viikolla 25, jännittää! Eka lapsi tuli hätäsektiolla ja sanonpa vaan, että leikkaus on aina riski! Puudutus ei minulla onnistunut, joten nukutettiin, hengitysputkea ei saatu niin nopeasti paikoilleen, kun oli tarkoitus, joten vauva sai liikaa nukutusainetta ja vietti ensimmäiset kaksi päivää teholla. Suunniteltu sektio on tietenkin vähä eri juttu, mutta mieti kuitenkin vielä. Pelkän jännittämisen takia ei mielestäni kannata valita kuitenkaan leikkausta mahdollisia riskejä.
Itse pääsin neuvolan kautta puhumaan peloistani synnytysosastolle ja se auttoi, ehtisitkö vielä itse tehdä saman? Kysy neuvolasta, voisitte yhdessä henkilökunnan kanssa miettiä vaihtoehtoja.
Toivon sinulle hyvää synnytystä!
Kyllä minä hätäsektion kokeneena haluan saada suunnitellun sektion, oli se sen verran rankka kokemus ainakin minulla. Lapsen vointi aina tärkein ja silläpä juuri. Alakautta en rupea yrittämään, koska ahdas lantio jne, hirvittävä kokemus kaikenkaikkiaan. Onneksi sain terveen lapsen ja toivuin tosi hyvin. En lähde tässä sen enemmän analysoimaan sitä kokemuksena, mutta ap:lle kysyjälle sen verran, että mikäli alatiesynnytys onnistunut hyvin niin en toki sektioon lähtis. Mutta me joille ei käy alatiesynnytykset ei ole muita vaihtoehtoja. Paikat vain on niin pienet ettei tapahdu mitään. Munkin vauva oli vain 3 kiloa mutta olen pieni ja hoikka ettei sopinut tulemaan. Synnytystapaarviointi tehtiin päin persettä jne. siitä lähti koko huono synnytyskokemus sitten liikenteeseen. Suunniteltuun sektioon meno on kuitenkin rauhallisin mielin valmistautuneena paljon mukavampi kokemus sitten joskus varmaan. Toivottavasti.
olisi käynyt, jos hätäsektiokaan ei olisi mahdollista!? Anteeksi nyt vaan, mutta ihan älytöntä kammotella hätäsektiota ja sen seurauksia, kun joka tapauksessa alatiesynnytys olisi ollut VIELÄ huonompi vaihtoehto...
Ja todellakin, suunniteltu sektio on täysin eri asia kuin hätäsektio.
ei varmaankaan olisi sulle oikea ratkaisu, koskapa leikkauksesta toipuminen on paljon pitkällisempää ja kivuliaampaa, kuin mahd. välilihaleikkaus. Mulla myös ekalla kerralla leikattiin väliliha, mutta kipuja ei ollut eikä muutakaan vaivaa siitä. Toisella kerralla sama juttu -leikattiin , mutta ei vaivannut jälkeenpäin. Toisella kerralla ei kyllä olis tarvinut leikata, ellei poika olisi päättänyt tulla maailmaan naama edellä! Siinä kätilökin vähän hämmästyi! Halusin vaan kertoa sulle, että todennäköisesti selviät toisella kerralla ilman välilihaleikkausta, ja ettei siitä toipuminen välttämättä ole kivuliasta. Rohkeutta vaan tulevaan iloiseen tapahtumaan!