Itse lähietäisyydeltä, mutta kuitenki ulkoapäin "v.lestadiolaista elämäntapaa" seuranneena, olen huomannut kuinka suuressa harhassa esim. vanhemmat elävät lastensa suhteen. Heillä ei ole minkäänlaista tietoa siitä miten monet nuoret elävät ja viettävät aikaa.
Esim. käydessäni elokuvissa, on lähes joka kerta joitain uskovaisen kodin nuoria mukana. Lisäksi kuulemani mukaan, videoiden vuokraaminen on hyvinkin yleistä nuorison ja varsinkin nuorten aikuisten keskuudessa. (Kiitos dvd:n)
Lisäksi "maailmallisen" musiikin kuunteleminen on todella yleistä!!
Ja entäs isät, jotka ovat esim. raksalla töissä ja radiokuulokkeet koko päivän korvilla.. Joo, aivan varmasti kuuntelevat pelkästään uutiset ja ylen ykköstä :)
Oulussa on todella yleistä, että seurojen jälkeen mennään lasilliselle, parille baariin.
Omasta mielestäni nämä asiathan kuuluvat normaaliin elämään, mutta on niin niin tekopyhää saarnata muuta ja ummistaa silmänsä näiltä tosiasioilta. Vanhat ajat on menneitä ja takaisin ei ole vl- liikkeessäkään paluuta.
Tuntuu, että tämä kaikki on suurta kollektiivista uskoa, kaikki uskoo tuohon järjestelmään ja pidetään säännöistä kiinni, vaikka niitä ei noudattaisikaan, silloin kun uskov. ystävä ei näe. eikä niinkään henk. koht. uskoa Jumalaan niin kuin pitäisi.
Esim. käydessäni elokuvissa, on lähes joka kerta joitain uskovaisen kodin nuoria mukana. Lisäksi kuulemani mukaan, videoiden vuokraaminen on hyvinkin yleistä nuorison ja varsinkin nuorten aikuisten keskuudessa. (Kiitos dvd:n)
Lisäksi "maailmallisen" musiikin kuunteleminen on todella yleistä!!
Ja entäs isät, jotka ovat esim. raksalla töissä ja radiokuulokkeet koko päivän korvilla.. Joo, aivan varmasti kuuntelevat pelkästään uutiset ja ylen ykköstä :)
Oulussa on todella yleistä, että seurojen jälkeen mennään lasilliselle, parille baariin.
Omasta mielestäni nämä asiathan kuuluvat normaaliin elämään, mutta on niin niin tekopyhää saarnata muuta ja ummistaa silmänsä näiltä tosiasioilta. Vanhat ajat on menneitä ja takaisin ei ole vl- liikkeessäkään paluuta.
Tuntuu, että tämä kaikki on suurta kollektiivista uskoa, kaikki uskoo tuohon järjestelmään ja pidetään säännöistä kiinni, vaikka niitä ei noudattaisikaan, silloin kun uskov. ystävä ei näe. eikä niinkään henk. koht. uskoa Jumalaan niin kuin pitäisi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Potemkin kulissit. Ihmettelen vain sitä, mikä näitä kulisseja pitää pystyssä.
kupla.
LH:n mukaan Erkki Reinikaisen ja Seppo Lohen huolenaiheina vanhoillislestadiolaisuuden ytimessä on mm. seuraavia asioita. Kuinka pienen ihmisen omakohtainen usko voi totetua tässä joukossa, myös se kuinka toteutuisi oikea Jumalanpalvelus, myös se että uskomisen kohde olisivat Jeesus Kristus ja Taivaan Jumala.
Onko tuttua: Myyjäisleipominen, rakennustalkoot, nuotioilta, äiti-ilta, myyjäisompeluseurat, suurpoikaleiri, miesten ilta, lasketteluretki, sisarkerho, varttuneiden kerho, leirikeskustyöryhmän kokoontuminen ja talkoot, vauvaleipominen, nuortenilta, lapsiparkki, pyhäkouluopettajien kokoontuminen, isäntien ja kassaryhmäläisten kokous, kevätsiivous, johtokunnan kokous, lauluharjoitukset, julkaisujen ilta, opistomyyjäiset.
Huom. sunnuntaiset kirkonmenot ja Jumalanpalvelukset ei toivottavia uskovaiselle jos saarnavuorossa Jumalan sanaa lukee epäuskoinen pappi. Mutta rauhanyhdistyksen oheistoiminta välttämätön uskonelämälle.
paikkaansa se että ei saisi kuunella jumalanpalvelusta kun siellä on ei uskovainen pappi kerronpa vaan että meidän paikkakunnalla kuunellaan ainakin paikallis radiosta jumalanpalvelus vaikka pappi ei ole uskovainen
...Ihmisiä jokaisesta vähänkin suuremmasta joukosta.
>>
Oulussa on todella yleistä, että seurojen jälkeen mennään lasilliselle, parille baariin.
Omasta mielestäni nämä asiathan kuuluvat normaaliin elämään, mutta on niin niin tekopyhää saarnata muuta ja ummistaa silmänsä näiltä tosiasioilta.
>>
Vaikea sanoa yleisyydestä, kun en niin läheltä seuraa tilannetta, mutta varmasti tuollaistakin tapahtuu.
Täytyy muistaa että vanhoillislestadiolaisuus on tiivis oma kulttuurinsa, jolla ei ole aina mitään tekemistä varsinaisen henkilökohtaisen uskon kanssa. Lestadiolaiseen kulttuuriin pääsääntöisesti synnytään ja sen oppiminen muodollisesti ei kerro mitään sisällön syvällisyydestä.
Sosiaalinen yhdenmukaisuuden paine on kova ja omantunnon asioista sanelee pitkälti yhteisön käyttäytymisnormit, joita ei voi ainakaan julkisesti voi kyseenalaistaa. Tämä johtaa pakostakin sekä kaksinaismoralismiin toisilla, että ahdistuneisuuteen rehellisillä ihmisillä, jotka tuntevat näyttelemisen vääräksi, mutta eivät koe kollektiivisia yhdenmukaisuuden vaatimuksiakaan oikeaksikaan ja haluavat silti olla lestadiolaisia. Ironisinta onkin että kaikissa fundamentalistisissä uskonliikkeissä parhaiten menestyvätkin ne ihmiset, jotka osaavat lahjakkaimmin näytellä mukana.
Täytyy kuitenkin muistaa että mukana on varmasti myös aitoja uskovaisia. 100% aidosta uskovaisesta 100% ulkokultaisuuteen saakka löytyy täysi kirjo ihmisiä jokaisesta suuremmasta kymmeniä tuhansia ihmisiä sisältävästä liikkeestä.
Kirjoitin tästä samasta aiheesta eilen hieman laajemmin sivuilleni. Tässäpä laajemmin, jos jotain sattuu kiinnostamaan:
http://koti.mbnet.fi/vltietoa/sekalaista/ihmiset_ja_kulttuuri.html
Kirjoitit rakentavia ajatuksia jälleen siitä, missä tilanteessa moni herätysliikkeeesä tosiasiassa elää. Isoon porukkaanmahtuu todellakin monelaisia!
Olen omasta puolestani mietiskellyt, mistä uskonnollisen liikkeen siäänpäin ahdistumisessa voi olla kyse, noin yleisellä tasolla. Miten on mahdollista että niissä on niin paljon samantapaista, vaikak ne voivat olla kokonaan erilaisissa kulttuurisissa oloissa syntyneitä?
Löysin sattumoisin J. Molarin psykohistorialliseen teoriaan perustuvaa tutkimsuta, jossa hän viittaa Stawin tutkimukseiin sisäänpäinkääntyneistä liikkeistä.
Stawin tutkijaryhmä (1981) on selvittänyt, miten yhteisöllä on taipumus toimia, kun se joutuu uhkatilanteeseen.
Tällaisena uhkatilanteena voidaan pitää esimerkiksi yhteisön visioiden toteutumattomuutta ja pettymyksiä
kasvutoiveissa, mutta myös erityisesti koettua halveksuntaa, vainoa ja vastarintaa.
Stawin mukaan tällaisessa uhkaksi koetuissa tilanteissa yksilöt, ryhmät ja järjestöt reagoivat usein nimenomaisesti joustamattomasti.
Huomiokyky kaventuu, tietoa yksinkertaistetaan, vallankäyttö ja vaikuttaminen voivat keskittyä.
Tällöin yhteisö myös usein rajoittaa jäsentensä tiedonsaantia yhteisön ulkopuolelta (vrt. televisiokielto).
http://personal.inet.fi/business/molari/qevankeliumi.pdf
jatkuvasti pilkkaa eikö sulla oo muuta tekemistä sinähän melkonen päsäro olet
Kiitos mielenkiintoisesta linkistä:)
Aluksi nimi Q-Evankeliumi tuntui hieman epäilyttävältä, mutta laittamassasi linkissä oli pätevää tekstiä.
Evankeliumeitahan oli alunperin noin pyöreästi tusinan verran. Jos halutaan päästä perille siitä mitä Jeesus todella oikeasti opetti, niin kaikkien niiden tutkimusta tarvitaan.
>>
Stawin mukaan tällaisessa uhkaksi koetuissa tilanteissa yksilöt, ryhmät ja järjestöt reagoivat usein nimenomaisesti joustamattomasti.
Huomiokyky kaventuu, tietoa yksinkertaistetaan, vallankäyttö ja vaikuttaminen voivat keskittyä.
Tällöin yhteisö myös usein rajoittaa jäsentensä tiedonsaantia yhteisön ulkopuolelta (vrt. televisiokielto).
>>
Vaikuttaa pätevältä analyysiltä sinänsä. Ainut vaan että oliko vl-liike missään todellisessa uhassa 60- ja 70- luvuilla? Näin jälkikäteen vaikuttaisi pikemminkin siltä että liikkeestä muodostui uhka itselleen...
Pätevänoloista analyysia kuitenkin:
"Ympäristön muutos
-> Uhkaava menetys tai tappio.
--> Tiedonkulun rajoittaminen.
--> Valvonnan vahvistaminen.
---> Reaktioiden jähmettyminen ja pitäytyminen totutuissa toimintatavoissa."
Toivottavasti tuo ei tarkoita SRK:n taholta hoitokokousten ja hirmuvallan paluuta...
En tokikaan halua olla kritiikitön "Q-evankelimin" sivujen tekijää kohtaan, vaikuttaa omanlaiseltaan daideilijalta hänkin.
Mutta tuo ulkomaiseen tutkimukseen perustunut pelkistys, kuvio yhteisön tomintatavoista, siinä osana hänen tekstiään vaikuttaa ihan täysjärkiseltä.
Ja lieneekin se tekstinpala jostain ao. kirjoittajan valmistelemasta psykohistoriaa soveltavasta yliopistollisesta opinnäytteestä (yksi luku vain).
Olkaamme toki lähdekriittisiä, ja käyttäkäämme hyväksi silti se mikä hyvää on. - Sosiologiassa on yhteisöjen tutkimus alkanut entistä enemmän kiinnostaa taas viime vuosina, ja varmaan sieltä voisi löytää viitekehykseksi osuvan teorian siitä, miten itsensä uhatuksi tunteva, arkaaiseen elämäntapaan nojautuva uskonryhmä toimii, kun tietoa alkaa äkkiä tulvia kaikkialta maailmasta ja uudet asiat ympäröivät arkipäivän tässä maassa, joka oli vielä hetki sitten yhteinäiskulttuurinen, nyt yhtäkkiä monikulttuurinen, moniuskontoinen ja kansainvälinen.
Muistamme myös 60-luvun yhden asian liikkeet, joiden kautta eri vähemmistöryhmät ja syrjityt hakivat tasavertaisia oikeuksia ja osuutta yhteisestä isänmaasta. Syntyivät Seta, Yhdistys Yhdeksän, ympäristöliike voimistui, naisliike kohotti äänensä, lasten oikeuksista alettiin puhua kovaan ääneen, työolosuhteita vaadittiin kohennettavaksi, jne. Työmarkkinoilla oli imua, sillä kaikille korkeakoulutetuille riitti töitä.
Ehkä siinä SRK:n johdon selittelyssä on sittenkin tietty pointti, siinä nimittäin, kun he ovat perustelleet tiukkaa jäsenitöön kohdistettua kurinpitoa, hoitokokouksia ja tv-kieltoa juuri tällä yhteiskunnan muuttumisella.
Yhteiskunnan muutos oli 70-luvulla vääjäämätön. Tutkijoiden mukaan Suomessa kaupungistuminen tapahtui myöhään ja hyvin nopeassa tahdissa, dramaattisesti, verrattuna esim. Ruotsiin ja muihin länsimaihin.
Maalaistaustaan tukeutunut elämäntapa mureni silmissä, ja uusi oli vasta hakusessa. Tulivat muutto rintamamiestilalta etelän lähiöihin, Ruotsiin ja maailmalle, ja maaseutu tyhjeni.
VL-yhteisö turvautui hätäännyksissään sisäänpäin käpertymiseen ja ulkoisen informaation estämiseen, ja yhteisö alkoi johdon päätöksellä kaiken päälle entistä tiukemmin kontrolloida ja jopa rangaista jäsenistöään. Tässä yritettiin eptoivoiseti luoda illuusio turvasta ja muuttumattomuudesta keskellä yhteiskunnallista murrosta.
Yhteiskunnan muutos ei tietenkään siihen pysähtynyt, eikä toisaalta herätysliikekään voi elää ihan koko aikaa ylikiihottuneessa piiritystilassa.
Nyt kai on jo lestadiolaisuudessakin sopeuduttu informaatiotulvaan ja globalisaatioon, kun Internet jouduttiin hyväksymään.
SRK:ssa uskotaan nyt, että ihmiset pysyttelevät vl-uskovaisina riippumatta siitä, että saavat rajoituksetta käsiinsä paljon uutta tietoa maailmalta erilaisista tavoista jäsentää ja tulkita todellisuutta ja vaikkapa Raamattua.
Tässä SRK:n johto voi olla täysin luottavainen: kyllä VL-uskovaiset todella pysyttelevät liikkeessä, sillä yhteisön voima on suuri. Uhka menettää kaikki ystävät ja sukulaisuussuhteiden katkeamisen pelko ovat painava syy pysytellä liikkeessä. Silloinkin, vaikka jo hankkimansa koulutuksen tuoman tiedon pohjalta järjen kautta normaali ihminen ymmärtää, ettei yhteisön kulttuurinormeille ole minkään Raamatun perusteita. Ihminen kaipaa toista ihmistä ja kavereita!
Mitä ihmisellä on, jos hän menettää sosiaaliset verkostonsa? Mitä jää jos ei ole ystäviä? Tämä verkosto on sitä sosiaalista pääomaa, jota vl-usko on aina antanut runsain mitoin - jos on ollut valmis myymään omantuntonsa hallinnan toisten käsiin.
Joillekin se hinta on liian kallis. Silläjos on valmis maksamaan sen, mistä luopuu seuraavaksi?
Myykö ihminen vaikka oman isoäitinsä...